lakia lukien

Mullistaako sote-uudistus

koko kuntalainsäädännön?

Sote-möhkäle paisuu aina vain suuremmaksi, mitä enemmän sen taikinaa vaivataan.

Kyse ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkästä sote-uudistuksesta. Koko kunta-alan lainsäädäntöä on nyt pakko tarkastella kokonaisuutena.

Näkemys I

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tuomarina vuoden loppuun saakka lainassa oleva Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula, minkälaisin miettein katselette tuota lakihankkeiden kokonaisuutta?

- Auki on valtava määrä ratkaisemattomia asioita. Jos ja kun itsehallintoalueet ja sote-järjestämisalueet toteutuvat, kuinka peruskuntien hallinto- ja päätöksenteko organisoidaan? Mitkä ovat kunnan tehtävät? Mikä on valtuuston koko? Kuinka kunnan henkilöstö siirtyy uusiin organisaatioihin? Kuinka kiinteistömassoille käy? Entä kunnallisverotus ja kuntien valtionosuudet?

Edessä on siis valtava lakireformi?

- Kyllä vaan. Eikä se harjoitus vaikeuksitta läpi mene. Edessä on vielä monta vääntöä.

- Luulen, että edes lainvalmistelijoilla ei ole täyttä käsitystä siitä mitä kaikkea syliin vielä kaatuu.

Mikä on uuden, kuntia suurempia alueita koskevan, itsehallintoaluelain ja perinteisen kuntalain keskinäinen relaatio? Kaksi alueellista itsehallintoa koskevaa lakia päällekkäin?

- Varmasti niissä on paljon samoja elementtejä. Tehtävämäärittely, ylin toimielin ja sen valintamenettely, hallinnon ja talouden järjestäminen – nuo kysymykset nyt ainakin ovat yhteisiä molemmille lakikokonaisuuksille.

Seurasitte läheltä 1.5.2015 voimaan tulleen uuden kuntalain valmistelua – ja olette yhdessä Kari Prättälän kanssa kirjoittanut uudistetun laitoksen kuntalain kommentaarista. Meneekö uusi kuntalakiviritys nyt kokonaan uusiksi?

- Monenlaisia pohdintoja on taatusti edessä.

- Kuntalakihan on yleislaki, ja uudet erityislait menevät mahdollisten hankauskohtien osalta kuntalain edelle.

- Kuntalaki on luonteeltaan mahdollistava – se on joustava ja soveltuu monenlaisiin tarpeisiin. Uskon, että se toimii varsin hyvin myös uudessa ja muuttuneessa tilanteessa.

Näkemys II

Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja ja Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö, minkälaisin tunnelmin odotatte uutta itsehallintoaluelakia – ja sen sisään nikkaroitavaa sote-järjestämislakia?

- Sote-miljardeista päättävien porukka supistuu. Sote-vallan keskittäminen harvojen käsiin myydään kuitenkin kansalle itsehallintoalue-sanalla. Onnittelen tuon sanan keksijää. Nerokasta.

- Sana ”itsehallintoalue” synnyttää mielikuvan kansanvallan lisääntymisestä, vaikka tosiasiassa on käymässä päinvastoin.

- Itse olen ollut siinä käsityksessä, että juuri nykyinen peruskunta on asukkaidensa hallitsema itsehallintoalue. Nykyinen kuntalaki on sisällöltään laki kuntien itsehallinnosta.

Mikä meni vinoon?

- Käsillä on itsenäisen Suomen suurin paikallis- ja aluehallintouudistus. Näin valtava hanke olisi tarvinnut laajan, kokonaisvaltaisen ja perinpohjaisen tilannekartoituksen ja etenemisen strategian.

- Kokonaisuus ei ole nyt kenenkään hallinnassa. Kun yhtä kuntakentän osa-aluetta rassataan, myös toisella kulmalla rutisevat liitokset.

Millainen mylläkkä peruskunnilla on edessään?

- Paljon on vielä epätietoisuuden vallassa. Mitkä mahtavat olla peruskunnan tehtävät itsehallintoalue- ja sote-uudistuksen jälkeen? Kunta-apparaatti on rakennettava uusista palikoista.

- Myös koko julkisten palvelujen rahoitusjärjestelmä menee uusiksi.

- Tuleeko erillinen sote-vero? Kuinka jatkossa lasketaan peruskuntien valtionosuudet? Mitä tapahtuu kunnan omalle verotusoikeudelle?