Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuolleisuudessa suuria eroja kuntien kesken

Kuolleisuus on edelleen keskimäärin matalinta länsirannikolla ja Etelä-Suomessa, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa kuolleisuus on keskimäärin korkeampaa mitattaessa menetettyjä elinvuosia.

Monet yksittäiset kunnat kuitenkin poikkeavat yleisestä linjasta, käy ilmi THL:n alueittaisista terveystiedoista.

marja martikainen

Kuolleisuutta pidetään yhtenä luotettavimmista väestön terveydentilan osoittimista etenkin kansainvälisissä vertailuissa.

Suomen kuntien ikärakenteet näkyvät selkeästi kuolleisuustilastoissa. Kuolleisuus on suurta pienissä, iäkkään väestön asuttamissa maalaiskunnissa. Niissä suurissa kaupungeissa, jossa on paljon nuoria, kuolleisuus on selvästi pienempi. Suurista kaupungeista Espoo, Vantaa ja Oulu ovat kahdentoista pienimmän suhteellisen kuolleisuuden kunnan joukossa.

Etenkin pienissä kunnissa kuolleisuusluvut voivat heilahdella vuodesta toiseen sattuman vuoksi. Tämän ilmiön vaikutusta on pyritty vähentämään siten, että menetetyt elinvuodet lasketaan liukuvasti kolmen vuoden luvuista, esimerkiksi vuoden 2012 luku perustuu vuosien 2011-2013 tietoihin.

- Kun tarkastelu rajataan suurimpiin kuntiin, molempien kuolleisuusmittareiden (kuolleisuus/100 000 ja menetetyt elinvuodet ikävälillä 0-80/100 000) valossa kuolleisuus on korkeinta samoissa kaupungeissa eli Kotkassa, Kouvolassa ja Porissa. Pienin kuolleisuus on puolestaan Espoossa, vaikka mittarit ovat varsin erilaisia, kertoo tutkimuspäällikkö Tuija Martelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Väestöryhmien välillä suuria eroja

THL:n mukaan sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen suuria ja muidenkin väestöryhmien välillä on kuolleisuudessa huomattavia eroja. Tietyn kunnan kuolleisuuslukuihin vaikuttavat varsin monet tekijät, eikä mitään pitkälle meneviä tulkintoja korkean tai matalan kuolleisuuden taustoista voi tehdä ainakaan pelkän kokonaiskuolleisuuden perusteella.

Eri kuolemansyiden ja ikäryhmien tarkastelu antaa jo hieman enemmän vihjeitä mahdollisista taustatekijöistä.

THL:n sairastavuusindeksi osoittaa selkeitä eroja kuntien asukkaiden sairastavuudessa.

Kokonaissairastavuuden lisäksi indeksi mahdollistaa sairastavuuden tarkastelun seitsemässä eri sairausryhmässä (syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia).

Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Indeksi on tuotettu myös ikävakioituna, jolloin se kuvaa sitä osaa kuntien välisistä sairastavuuseroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta.

Tarkempi tieto auttaa ennakoimaan

Kuntien on saatava terveysmenot laskusuuntaan, vaikka talouslama kurittaa kuntalaisia ja väestö vanhenee. Sosiaali- ja terveysmenot ovat kunnissa suurin menoerä, joten on löydettävä tuottavampia tapoja edistää terveyttä. Kun ongelmat on tunnistettu täsmällisemmin, niitä voidaan torjua paremmin jo ennakolta.

Kunnat raportoivat valtuustokausittain hyvinvoinnin toteutumisesta kunnassa lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa. Lisäksi tilannetta seurataan vuositasolla. Tarkempi tieto mm. kuntalaisten elintavoista ja hyvinvoinnin kokemuksesta auttaa kohdistamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia.

Kotkalla, Porilla ja Kouvolalla on teollisuusperusteinen tausta. Metsäteollisuuden rakennemuutos tehtaiden lakkautuksineen näkyy korkeana työttömyytenä, kun uusia työpaikkoja ei ole syntynyt tilalle.

