hän

Ministeripesti ottaa koville

Työttömyys, turvapaikkakriisi ja muut isot asiat ovat vyöryneet hallituksen syliin sitä tahtia, että ministeritaipaleen alku on ollut perussuomalaisen oikeus- ja työministerin Jari Lindströmin mukaan käsittämättömän rankka.

Niin rankka, että jos hallitus olisi kaatunut soteen, ja olisi järjestetty uudet vaalit, Lindström ei olisi ehkä asettunut enää ehdolle eduskuntaan.

riitta vainio kuvat: seppo haavisto

Hienosti remontoiduissa työministeriön tiloissa Helsingin Etelä-Esplanadilla on maanantaina 9. marraskuuta iltapäivällä hyvin rauhallista. Ministeri Lindström kaatelee vieraille kahvia ja tarjoilee keksejä ja karkkeja.

Toisaalla on käynnissä kova kuhina: maahanmuuttajia tulee niin paljon, että kaikki eivät enää mahdu mitenkään vastaanottokeskuksiin, vaikka niitä perustetaan lisää koko ajan.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta vastuussa oleva sisäministeriö ilmoittaa julkisuuteen, että maahanmuuttoviranomaiset panevat tulijoita teltta- ja konttimajoitukseen.

Itärajalla on rauhallista, mutta sieltäkin on alkanut tulla turvapaikanhakijoita.

Jopa Ruotsi, joka on ottanut turvapaikanhakijoita avosylin vastaan, miettii jo, miten Ruotsi enää pystyy vastaamaan kaikista tulijoista.

Suomessa moniin maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin ei ole vielä minkäänlaisia vastauksia.

- Tarvitaan erilaisia luovia ratkaisuja, määrät ovat niin uskomattoman suuret, Lindström tuskailee.

Vielä ei ole löydetty ratkaisua esimerkiksi siihen, miten oleskeluluvan saaville turvapaikanhakijoille pystytään järjestämään asunnot.

Asuntoasia ei ole Lindströmin vastuulla, koska asuntokysymykset kuuluvat ympäristöministeriölle, mutta asunto on kotoutumisen perusedellytys.

Maahanmuuttoa seuraavassa ministeriryhmässä on keskusteltu asunto-ongelmasta. Maahanmuuttajille ei ole ohituskaistaa vuokra-asuntoihin, Lindström sanoo.

Tahatonta vastakkainasettelua kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä on asuntoasiassa ehtinyt kehkeytyä Lindströmin mukaan hänen omassa kotikaupungissaan Kouvolassa, jossa purettavaksi määrätty asuintalo oli jo tyhjennetty, mutta sitten se täyttyi maahanmuuttajilla.

Miten kunnat selviävät kotouttamisesta?

Tuhansia maahanmuuttajia siirtyy vuoden sisällä kuntien asukkaiksi saatuaan oleskeluluvan. Lindström arvioi, että kunnat eivät selviä tehtävästä ilman valtion ”aktiivista tukea” eikä ilman eri tahojen tiivistä yhteistyötä.

- Tarvitaan valtion tukea, kuntien omaa osaamista ja järjestöjen ja muitten toimijoitten tukea ja yhteistyötä.

Lindström sanoo ministeriksi poikkeuksellinen suoraan asioita, esimerkiksi sen, että Suomessa ei vielä ole olemassa edes malleja, joilla suuren ulkomaalaisjoukon kotouttaminen ajateltaisiin toteuttaa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamispuolelle tarvitaan lisää osaamista ja tekijöitä.

Ja rahaa on varattu aivan liian vähän.

Pitää varoa kaikkia vääriä viestejä

- Rahaa on liian vähän, mutta nyt ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Ellei ihmisiä saada kotoutumaan, he turhautuvat, ja siitä tulee ongelmia.

Hallitus siis korottaa maahanmuuttajien kotouttamisesta kunnille maksettavia korvauksia, kuten kunnat vaativat?

Lindström sanoo, että raha-asiaan reagoidaan lisäbudjetilla.

- Rahaa ei budjetoida etukäteen, se antaisi väärän viestin.

Työ on kotoutumisen yksi kulmakivi, asunnon ja suomen kielen taidon ohella. Maahanmuuttajille ei tule työelämäänkään ohituskaistaa, mutta mahdollisimman nopea työllistyminen on tavoitteena, Lindström sanoo.

