Vantaan kaupungin taloussuunnittelun työntekijät ja kaupunginjohtaja Kari Nenonen kokoontuivat yhteiskuvaan.  Alarivissä vasemmalta: Kirsi Vaten, Kari Nenonen, Christa Salovaara-Karstu, Päivi Kunnas.Keskirivi vasemmalta: Salla Saraneva, Katarina Virtasalo, Jaana Calenius, Antti Torkkeli.  Takarivi vasemmalta: Elina Parviainen (harmaakuviollinen pusero) Marita Hietala, Markku Pietinen, Kimmo Puranen, Hannu Kyttälä.
Vantaan kaupungin taloussuunnittelun työntekijät ja kaupunginjohtaja Kari Nenonen kokoontuivat yhteiskuvaan. Alarivissä vasemmalta: Kirsi Vaten, Kari Nenonen, Christa Salovaara-Karstu, Päivi Kunnas.Keskirivi vasemmalta: Salla Saraneva, Katarina Virtasalo, Jaana Calenius, Antti Torkkeli. Takarivi vasemmalta: Elina Parviainen (harmaakuviollinen pusero) Marita Hietala, Markku Pietinen, Kimmo Puranen, Hannu Kyttälä.

Velkaa vai ei?

Investointien kattaminen tulorahoituksella

on kuuma keskustelunaihe kunnissa

Miljardivelkainen Vantaa pyrkii siihen, että investoinnit pystyttäisiin kattamaan lähivuosina tulorahoituksella.

Se on kova tavoite.

EU-komissio varoittaa Suomea kasvavasta julkisesta velkaantumisesta. Samaan aikaan sijoittajia himottaa kuntien rahoittaminen.

Kunnissa käydään kovaa keskustelua velanotosta.

riitta vainio kuvat: seppo haavisto

Pääministeri Juha Sipilä, kesk., kävi Vantaan elinkeinomessuilla 4. marraskuuta ja kehui Vantaan hyvää virettä. Hän sanoi, että Vantaa on edelläkävijä.

Aika näyttää, onko Vantaa edelläkävijä myös velanoton lopettamisessa.

Vaikka yleinen taloudellinen tilanne kampeaa vastaan, vantaalaiset pitävät tavoitteena sitä, että tulot ja menot saadaan tasapainoon, Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen sanoo.

- Viime vuonna tulorahoitus olisi riittänyt investointeihin ilman Kehäradan ja Kehä III:n investointeja, Nenonen ynnää.

Tänä vuonna Vantaa ottaa uutta lainaa 15 miljoonaa euroa ennakoidun 90 miljoonan euron sijasta.

- Tärkeää tavoitteen saavuttamisessa on, että tulokehitystä ei yliarvioida. Menopuolella voi olla riskiä.

Ensi vuoden nettolaina-arvio on 16 miljoonaa euroa.

Valtio maksaa ensi vuonna kaupungille takaisin liikenneinvestointeja, joita Vantaa on rahoittanut valtion puolesta.

Vantaa on lisäksi sijoittanut Kehärataan ja Kehä III:een 330 miljoonaa euroa omaa rahaa. Se muodostaa kolmanneksen Vantaan nykyisestä miljardivelasta.

- Se on ollut perusteltua asuntorakentamisen ja muun kehityksen kannalta. Se on kaupungin oma panos. Tällaisiin investointeihin voidaan ilman muuta ottaa lainaa – myös tulevaisuudessa, Nenonen sanoo.

Kun korko nousee, kunnan menot kasvavat

Nykyisellään Vantaan velanhoitokulut miljardin lainasalkusta ovat noin 10 miljoonaa euroa vuodessa koron ollessa poikkeuksellisen alhainen. Jossain vaiheessa korot kuitenkin nousevat. Miljardin lainasalkulla esimerkiksi 4 prosentin korko nostaisi lainanhoitokulut 40 miljoonaan euroon vuodessa.

Se on merkittävä lisämeno.

- Hiljalleen kertynyt lainakanta on kaupungille riski.

Nenonen sanoo, että ei pidä alkaneesta keskustelusta, jonka mukaan kuntien ei pitäisi kaihtaa lainan kasvattamista.

- Tällainen keskustelu näyttää ehkä kehityksen suuntaa.

Myös leasing-rahoitus yhtenä lainamuotona on lisääntynyt. Nenonen sanoo sitä ongelmien piilotteluksi.

- Pääomalla on aina määrätty tuottotavoite, hän muistuttaa.

Esimerkiksi eläkesijoittajilla on tavoitteena saada 4 prosentin tuotto pitkällä aikavälillä.

Nenonen katsoo, että kunnissa kustannustehokkuutta tuo se, että investoidaan omaan taseeseen.

