ulkomaat

Näivettymisen sijaan

Bocholt virkistyi

toimintaan

Mitä tehdä, kun kaupungin keskusta on autioitumassa ja kivijalkakauppa ja sen asiakkaat katoamassa? Tätä on mietitty ankarasti monissa saksalaiskaupungeissa.

Läntisessä Münsterlandissa sijaitsevassa Bocholtissa ei luovutettu, vaan päätettiin ryhtyä toimiin.

Gottfried Böhmin suunnittelema raatihuone- ja teatterikompleksi ja asuntoja lähellä Neustrassen kauppakatua ja ostoskeskuksia
Gottfried Böhmin suunnittelema raatihuone- ja teatterikompleksi ja asuntoja lähellä Neustrassen kauppakatua ja ostoskeskuksia

teksti ja kuvat: jussi tuormaa

Wohlfühlstadt’in kaupungin vanhassa keskustassa hämmästyttää ostoskatujen vilkkaus ja värikkyys sekä pikkumyymälöiden runsaus. Tyhjiä liikehuoneistoja ei juuri ole. Hyvästä menosta vakuuttavat kaupunkikierroksilla omalta osaltaan Ludger Dieckhues, kaupunkimarkkinoinnin toiminnanjohtaja, ja Andrea Döring, kaupungin suunnittelutoimiston päällikkö.

Bocholt on päässyt tänä vuonna 50 muun saksalaiskaupungin kanssa tavoittelemaan Tulevaisuuden kaupungin 2030+ -asemaa opetusministeriön järjestämässä kilpailussa. Siinä kilvoitellaan asukkaiden elinympäristön ja elämänlaadun parantamisessa. Plussaa on kuulla hankkeissa kansalaisia ja tukea heidän osallistumistaan.

Täällä osataan puhaltaa yhteen hiileen

Täällä eri tahot osaavat puhaltaa yhteen hiileen, kaikkien parhaaksi.

- Kannatan myös kaupungin virtuaalisen markkinapaikan avaamista, Döring sanoo.

- Työssäni keskityn kuitenkin fyysiseen ympäristöön ja siihen, että täällä on hyvä asua, mukava liikkua ja helppo käydä ostoksilla.

Tässä otetaan huomioon myös tulevaisuuden asukkaat. Väestö vähenee ja vanhenenee sekä kirjavoituu maahanmuuton seurauksena. Vanhempia ihmisiä on alkanut kiinnostaa asuminen liikenteeltä rauhoitetussa keskustassa, jossa voi hoitaa kaikki asiat ja osallistua erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin menemällä niihin kävellen.

Jo keskiajalta perua olevassa vanhassa kaupunkikeskustassa asuu 3 000 asukasta, eli noin neljä prosenttia kaupungin koko 71 000 asukkaan väestöstä. Se kuitenkin vetää väkeä hyvin puoleensa monipuolisine kunnallisine, kulttuurisine ja kaupallisine palveluineen – asioimaan, viihtymään ja shoppailemaan – paitsi ympäröivistä kaupunginosista, myös lähialueilta Hollantia myöten.

Keskustassa kiinnittää huomiota kuitenkin vähäinen elintarvikekauppa. Sen tarjonta on hajautettu ympäröiville valtaväestön asuntoalueille lähipalveluiksi, selvittää Döring.

Keskusta on varattu erikoiskaupalle, etunenässä kotitalous- ja vaatekaupalle. Markettejakin on, mutta runsaimmin on gastronomisia palveluja, eli kahviloita ja ravintoloita.

Yllättävän suuren alueen kaupallinen keskus

Bocholt on kyennyt säilyttämään asemansa yllättävän laajan alueen kaupallisena aluekeskuksena. Se kattaa jopa 400 000 asukasta – hollantilaisia alueita mukaan lukien. Vaikka kaupasta ja palvelualasta on tullut sille yhä keskeisempi elinkeino, se on myös kotipaikka yli 200 teolliselle pk-yritykselle – tärkeimpinä aloina metalli- ja elektroniikkateollisuus.

Kaupungin talouden suurimpia sodanjälkeisiä rakennemuutoksia on ollut tekstiiliteollisuuden katoaminen. Täällä sijaitsi myös osa teollisuuskonserni Siemensin matkapuhelintuotannosta, joka myytiin ensin BenQ:lle ja lopetettiin kokonaan vuonna 2006.

Kaupan alalla paikallisten yrittäjien uhkaksi nousi 1990-luvun puolivälissä Oberhauseniin rakennettu CentrO, Euroopan suurin ostoskeskus.

Bocholt reagoi suunnittelemalla keskustansa uudelleen, kahteenkin kertaan, vuosina 1998 ja 2005. Ensin saatiin rakennetuksi vuonna 2000 etelään Neustrassen päähän, Aal-joen tuntumaan, kaksi uutta ostoskeskusta, Arkaden ja Neutor. Ne ehkä sitoivat kotiväkeä, mutta myös tuhosivat muita kauppapaikkoja – ja johtivat Karstadt- ja Sinn Leffers -tavaratalojen lopettamiseen vuonna 2009.

Kestävämpään kehitykseen johti kantakaupungin muiden ostoskatujen kohentaminen eri suuntiin risteyspaikastaan, vanhalta raatihuoneen torilta. Siitä itään, Osterstrassella, sijaitsee varsinkin kotitalouskauppoja ja gastronomiaa. Pohjoisessa, jatkona Neustrasselle, Nordstrasse on profiloitunut muoti- ja vaatetusputiikkien tarjontaan.

