Sosiaali- ja terveyspalvelut

Soten

ja itsehallintojärjestelyn tärkeimmät kysymykset

ratkaisematta

Sote-alueiden ja itsehallintoalueiden määrästä saatiin hallituksen päätös. Seuraavana on uudistuksen kipupisteiden ratkominen.

Kiinteistöomaisuus, henkilöstön asema, kuntien rahoitus- ja takausjärjestelyt ja Kevan eläkevastuut vaativat perusteelliset selvitykset.

Asiantuntijat kertovat näkemyksensä jatkovalmistelujen pohjaksi.

pekka moliis

Kuntien hallussa oleva sote-kiinteistöomaisuus ja henkilöstön asema ovat suurimpia kysymysmerkkejä.

Pohdittavaa riittää myös kuntien rahoitus- ja takauspuolen järjestelyissä.

Kevan eläkevastuut ovat reilusti yli 100 miljardia euroa, josta 50 miljardia on katettu.

ELÄKEVASTUUTKimmo Mikander

Miten toimitaan eläkevastuiden kanssa? Miten kattamaton 60 miljardin eläkevastuu jaetaan tulevien sote-itsehallintoalueiden ja jäljelle jäävien kuntien kesken?

- Kuntaeläkkeet ovat merkittävä osa kuntataloutta ja viime kädessä kunnat ovat yhteisvastuussa kuntaeläkkeiden rahoituksesta. Sote-ratkaisuun liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. Niitä ratkaistaessa pitää huolehtia siitä, että kuntaeläkkeiden rahoitus saadaan pidettyä kestävällä pohjalla, Kevan varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander arvioi.

Mitä sote-itsehallintoalueet merkitsevät Kevan toimintaan?

- Sosiaali- ja terveysministeriön sote-muistiossa (2015:36) todetaan, että muutoksessa henkilöstö säilyy kunnallisia palvelussuhteita ja sen ehtoja sekä eläkkeitä koskevien järjestelmien piirissä. Mikäli uudistus toteutetaan tällä tavalla, Keva tulee olemaan keskeinen toimija eläkkeiden toimeenpanossa, Mikander toteaa.

OMISTUSTimo Kietäväinen

Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa on yli 10 miljardin sote-kiinteistöt. Tuleeko sote-itsehallintoalue hankkimaan tarvitsemansa kiinteistöt itselleen vai tuleeko se ne vuokraamaan?

- Omaisuusjärjestelyt tulevat olemaan mittavat itsehallinnollisia alueita perustettaessa ja vaativat aikaa. On tärkeää, että eri kuntia kohdellaan tasapuolisesti. Siksi siirtyvä omaisuus tulee arvostaa yhdenmukaisesti kaikkien osalta samoilla perusteilla. Toimivia perusvaihtoehtoja näyttäisi olevan kaksi, toki teoreettisesti tarkasteltuna ratkaisumalleja on olemassa paljon enemmän, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen painottaa.

- Ensimmäinen vaihtoehto on sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen ja niiden fuusioiminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ne jäisivät kuntien omistukseen siten, ettei yhdenkään kunnan omistusosuus ylitä 20 prosenttia, jolloin ne eivät vaikuta kuntakonserneihin. Kukin kunta saa siirrettävää, teknisesti samoilla perusteilla arvostettua omaisuuserää vastaan yhtiön osakkeita. Näin ei tarvita rahan siirtelyä kuntien ja itsehallinnollisten alueiden välillä. Itsehallinnollinen alue maksaisi vuokraa kiinteistöistä ja näin kiinteistökustannukset tulisi kutakuinkin oikein esiin. Yhtiö olisi taloudellisesti varsin vakaa ja voisi hankkia rahoitusta suoraan markkinoilta.

- Toinen vaihtoehto on kiinteistöjen ja muun omaisuuden siirto itsehallinnollisten alueiden omistukseen.

Mallissa kunnille maksettaisiin yhdenmukaisilla perusteilla arvostetun omaisuuden arvo joko siirtämällä omaisuutta vastaava määrä kunnan lainaa itsehallinnolliselle alueelle tai ottamalla lainaa ja maksamalla määriteltyä omaisuuden arvoa vastaava korvaus kunnalle. Kirjanpidollisesti on käytännössä sama siirtyykö velka vai otetaanko uutta.

- Kuntien kannalta on tärkeää, että korvaukset siirtyvästä omaisuudesta ovat oikeudenmukaiset. Jos korvaus on alimitoitettu, joudutaan kunnan kirjanpidossa tekemään kyseisen vuoden tilinpäätöksessä taseen arvotuksen ja saadun korvauksen erotuksen osalta alaskirjaus, mikä heikentää kunnan tilinpäätöstä ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa merkittävää alijäämää. - Arvonlisäverotus on myös syytä huomioida, mikä heikentänee jälkimmäisen vaihtoehdon käyttökelpoisuutta.