Vantaa on isona kaupunkina poikkeuksellisen velkainen miljardilainansa kanssa. Miten lainataakka kevenee?

Euromääräisiä tavoitteita Nenonen ei sano. Vuonna 2020, siis viiden vuoden kuluttua, lainamäärä on ehkä nykytasolla, hän veikkaa. Joinakin vuosina tässä välillä ehkä päästään lyhentämään lainaa.

- Jos järjestelmä pysyy nykyisellään, kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, lainamäärä on jo alempi kuin vuonna 2020. Tilanne on silloin hallinnassa, Nenonen ennustaa.

Henkilöstö etsi järkeviä säästöratkaisuja

Kaupungin johto on luvannut Vantaan henkilöstölle, että irtisanomisia ei tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehdä. Se on antanut Nenosen mukaan motivaatiota säästöihin, tehostamiseen ja uudistusten tekemiseen. Sivistyspuolen väki oikein innostui etsimään järkeviä ratkaisuja, hän kertoo. Varhaiskasvatusbudjetti alitettiin, mutta palvelut eivät huonontuneet.

Uutiset Vantaalta kertovat hyvästä pöhinästä. Uusia asukkaita tulee tänä vuonna yli 3 000.

Valituksia heikoista palveluistakaan ei ole kiirinyt julkisuuteen.

- Minulla ei ole sellaista tietoa, että palvelut olisivat huonot. Järjestelmä toimii kiitettävästi. Porukka on hyvin sitoutunut. Sekä sivin että sosterin puolella ollaan sekä tuottavuudessa että asiakastyytyväisyydessä ihan kärkikastia.

Kunnat ovat velkaantuneet viime vuosina sen takia, että investointien omarahoitus on pienentynyt rajujen valtionosuusleikkausten, palvelujen kysynnän kasvun, heikon verotulokehityksen ja tehtävien lisääntymisen takia. Samaan aikaan kuntien investointien taso on noussut.

Näin tiivistää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Hän pitää tärkeänä, että kuntien omaa rahoitusosuutta investoinneista lisätään tulevaisuudessa.

Lisävelkaa on otettu investointeihin, ei käyttötalouden alijäämien kattamiseen. Syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa.

Lainanoton nopea vähentäminen riski

- Kuntien investoinnit ovat olleet niin sanottuja välttämättömyysinvestointeja: peruskorjausta sekä uusinvestointeja palvelujärjestelmiin ja infraan. Uusinvestoinnit keskittyvät väestönkasvualueille.

- Jos kuntien velkaantumista ryhdytään rajoittamaan voimakkaasti ja nopeasti heikon talouskasvun oloissa, se johtaa investointien pienenemiseen ja investointivelan kasvuun. Se vauhdittaa väärällä tavalla sellaisia ratkaisuja, joilla investoinnit toteutetaan kunnan taseen ulkopuolella erilaisilla yksityisrahoitusmalleilla. Ne eivät välttämättä tule lainkaan edullisimmiksi, Kietäväinen sanoo.

- Hallitsemattomasti toteutettuina tapahtuu pikemminkin päinvastoin.

Kietäväisen mukaan kunnassa kannattaa huomioida, että tekemättömät, välttämättömät investoinnit ovat tavallaan myös velkaa, vaikka sitä ei kirjata kunnan taseeseen.

Se purkautuu aikanaan helposti hallitsemattomina kalliina korjauskustannuksina ja esimerkiksi sisäilmaongelmina. Lopputulos on kuntatalouden ja koko kansantalouden kannalta huono. ♦

Pekka Heikkinen


Espoo investoi EIB:n ja NIB:n lainoilla

Espoon investoinnit ovat erittäin suuret ja jatkuvat suurina. Espoo investoi sekä omaan taseeseensa että merkittävästi myös tytäryhtiöiden taseisiin. Suurin kohde on Länsimetro, joka tehdään velalla ja valtion avustuksella. Valtion osuus bruttokustannuksista on noin kolmannes. Länsimetron toinen vaihe valmistuu vuonna 2020.

Viimeistään silloin Espoo-konsernin lainamäärän on tavoitteiden mukaan käännyttävä laskuun.

Espoon rahoitusjohtajan Pekka Heikkisen mukaan Espoon taseeseen tehtävien investointien tulorahoitusprosentti on ensi vuonna hieman yli 40 ja vuosina 2017–2018 runsaat 60.

Kuntarahoitus on Espoolle merkittävä lainan antaja, mutta varsinkin suuriin hankkeisiin rahoitusta on otettu myös Euroopan Investointipankilta (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB).

- Rahan saatavuudessa ja hinnassa ei ole viime vuosina ollut, eikä ole ongelmia, Heikkinen sanoo

Kotimaassa toimivat liikepankit eivät juurikaan ole viime vuosina rahoittaneet Espoon hankkeita.