- Etenkin Kotkassa kuolleisuus on ollut jo pitkään koko maan keskiarvoon verrattuna korkea. Kotka on myös monien muiden terveyttä ja elinoloja kuvaavien mittareiden valossa huonommassa asemassa kuin muut isot kaupungit: sairastavuus on siellä THL:n sairastavuusindeksin valossa selvästi koko maata suurempaa.

Myös vaikeasti työllistyvien osuus että pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus on suuri, kertoo THL:n tutkija Suvi Parikka.

Kotkassa ongelmia ovat etenkin alle 25-vuotiaiden työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu. Ulkomaalaisista on työttömänä lähes puolet. Huoltosuhde Kotkassa on koko maata korkeampi, samoin Kelan sairastavuusindeksi.

Hyvinvointia estäviä tekijöitä pyritään selättämään ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua painottamalla peruspalveluita ja panostamalla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

- Hamina-Kotka kuntakokeiluhanke (HAKO) on kehittänyt erilaisia malleja työkaluiksi pitkäaikaistyöttömien kanssa työskenteleville. Painopistettä palvelujen järjestämisessä on systemaattisesti viety ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista tukevaksi, muun muassa lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluissa. Perhepalveluiden kokonaisuudistuksessa kehitetään toimintamallia, jossa ennakoimalla pyritään vähentämään myös lastensuojelun sijoituksia, kertovat Kotkan hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja, mielenterveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen ja hyvinvointityöryhmän sihteeri Johanna Sipari.

Linjavalinnalla vaikutetaan kehityksen suuntaan

Kotkassa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä 3 724 euroa asukasta kohden, mikä oli 12,6 prosenttia enemmän kuin keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 keskimäärin. Toimeentuloturva- ja työllistämispalveluihin kohdistettiin 84,9 prosenttia enemmän kuin vertailukunnissa.

- Erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka ovat vertailukuntien neljänneksi suurimmat, on pyritty vähentämään kehittämällä perusterveydenhuollon lääkäri/hoitajatyöparimallia. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa terveysasemille toiminnan tueksi on rekrytoitu alan osaajia, kertovat Warjus-Ulvinen ja Sipari.

Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä on Kotkassa luovuttu vanhusten pitkäaikaishoidosta. Kotihoidon, lyhytaikaishoidon ennaltaehkäisevien sekä avoterveydenhuollon palveluja on kehitetty tukemaan kotona asumista ja siirtämään hoiva-asumisen tarvetta myöhemmäksi.

- Painopisteen siirto ennaltaehkäisevään ja varhaisen puuttumisen toimintamalliin eri toiminnoissa ei kuitenkaan tuo välittömiä muutoksia esille nostettuihin pääongelmiin. Linjavalinnalla pyritään keskipitkällä aikavälillä muuttamaan kehityksen suuntaa, Warjus-Ulvinen ja Sipari toteavat. ♦

Kunnat ja kuolema

Kuolleisuuden kuntakohtainen tarkastelu tuo karusta näkökulmasta esiin sen, miten erilaisia Suomen kuntien ikärakenteet ovat. Nuorten ihmisten runsaus kunnassa näkyy tilastoissa niukkana väestöön suhteutettuna kuolleisuutena. Iäkkäiden korkea lukumäärä ja nuorison niukkuus taas nostavat tämän suhdeluvun korkeammaksi.

Kuolema erottaa myös kunnat toisistaan. Väestöön suhteutettu kuolleisuus vaihtelee suuresti kunnasta toiseen. Väkirikkaissa kaupungeissa kuolee eniten väkeä, vaikka pienet kunnat ovat väestöön suhteutetun kuolleisuuden kärjessä. Pienimmissä Ahvenanmaan kunnissa myös vuosittaiset erot voivat olla suuria, joten suhteellinenkin sijoitus voi heilahdella nopeasti.

Vuonna 2014 Suomessa kuoli Tilastokeskuksen tietokantojen mukaan 52 186 ihmistä eli 0,95 prosenttia väestöstä.

Kun tarkastellaan absoluuttisia lukuja, suuret kaupungit ovat kymmenen kärjessä. Tämä siitä huolimatta, että vain Turussa, Lahdessa ja Kouvolassa väkilukuun suhteutettu kuolleisuus on suurempaa kuin koko maan väestössä.