Miten käy niiden kiinteistöjen, joita itsehallintoalueet eivät tarvitse? Jäävätkö ne kuntien omistukseen, jolloin muodostuu kiinteistöomaisuuden roskapankkeja moneen kuntaan?

- Osa nykyisistä sote-kiinteistöistä ei ole jatkossa nykyisessä käytössä. Niiden osalta joudutaan tekemään käyttötarkoituksen muutos tai pahimmassa tapauksessa purkamaan kiinteistö. Jos tällaiset kiinteistöt ovat järjestetty isomman kokonaisuuden osana, onnistuu niiden käyttötarkoituksen muutos tai purkaminen sekä tarkoituksenmukaisen toimipisteverkon rakentaminen paremmin, kuin jos kiinteistöt ovat omistuksellisesti kovin hajallaan, Timo Kietäväinen arvioi.

LAINAT JA TAKAUKSETHeikki Niemeläinen

Miten omaisuuden hankintaan otetut lainat jyvitetään itsehallintoalueiden ja kuntien välillä? Mitä tapahtuu nykyisille lainojen vakuuksille?

- Kuntien ja kuntayhtymien lainakannan mahdollinen uudelleen järjestely voidaan tehdä lukuisilla eri tavoilla. Valittavan tavan ennakointi on tässä vaiheessa mahdotonta jo siksi, että itsehallintoalueiden oikeushenkilön luonne on avoin, sanoo Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen.

- Oikeushenkilön luonnetta ja lainojen jyvittämistä koskee ilmeinen laatuvaatimus, molemmat tulee laatia tavalla, jonka seurauksena kunnille ja kuntayhtymille lainoja myöntäneet tahot voivat kokea velkasuhteen jatkuvan ilman heikennystä velkojaa turvaaviin ominaisuuksiin.

- Mikäli järjestelyt tehdään tavalla, jonka seurauksena velkojille muodostuu perusteltu mahdollisuus todeta velkasuhde muuttuneeksi, järjestelystä voi aiheutua mittavia ongelmia kunnille ja kuntayhtymille, Niemeläinen arvioi.

Mitä muutoksia sote-itsehallintoalueet merkitsevät Kuntien takauskeskuksen toimintaan?

- Ajatellaan, että uusilla itsehallintoalueilla olisi hallitusohjelman mukaisesti oma itsenäinen vaaleilla valittu ylin päättävä elin. Perustuslakiasiantuntijoiden mukaan kunnat eivät voisi rahoittaa näin laadittua oikeushenkilöä. On pidettävä ilmeisenä, että tuo este koskisi myös kuntien takausten käyttämistä sote-toimijoille suunnatussa varainhankinnassa.

- Mikäli uudet sote-toimijat haluttaisiin Kuntien takauskeskuksen takaaman varainhankinnan piiriin nykyisten kuntayhtymien tapaan, takauskeskuslakia tulisi muuttaa. Teknisesti suoraviivaista olisi, että valtio tulisi mukaan takauskeskuksen toimintaan kantamaan takausvastuuta sellaisesta varainhankinnasta, joka suunnataan valtion rahoittamaan sote-toimintaan, Heikki Niemeläinen esittää.

KUNTARAHOITUSPekka Averio

Voiko Kuntarahoitus rahoittaa tulevia itsehallintoalueita tilanteessa, jossa niillä ei ole verotusoikeutta?

- Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä nojautuu asiakassaatavien nollariskisyyteen. Jotta itsehallintoalueet olisivat EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti nollariskisiä, niillä on oltava joko verotusoikeus tai valtion takaus niiden ottamille lainoille. Tämä edellyttää myös sitä, että valtio ja itsehallintoalueet ovat Kuntien takauskeskuksen jäseniä, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio huomauttaa.

Miten käy Kuntarahoituksen varainhankinnan tilanteessa, jossa Kuntien takauskeskuksen takaajina olevien kuntien verottamisen potentiaali on selvästi laskenut?

- Itsehallintoalueiden pysyessä kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän piirissä rahoituksen kokonaisuus säilyy pääomamarkkinoiden näkökulmasta ennallaan, mikä varmistaa kilpailukykyisen varainhankinnan jatkumisen, Averio toteaa.

Mitä sote-itsehallintoalueet merkitsevät Kuntarahoituksen toimintaan?

- Kuntarahoitus on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta ja tämä rooli on varmistettava myös sote-uudistuksessa. Kun itsehallintoalueiden lainojen nollariskisyyden edellytykset varmistetaan, vain Kuntarahoituksen asiakasrakenne muuttuu, mutta sote-rahoituksen kokonaisuus pysyy edelleen Kuntarahoituksen rahoituksen piirissä, Pekka Averio arvioi.

HENKILÖSTÖHenrika Nybondas-Kangas

Miten hoidetaan henkilöstön siirrot tilanteessa, jossa noin puolet kuntien henkilöstöstä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen?