Kauppiaat vaalivat viehkoa kaupunkikuvaa

Nordstrassen muoti- ja tekstiililiikkeistä suuri osa on edelleen yksityisten kauppiaiden omistuksessa. He ovat järjestäytyneet keskenään pitämään huolta julkisivujensa ja ympäristönsä viehättävästä yleisilmeestä, järjestämään erilaisia tempauksia ja huolehtimaan mahdollisuuksien mukaan myös uusien yrittäjien löytämisestä tyhjentyviin liiketiloihin.

Tulokset puhuvat puolestaan.

Kun kaupunkilaisilta taannoin kysyttiin tuoteryhmittäin, mistä he tekevät ostoksensa, tekstiileistä ja vaatteista Bocholt oli myynyt 85 prosenttia. Se päihittää sekä naapurikaupungit että verkkokaupan. Vaikka suuri osa kaupasta tehdään ostoskeskuksissa ja tavarataloissa, huomattava osa on myös pikkukauppojen kontolla.

Muotiliikkeen omistaja Mechtlld Hoffs on aktiivinen myös Bocholtin kaupunkimarkkinoinnissa. Hän on ajanut koko kauppaa palvelevia ratkaisuja, kuten shoppaajille tarjottavaa wlan-verkkoa ja kauppiaiden yhteistä verkkosivustoa.

- Nämä ovat hyviä hankkeita, mutta yhtä ei saa unohtaa: tarjoamme myös sellaista, mitä netistä ei saa – hyvää tunnetta.

Aktiiviset yrittäjät valavat uskoa ja innostusta Ludger Dieckhuesiin, kaupunkimarkkinoinnin toiminnanjohtajaan. Hän on itsekin esimerkki siitä, että hyviin tuloksiin päästään, kun on intoa yli leipätyön vaatimusten.

- Menestymisemme vaatii kaikilta asianosaisilta hyviä ideoita ja suurta vaivannäköä, hän korostaa.

Asiakkaat jakoivat kauppojen Oscarit

Uusimmassa hankkeessa pyydettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran Bocholtin kauppojen asiakkaita nimeämään parhaat myymälät. Kultaiset, hopeiset ja pronssiset palvelu-Oscarit jaettiin voittajille juhlallisesti vanhan raatihuoneen torilla. Ystävällisimmät myyjätiimit, kauneimmat näyteikkunat ja parhaat myymälätilat palkittiin.

Tavoitteena on innostaa kaupat vieläkin parempiin suorituksiin.

Kaupallisen keskustan tavaratalojen lopettamisesta vuonna 2009 jääneet aukotkin alkavat täyttyä. Vanhoihin toimitiloihin ollaan rakentamassa city-asuntoja. Osan kiinteistöistä on hankkinut Sparkasse, kaupungin omistama säästöpankki, joka aikoo rakennuttaa uudet monitoimitilat. Ne tuovat keskustaan uutta elinvoimaa. ♦

Faktat

Jättikauppakeskukset ja kireä talous herättivät

Bocholt on 71 000 asukkaan kaupunki. Se palkittiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa oman osavaltionsa, 18 miljoonan asukkaan Nordrhein-Westfalenin kuntamarkkinoinnin kisassa. Kisa on järjestetty 15 kertaa kaupunkien kannustamiseksi innovatiivisiin ratkaisuihin keskustojensa kaupallisen toiminnan ja matkailun elävöittämisessä. Bocholtin herätti jo 20 vuotta sitten pelko jäädä 50 kilometrin päässä sijaitsevan suuren naapurikaupungin, Oberhausenin jalkoihin. Sinne valmistui vuoden 1996 syksyllä Euroopan suurin ostos- ja viihdekeskus CentrO, joka alkoi houkutella shoppailijoita naapurikunnista, ja vieläkin kauempaa Hollannista saakka.

Toinen syy oli se, että 1980-luvulla kuntien heikentynyt talous ajoi kunnat kilpailemaan määrätietoisesti keskenään ja kehittämään markkinointiaan. Tätä varten perustettiin omia organisaatioita, ja niille valtakunnallinen katto-organisaatio BCSD, Siinä on mukana jo 250 kaupunkia ja kuntaa.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Faktat

Jättikauppakeskukset ja kireä talous herättivät

Bocholt on 71 000 asukkaan kaupunki. Se palkittiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa oman osavaltionsa, 18 miljoonan asukkaan Nordrhein-Westfalenin kuntamarkkinoinnin kisassa. Kisa on järjestetty 15 kertaa kaupunkien kannustamiseksi innovatiivisiin ratkaisuihin keskustojensa kaupallisen toiminnan ja matkailun elävöittämisessä. Bocholtin herätti jo 20 vuotta sitten pelko jäädä 50 kilometrin päässä sijaitsevan suuren naapurikaupungin, Oberhausenin jalkoihin. Sinne valmistui vuoden 1996 syksyllä Euroopan suurin ostos- ja viihdekeskus CentrO, joka alkoi houkutella shoppailijoita naapurikunnista, ja vieläkin kauempaa Hollannista saakka.

Toinen syy oli se, että 1980-luvulla kuntien heikentynyt talous ajoi kunnat kilpailemaan määrätietoisesti keskenään ja kehittämään markkinointiaan. Tätä varten perustettiin omia organisaatioita, ja niille valtakunnallinen katto-organisaatio BCSD, Siinä on mukana jo 250 kaupunkia ja kuntaa.

Ludger Dieckhues
Ludger Dieckhues
Andrea Döring
Andrea Döring
Mechtild Hoffs
Mechtild Hoffs