- Sisäministeriön kanssa yhteistyössä pyritään maahanmuuttajien taitojen nopeaan kartoittamiseen heti alkuvaiheessa: mitä osaat, mikä koulutus, onko intoa yrittäjäksi?

Vielä ei Lindströmin mukaan ole juurikaan käsitystä siitä, mitä koulutusta, taitoja ja osaamista Suomeen tulleilla turvapaikanhakijoilla on. Osaamisen kartoitusta tekevät henkilöstöpalveluyritykset.

Kunnille on luvattu, että niille ei säädetä lisää tehtäviä, tai jos uusia tehtäviä tulee, niihin tulee sataprosenttinen valtion rahoitus. Suuren pakolaismäärän kotouttaminen lisää kiistatta kuntien tehtäviä ja menoja. Tuleeko kotoutuksessa käyttöön sataprosenttinen rahoitusperiaate?

- Sitä voisi ajatella, Lindström vastaa.

- Mutta se lähtökohta on, että tehtäviin ei käytetä yhtään enempää rahaa kuin on pakko.

Uusia ideoita ja lisää osaamista

TE-keskukset ovat huonosti resursoituja, ja kunnissa pelätään, että TE-toimistot ruuhkautuvat ensi vuonna kotouttamisvaatimusten edessä, ja kotouttamisen onnistuminen vaarantuu myös tämän vuoksi.

- TE-toimistojen resurssit eivät ole riittävät, Lindström sanoo.

- Niissä ei ole paljonkaan osaamista kotouttamiseen.

- Mutta ei tässä nyt pidä pelkästään synkistellä: TE-hallinnon uudistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Voi olla, että tulee uusia ideoita, jotka hyödyttävät maahanmuuttajien lisäksi myös kantasuomalaisia.

Hallitusohjelmassa on kirjaus yksityisten ja julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöstä.

Monet kansalaiset suhtautuvat julkisuudessa käydyn keskustelun mukaan hyvin myönteisesti turvapaikanhakijoihin ja haluavat auttaa heitä eri tavoin. Voisivatko yksityiset henkilöt myös työllistää maahanmuuttajia esimerkiksi kotiapuna, maatiloilla ja muissa töissä?

- Kyllä vaan, jos intoa on. Olen myönteinen sen takia, että se olisi veronmaksajien kannalta edullista.

Lindström sanoo toivovansa, että maahanmuuttajien työllistyminen ei esty jäykkien sääntöjen ja byrokratian vuoksi. Suomessa on paljon työtä, jota tulevat tekemään esimerkiksi aasialaiset kausityöntekijät, Lindström toteaa.

Hän toivoo maahanmuuttajien työllistämisratkaisuihin ”maalaisjärkeä”.

Olen kriittinen, mutta hoidan asian

Perussuomalaisista on vallalla käsitys, että osa heistä on ulkomaalaisvastaisia, ja että turvapaikanhakijoiden vastaanottoon suhtaudutaan puolueessa kriittisesti, jopa kielteisesti.

Lindströmistä saa vaikutelman, että hän suhtautuu maahanmuuttoon sivistyneesti, jopa myönteisesti. Hän kieltää, että hänen takkinsa olisi ministeripestin vuoksi kääntynyt.

- Olen kriittinen, mutta suhtaudun tähän asiana, joka pitää hoitaa.

- Hallitusneuvotteluissa puhuttiin työperäisestä maahanmuutosta ja siihen säilyi tarveharkinta. Puolue suhtautuu positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon.

- Maahanmuuttajien työllistyminen on siksikin tärkeää, että se turvaa yhteiskuntarauhaa. Kun he saavat työtä, he ovat osa yhteiskuntaa ja maksavat veroja.

Paperittomien maahanmuuttajien terveydenhuollon järjestämisessä menee Lindströmin raja. Sitä ei hänen mukaansa pidä järjestää, vaikka tiedossa on, että hoitamattomat taudit ovat vaaraksi kaikille.

- Paperittomien terveydenhoidon järjestämiseen ei ole varaa, Lindström sanoo. ♦

 

 

Faktat

JARI LINDSTRÖM

Kouvolalainen oikeus- ja työministeri Jari Lindström on ollut kansanedustaja vuodesta 2011.