- Sote- ja itsehallintoalueuudistusta koskevassa valmistelutyössä henkilöstön asemaa koskevia asioita käsitellään erillisessä työryhmässä, joka kuuluu järjestämis- ja voimaanpanoryhmän alaisuuteen. Asiaa ei ole lakitasoisesti vielä ratkaistu, mutta aiemmat lakiesitykset perustuivat liikkeenluovutusautomatioon. Se tarkoittaa sitä, että erillislain perusteella sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluva henkilöstö siirretään automaattisesti itsehallintoalueille, KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas toteaa.

Mitä tulee tapahtumaan nykyisille soten tukipalveluille; osa niissä nyt työllistyvistä henkilöistä ei löydä uutta työtä sote-itsehallintoalueilta?

- Asiaa ei vielä ole ratkaistu, mutta vaihtoehtoina ovat joko se, että tämäkin henkilöstö siirretään itsehallintoalueille. Mikäli ei siirretä, kuntatyönantaja normaalein menettelyin joko uudelleen työllistää henkilökunnan tai viime kädessä irtisanoo kyseisen henkilöstön.

Miten hoidetaan sote-alueiden sisällä palkkaharmonisointi ja mitä se maksaa?

- Tätä en tässä vaiheessa kommentoi.

Mitä sote-itsehallintoalueet merkitsevät Kuntatyönantajien toimintaan?

- KT Kuntatyönantajat lähtee siitä, että itsehallintoalueilla noudatetaan jatkossakin kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimuksia, Henrika Nybondas-Kangas kertoo.

KUNTALIITTO

Mitä sote-itsehallintoalueet merkitsevät Kuntaliiton toiminnalle?

- Kuntaliitto haluaa palvella sekä kuntia että itsehallinnollisia alueita, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen vakuuttaa. ♦

Hallitus sai sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevat linjauksensa ja aluejakoa koskevat päätökset aikaan pitkän väännön jälkeen. Hallituksen linjauksia esittelivät maanantaina 9. marraskuuta (vasemmalta lukien) alivaltiosihteeri, projektijohtaja Tuomas Pöysti, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka, kok., perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho, ps.


Sisältöä vaille valmis sote

Hallituspuolueet pääsivät sopuun itsehallinto- ja sote-alueiden määrästä, mutta valtaosa yksityiskohdista on vielä sisällön osalta hämärän peitossa. Itsehallintoalueita syntyy 18, mutta itsenäisesti sote-palvelut saa niistä järjestää vain 15. Kolmen vajaavaltaisen alueen nimet selviävät valmistelun edetessä.

Valmistelun edetessä selviävät myös tehtävät, jotka uusille itsehallintoalueille siirtyvät kunnilta ja valtioilta. Kaikki alueet eivät voi hoitaa kaikkia tehtäviä, vaan osa tehtävistä keskitetään eri alueille.

Mahdollista on, että osan aluehallinnon tehtävistä ottavat tulevaisuudessa hoitaakseen kunnat tai valtio.

Uusien itsehallintoalueiden alle on kaavailtu myös pelastustoimen uutta organisaatiota. Tällä hetkellä alueita on 22, joten yhdistymisiä on odotettavissa, mikäli toimintoja halutaan keskittää itsehallintoalueiden alle.

Suomalaiset pääsevät tulevaisuudessa äänestämään edustajansa aluehallintoon. Ensimmäisten vaalien ajankohta on avoin, samoin valtuustojen koko.

Hallitus sai sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevat linjauksensa ja aluejakoa koskevat päätökset aikaan pitkän väännön jälkeen. Hallituksen linjauksia esittelivät maanantaina 9. marraskuuta (vasemmalta lukien) alivaltiosihteeri, projektijohtaja Tuomas Pöysti, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka, kok., perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho, ps.


Sisältöä vaille valmis sote

Hallituspuolueet pääsivät sopuun itsehallinto- ja sote-alueiden määrästä, mutta valtaosa yksityiskohdista on vielä sisällön osalta hämärän peitossa. Itsehallintoalueita syntyy 18, mutta itsenäisesti sote-palvelut saa niistä järjestää vain 15. Kolmen vajaavaltaisen alueen nimet selviävät valmistelun edetessä.

Valmistelun edetessä selviävät myös tehtävät, jotka uusille itsehallintoalueille siirtyvät kunnilta ja valtioilta. Kaikki alueet eivät voi hoitaa kaikkia tehtäviä, vaan osa tehtävistä keskitetään eri alueille.

Mahdollista on, että osan aluehallinnon tehtävistä ottavat tulevaisuudessa hoitaakseen kunnat tai valtio.

Uusien itsehallintoalueiden alle on kaavailtu myös pelastustoimen uutta organisaatiota. Tällä hetkellä alueita on 22, joten yhdistymisiä on odotettavissa, mikäli toimintoja halutaan keskittää itsehallintoalueiden alle.

Suomalaiset pääsevät tulevaisuudessa äänestämään edustajansa aluehallintoon. Ensimmäisten vaalien ajankohta on avoin, samoin valtuustojen koko.