Suurista kaupungeista Espoo, Vantaa ja Oulu itse asiassa ovat kahdentoista niukimman suhteellisen kuolleisuuden kunnan joukossa. Enemmistö näistä kahdestatoista vähäisen kuolleisuuden kunnista on suurempien keskusten naapureina olevia kehyskuntia, joissa on runsaasti lapsiperheitä.

Tähän joukkoon kuuluvat Kempele, Tyrnävä, Espoo, Kirkkonummi, Tuusula, Muurame, Vantaa ja Nurmijärvi. Luoto, eli Larsmo, on Keskipohjanmaan saaristopitäjä. Vähäisen kuolleisuuden kuntajoukossa on myös kaksi pientä Ahvenanmaan kuntaa, jotka jonain toisena vuotena saattavat kuulua suurimman kuolleisuuden kuntiin. Alle 500 asukkaan kunnissa, muutama kuolintapaus keikauttaa prosentit suuremmiksi.

Suuren suhteellisen kuolleisuuden kahdentoista kärkeen ei kuulu yhtään suurta kaupunkia. Joukossa ei ole yhtään edes keskikokoista kaupunkia tai kuntaa. Kaikki korkean väestöön suhteutetun kuolleisuuden kunnat ovat pieniä maalaiskuntia. Heinävesi oli tämän joukon väkirikkain vuonna 2014, jolloin siellä oli asukkaita 3 638, ja Ahvenanmaan Föglö (568) oli tämän joukon pienin.

Suomen väestön alueelliset erot näkyvät siis kohtuullisen kirkkaasti, kun katsomme näitä prosenttilukuja.

Suurten kaupunkikeskuksien kehyskunnissa on nuorta väkeä. Lähes kaikissa keskuskaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, Jyväskylässä ja Kuopissa, kuolleisuus alittaa koko väestön keskimääräisen kuolleisuuden. Maaseudun pienet kunnat taas ovat iäkkäiden ihmisten asuinsijoja, joissa väestön vähenemisen suurin syy ei yleensä ole enää muuttoliike vaan asukkaiden siirtyminen autuaammille metsästysmaille.

TEKSTI JA TAULUKOT: TAPIO BERGHOLM

Faktat

Kuntien hyvinvointipäätösten tueksi

Kuntaliitto on koonnut kunnat.net-sivustolleen kuntakohtaisia ja alueluokittaisia tietopalveluja.

Suurimmaksi osaksi tilastot ovat tilastoviranomaisten tuottamia. Kuntaliiton tuottamat tilastosovellukset tarjoavat kunta- ja maakuntakohtaista vertailutietoa. Esimerkiksi Kuntaliiton kustannusvertailutiedot löytyvät sivuilta www.kunnat.net/sotekust.

Terveytemme.fi kokoaa tilasto- ja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain ja väestöryhmittäin. Sivusto sisältää muun muassa ATH-tutkimuksen tulospalvelun sekä Menetetyt elinvuodet –indikaattorin aikasarjat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksit raportoidaan SOTKAnet ja Terveytemme.fi-palveluissa.

THL:n koordinoima valtakunnallinen ja jatkuva Alueellinen terveystutkimus (ATH) tarjoaa kunnille kohdennettua tietoa jatkuvasti vuosittain. Tutkimuksen piirissä on jopa yli 150 000 suomalaista ja etnistä ryhmää. Tutkimusta rahoittavat THL, sosiaali- ja terveysministeriö, kunnat, alueet sekä sairaanhoitopiirit.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Alkoholin aiheuttamat sairaudet

työikäisten yleisin tappaja

Alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytykset ovat koko maassa työikäisten suurin kuolinsyy. Alkoholia kulutetaan eniten Lahdessa, Kuopiossa ja Porissa.

Satakunnassa sekä naiset että miehet kuolevat alkoholiin huolestuttavan paljon. Porissa päihteiden vaikutuksen alaisena tehtiin myös rikoksia koko maata enemmän. Pori ja muut suomalaiset suuret kaupungit kuuluvat silti kansainvälisessä vertailussa Euroopan turvallisimpiin.

