Mielipiteet kommentit keskustelu Mielipiteet kommentit keskustelu

Kuntien varautuminen

ääri-ilmiöihin

Ääri-ilmiöt ja niiden seuraukset ovat esiintyneet viime aikoina uutisissa. Ääri-ilmiöt vaikuttavat kaikilla hallinnon tasoilla, mutta erityisesti alueellisella ja paikallisella tasolla.

Ilmastonmuutoksen voimistamat sääilmiöt ja pakolaisten määrän kasvu ovat esimerkkejä kyseisistä ilmiöistä, jotka näkyvät kunnan toiminnassa uusina haasteina muun muassa hulevesien ohjauksessa, lumikuormien poistamisessa ja kuljettamisessa, teiden liukkauden poistamisessa ja lisääntyneessä tarpeessa hätämajoitukselle.

Kuntien varautuminen?

Varautumalla ääri-ilmiöihin voidaan välttää kunnille ja kuntalaisille aiheutuvia kustannuksia.

Miten kunnat ovat varautuneet voimistuviin ääri-ilmiöihin? Kunnissa on tehty varautumissuunnitelmia ja -selvityksiä jonkin verran, erityisesti tulvavaara-alueilla. Alistair Huntin ja Paul Watkissin (2011) mukaan ilmastonmuutoksen rahamääräisiä kustannuksia ei juurikaan arvioida kaupungeissa. Viime vuosilta esimerkkejä kustannusten arvioinnista on tosin alkanut enenevässä määrin löytyä myös suomalaisista kaupungeista ja kaupunkialueista.

Vaikutusten määrittäminen?

Kaikkia ääri-ilmiöiden vaikutuksia on kuitenkin vaikea tai jopa mahdoton muuttaa rahamääräisiksi arvioiksi.

Arviointia vaikeuttavat esimerkiksi pitkät aikavälit ja ratkaisujen pitkät käyttöiät sekä tarvittavat asiantuntija-arvioinnit ja näistä johtuvat suuret epävarmuudet kustannusarvioissa. Kuntien tulisi lisäksi ottaa useiden sidosryhmien tavoitteet ja vaatimukset huomioon. Kuitenkin ilmastonmuutosta käsitellään usein irrallisena asiana, vaikka päätöksenteossa asiaa voisi käsitellä yhtenä kriteerinä muiden joukossa, mahdollisesti painottamalla näitä kokonaishyödyn arvioimiseksi.

Monikriteerisen päätöksenteon menetelmät voisivat auttaa kuntia tasapainottamaan päätöskriteerit ja sidosryhmien vaatimukset päätöksenteossaan läpinäkyvämmin.

Skenaariotarkastelu

Skenaariotarkastelu on toinen hyödyllinen menetelmä tulevaisuuden varautumistarpeen määrittämiseen ja sitä onkin käytetty jonkin verran myös Suomessa alueiden varautumissuunnitelmien pohjana. Ääri-ilmiöihin liittyvää skenaariotarkastelua ei ole kuitenkaan hyödynnetty tarpeeksi alueellisella tasolla puhumattakaan kuntatasosta.

Ääri-ilmiöihin liittyen kunnissa olisi hyvä kysyä: ”mitä olisi tapahtunut, jos koettu ilmiö olisi ollut vielä voimakkaampi?” Soveltaen esimerkiksi kaupunkitulvaan: mitä jos sademäärä olisi ollut 50 prosenttia suurempi kuin tulvatilanteessa?

Uusien menetelmien tarve?

Edellä esitettyjen monikriteerisen päätöksenteon ja skenaarioiden hyödyntäminen voisi auttaa kuntia varautumaan paremman erilaisiin ääri-ilmiöihin. Ääri-ilmiöihin varautuessa on keskeistä kehittää ratkaisuja, jotka toimivat mahdollisimman monissa tulevaisuuden skenaarioissa, mutta ovat myös muokattavissa tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti.

Näin tuotettuja tuloksia voitaisiin jakaa myös muiden kuntien käyttöön ja näin tukea kuntasektorin varautumista tuleviin ääri-ilmiöihin.

Teknologian tutkimuskeskus VTT panostaa mainittujen menetelmien soveltamisen helppouteen kehittämällä työkaluja jotka helpottavat arviointiprosessin läpivientiä. ♦

Jyri Hanski, tutkija

Tony Rosqvist, johtava tutkija

Teknologian tutkimuskeskus VTT