Hän on syntynyt vuonna 1965 Kuusankoskella.

Ammatiltaan hän on kemian laborantti.

Toiminut Kymen perussuomalaisten puheenjohtajana ja Kymen perussuomalaisten piirin varapuheenjohtajana.

Hän on ollut Kymenlaakson liiton hallituksessa vuodesta 2009.

Kouvolan kaupunginvaltuutettu.

Työuran Lindström on tehnyt UPM Kymin paperitehtaalla, Stora Ensolla Anjalankoskella ja Voikkaan paperitehtaalla.

Soten jälkeen

uusi orientoituminen

Jari Lindström osui puoluejohtaja Timo Soinin päätöksellä oikeus- ja työministeriksi ja sai vastuulleen muun muassa työllisyysasiat ja maahanmuuttajien kotouttamisen. Juuri ne ovat asioita, jotka koettelevat puolueen kenttäväen sietokykyä: työtä vailla on 350 000 suomalaista, ja maahanmuuttajia tulee ennätysmäärät.

Hallituksen tuskaisen sote-viikon aikana perussuomalaiset olivat näkymättömissä. Hallituksen selvittyä piinaviikostaan, Lindström sanoo orientoituvansa uudelleen ministerin tehtäviin.

Hän uskoi hallituksen kaatuvan.

Työttömyyden paheneminen piinaa hallitusta koko ajan.

- Ei näy edes valoa tunnelin päässä, paitsi ehkä rakennuspuolella vähän. Mutta siihenkin sisältyy huoli: menevätkö työpaikat suomalaisille vai muista maista tuleville halvemmille työntekijöille.

- Kansalaisuus ei voi olla palkan peruste, Lindström sanoo.

Työvoimakustannusten alentamisvaatimukset ovat yksi hallituksen hankalista ratkaistavista asioista.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoo joutuneensa ministerin tehtävissä äärettömän kovan paikan eteen.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoo joutuneensa ministerin tehtävissä äärettömän kovan paikan eteen.
Ministeri-Mersu tuli noutamaan Jari Lindströmin työ- ja elinkeinministeriöstä ja kyyditsi hänet Kesärantaan.
Ministeri-Mersu tuli noutamaan Jari Lindströmin työ- ja elinkeinministeriöstä ja kyyditsi hänet Kesärantaan.

Faktat

JARI LINDSTRÖM

Kouvolalainen oikeus- ja työministeri Jari Lindström on ollut kansanedustaja vuodesta 2011.

Hän on syntynyt vuonna 1965 Kuusankoskella.

Ammatiltaan hän on kemian laborantti.

Toiminut Kymen perussuomalaisten puheenjohtajana ja Kymen perussuomalaisten piirin varapuheenjohtajana.

Hän on ollut Kymenlaakson liiton hallituksessa vuodesta 2009.

Kouvolan kaupunginvaltuutettu.

Työuran Lindström on tehnyt UPM Kymin paperitehtaalla, Stora Ensolla Anjalankoskella ja Voikkaan paperitehtaalla.

Soten jälkeen

uusi orientoituminen

Jari Lindström osui puoluejohtaja Timo Soinin päätöksellä oikeus- ja työministeriksi ja sai vastuulleen muun muassa työllisyysasiat ja maahanmuuttajien kotouttamisen. Juuri ne ovat asioita, jotka koettelevat puolueen kenttäväen sietokykyä: työtä vailla on 350 000 suomalaista, ja maahanmuuttajia tulee ennätysmäärät.

Hallituksen tuskaisen sote-viikon aikana perussuomalaiset olivat näkymättömissä. Hallituksen selvittyä piinaviikostaan, Lindström sanoo orientoituvansa uudelleen ministerin tehtäviin.

Hän uskoi hallituksen kaatuvan.

Työttömyyden paheneminen piinaa hallitusta koko ajan.

- Ei näy edes valoa tunnelin päässä, paitsi ehkä rakennuspuolella vähän. Mutta siihenkin sisältyy huoli: menevätkö työpaikat suomalaisille vai muista maista tuleville halvemmille työntekijöille.

- Kansalaisuus ei voi olla palkan peruste, Lindström sanoo.

Työvoimakustannusten alentamisvaatimukset ovat yksi hallituksen hankalista ratkaistavista asioista.