- Porissa teollisuus on ollut suurin työnantaja ja sillä on edelleen vaikutus kaupunkilaisten hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Alkoholin käyttö on yleisempää, toteaa Porin hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti.

Myös Porissa painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeys näkyy muun muassa kaupunkistrategiassa ja hallintokuntien toiminnassa. Toimenpiteitä on tehty myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

- Päihteiden käyttöä pyritään vähentämään. Porissa on kehitetty muun muassa Pakka-toimintamalli, joka on valtakunnallisestikin tunnettu ja hyväksi havaittu. Perusturvakeskuksen päihde- ja mielenterveystyönkoordinaattori jatkaa toimintamallin mukaista työtään laaja-alaisesti koko kaupungissa.

- Porin kaupungin ensimmäisen hyvinvointikertomuksen (2009–2012) myötä yhä enemmän korostuu tiedon hyödyntäminen, tiedolla johtaminen ja hyvinvointijohtaminen. Porissa on uudistettu ja uudistetaan edelleen hyvinvoinnin edistämisen toimintaa. Tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä kaikilla hallinnonaloilla, Kynäslahti kertoo.

Faktat

Kuntien hyvinvointipäätösten tueksi

Kuntaliitto on koonnut kunnat.net-sivustolleen kuntakohtaisia ja alueluokittaisia tietopalveluja.

Suurimmaksi osaksi tilastot ovat tilastoviranomaisten tuottamia. Kuntaliiton tuottamat tilastosovellukset tarjoavat kunta- ja maakuntakohtaista vertailutietoa. Esimerkiksi Kuntaliiton kustannusvertailutiedot löytyvät sivuilta www.kunnat.net/sotekust.

Terveytemme.fi kokoaa tilasto- ja seurantatietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista alueittain ja väestöryhmittäin. Sivusto sisältää muun muassa ATH-tutkimuksen tulospalvelun sekä Menetetyt elinvuodet –indikaattorin aikasarjat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksit raportoidaan SOTKAnet ja Terveytemme.fi-palveluissa.

THL:n koordinoima valtakunnallinen ja jatkuva Alueellinen terveystutkimus (ATH) tarjoaa kunnille kohdennettua tietoa jatkuvasti vuosittain. Tutkimuksen piirissä on jopa yli 150 000 suomalaista ja etnistä ryhmää. Tutkimusta rahoittavat THL, sosiaali- ja terveysministeriö, kunnat, alueet sekä sairaanhoitopiirit.

Alkoholin aiheuttamat sairaudet

työikäisten yleisin tappaja

Alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytykset ovat koko maassa työikäisten suurin kuolinsyy. Alkoholia kulutetaan eniten Lahdessa, Kuopiossa ja Porissa.

Satakunnassa sekä naiset että miehet kuolevat alkoholiin huolestuttavan paljon. Porissa päihteiden vaikutuksen alaisena tehtiin myös rikoksia koko maata enemmän. Pori ja muut suomalaiset suuret kaupungit kuuluvat silti kansainvälisessä vertailussa Euroopan turvallisimpiin.

- Porissa teollisuus on ollut suurin työnantaja ja sillä on edelleen vaikutus kaupunkilaisten hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Alkoholin käyttö on yleisempää, toteaa Porin hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti.

Myös Porissa painotusta on siirretty ennaltaehkäisyyn. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeys näkyy muun muassa kaupunkistrategiassa ja hallintokuntien toiminnassa. Toimenpiteitä on tehty myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

- Päihteiden käyttöä pyritään vähentämään. Porissa on kehitetty muun muassa Pakka-toimintamalli, joka on valtakunnallisestikin tunnettu ja hyväksi havaittu. Perusturvakeskuksen päihde- ja mielenterveystyönkoordinaattori jatkaa toimintamallin mukaista työtään laaja-alaisesti koko kaupungissa.

- Porin kaupungin ensimmäisen hyvinvointikertomuksen (2009–2012) myötä yhä enemmän korostuu tiedon hyödyntäminen, tiedolla johtaminen ja hyvinvointijohtaminen. Porissa on uudistettu ja uudistetaan edelleen hyvinvoinnin edistämisen toimintaa. Tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä kaikilla hallinnonaloilla, Kynäslahti kertoo.