Espoo varautuu korkotason nousuun. Korkojen nousun mahdollisuus on ollut esillä myös, kun investointeja on suunniteltu. Taloussuunnitelmassa käytetään korkokulujen laskemisessa jonkin verran korkeampaa korkokantaa, kuin todellisuudessa joudutaan tällä hetkellä maksamaan.

- Lainasopimukset otetaan pääsääntöisesti lyhyeen korkoon sidottuna ja niille tehdään erillisillä sopimuksilla korkosuojaukset tarpeellisilta osin, Heikkinen sanoo.

- Suurten investointien rahoitus tehdään pitkäaikaisilla, jopa 30 vuoden sopimuksilla ja merkittäviltä osin kiinteillä koroilla.

Investointien rahoittaminen jatkossa tulorahoituksella on ollut esillä Espoossa.

Sekä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä että rahoitusjohtaja Pekka Heikkinen ovat tämän tavoitteen kannalla.

Käytännössä se ei kuitenkaan nopeasti voi toteutua; metron rakentaminen on käynnissä ja väestönkasvu on rivakkaa.

- Tavoitteena on, että vuoden 2020 tienoilla lainakannan kasvu pysäytetään, mikä tarkoittaa sitä, että investoinnit tehtäisiin tulorahoituksella, Heikkinen kertoo.

Espoo etsii erilaisia rahoitusmalleja. Yksi vaihtoehto on, että esimerkiksi kouluja rakennettaisiin rahastosijoittajien varoin.

Koulutilojen peruskorjausta osin kiinteistörahaston kautta selvitetään. Rahasto toimisi Heikkisen mukaan niin, että kaupunki luovuttaa peruskorjattavia kouluja kirjanpitoarvosta rahastolle, joka peruskorjaa ne käyttäen sijoittajien varoja ja osin lainaa. Kaupunki tekee tilojen käytöstä pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Sijoittajien edellyttämä tuotto selviää Heikkisen mukaan, kun koko selvitystyö on valmis kaikkine ehtoineen.

Jukka Mäkelä

Hämeenlinna kilpailuttaa Kuntarahoitusta ja viittä muuta rahalaitosta.Hämeenlinna tasapainottaa, mutta lainamäärä kasvaa

Hämeenlinnan viime vuoden investoinnit olivat 28,3 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi niistä 61 prosenttia. Pitkäaikaista lainaa lisättiin nettona 8,7 miljoonaa euroa; kolmannes nettoinvestointien määrästä.

Hämeenlinna ostaa rahat kilpailuttamalla Kuntarahoituksen lisäksi viittä muuta rahalaitosta, jotka ovat Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, OP-Pohjola ja SEB.

Rahaa on kaupunginjohtaja Timo Kenakkalan mukaan tarjolla kilpailukykyisillä ehdoilla.

Kaupungin lainasalkun varma suojausaste on tällä hetkellä 58 prosenttia. Korkoriskiltä suojautumisella pyritään leikkaamaan markkinakorkojen noususta aiheutuvia ongelmia.

Kaupungilla on edessään kaupunginjohtajan mukaan ”täysin pakollisia” investointeja lähitulevaisuudessa erityisesti lasten ja nuorten palveluissa. Tämä nostaa kaupungin korkokustannuksia.

- Markkinakorkojen nousu myös asettaa haasteensa korkokustannuksille.

- Kaupungilla on osana budjettiprosessia käytössään pitkän aikavälin talouden tasapainottamisohjelma. Sen kautta investoinneista aiheutuvia käyttötalouden menonlisäyksiä peilataan tulevaan talouskehykseen.

Hämeenlinnassa on keskusteltu siitä, että investoinnit jossain vaiheessa pitäisi pystyä kattamaan tulorahoituksella.

- Nykyisessä kuntatalouden tilanteessa, ja rakennuskannan ongelmien paineessa, tämä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista. Tiedostamme kyllä, että pitkällä tähtäimellä lainakannan kääntyminen laskuun edellyttää tätä, Kenakkala sanoo.

Faktat

Onko pankeilla avoin valtakirja lainojen uudelleen hinnoitteluun?

Kolmisenkymmentä kuntatoimijaa, kuntaa, kuntayhtymää, kuntien osakeyhtiötä ja säätiötä, käy oikeutta Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja Svenska Handelsbanken Ab:n Suomen sivukonttoria vastaan lainamargi- naalien korotuksista, jotka pankit toteuttivat vuonna 2009. Marginaalin korottamisen peruste oli pankkien varainhankinnan kallistuminen.

Helsingin hovioikeus vahvisti Helsingin käräjäoikeuden tuomiot, joiden mukaan pankeilla oli oikeus nostaa lainamarginaalia.

Korkein oikeus (KKO) on antanut Handelsbankenia vastaan nostetussa asiassa kunnille valitusluvan. Asian käsittely KKO:ssa on meneillään.

Handelsbanken korotti 12 kunnan, kuntayhtymän ja kuntayhtiön sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lainojen korkomarginaalia vuonna 2009 sillä perusteella, että pankin varainhankinta oli finanssikriisin seurauksena kallistunut.

Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus olivat ratkaisseet asian niin, että pankilla oli oikeus korottaa marginaaleja. KKO myönsi valitusluvan, ja asian ratkominen KKO:ssa alkoi suullisella käsittelyllä marraskuun alkupuolella.

Myös Nordea korotti marginaaleja samalla perusteella, ja alioikeus ja hovioikeus ovat ratkaisseet asian Nordean eduksi.

Kunnat ovat hakeneet valituslupaa myös Nordea-asiassa. Nordeaa vastaan oikeutta on käynyt 22 kunta-alan toimijaa.

Asiassa on kyse siitä, että Handelsbanken ja Nordea korottivat lainamarginaalejaan lainaehdoissa mainitulla tavalla, kun niiden varainhankinta kallistui. Kunnat katsovat, että korotusehto oli epäselvä, ja sillä perusteella asia pitää tulkita lainanottajan eduksi.

Kunnat myös katsovat, että vaikka pankkien varainhankinta kallistui, viitekorot laskivat samaan aikaan jopa enemmän kuin varainhankinnan hinta nousi.

Molemmat pankit noudattivat sopimuksissaan täsmälleen samanlaista marginaalinkorotusehtoa. Myös pienten ja keskisuurten yritysten lainaehdot ovat olleet samanlaiset kuin kunta-alan lainanottajien.

Kaikkiaan Handelsbankenin kuntalainoissa on kyse noin 2,6 miljoonan euron lainoista.

Nordeasta otettu lainamäärä on 8,5 miljoonaa euroa. Kunnat laskevat, että yhden prosentin marginaaliero molempien pankkien osalta tekee yhteensä 100 000 euroa vuodessa.

Tampereella kaupungin investointien omarahoitusosuus on 34 prosenttia.Tampereen omarahoitusosuus vain kolmanneksen

Tampereen ensi vuoden talousarviossa investointien omarahoitusosuus on vain 34 prosenttia.

- Tavoitteena on nostaa tätä selvästi ja keinoina ovat vuosikatteen kasvattaminen ja investointien hillitseminen, Tampereen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala sanoo.

- Tampere käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja ja optimoi omalta kannaltaan parhaan ratkaisun kulloisenkin hankkeen ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen pohjalta. Tyypillisiä ovat pitkäaikaiset talousarviolainat, joukkovelkakirjalainat sekä rahoitusleasing.

- Erilaisia ratkaisuja käytetään, jotta riskienhallinta ja rahoituslähteiden hajautus toimivat, Yli-Rajala sanoo.

Kuntarahoitus Oyj:llä on merkittävä rooli myös Tampereella.

- Rahoitusmarkkinat ovat suomalaisen kuntasektorin kannalta toimineet hyvin. Suomella on hyvä maine kansainvälisten rahoittajien keskuudessa ja Etelä-Euroopan kriisin aikana tarjonta ja ehdot kohenivat pohjoisessa. Tällä hetkellä kuntien rahoitukselle on tarjolla useita kanavia ja ehdot ovat järkeviä, Yli-Rajala arvioi.

Tampere on Yli-Rajalan mukaan vuodesta 2008 saakka pyrkinyt pienentämään korkoriskiään systemaattisesti.

- Tätä on toteutettu nostamalla osa lainoista sekä kiinteäkorkoisina että korkojohdannaisin.

- Tampereen lainasalkusta on suojattu hieman yli 50 prosenttia, eli euribor-koron nousut vaikuttavat kaupungin pääomakuluihin hieman vajaalla 50 prosentin painolla.

Omalla tulorahoituksella ei ole mahdollista kattaa Tampereen investointeja, Yli-Rajala sanoo.

- On pakko uskoa, että investoinnit tuovat kaupungille pitkällä aikavälillä elinvoimaa ja hyvinvointia.

Tikkurila kasvaa Vantaalla rivakkaa tahtia kaupungin näköiseksi.
Tikkurila kasvaa Vantaalla rivakkaa tahtia kaupungin näköiseksi.

Faktat

Onko pankeilla avoin valtakirja lainojen uudelleen hinnoitteluun?

Kolmisenkymmentä kuntatoimijaa, kuntaa, kuntayhtymää, kuntien osakeyhtiötä ja säätiötä, käy oikeutta Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja Svenska Handelsbanken Ab:n Suomen sivukonttoria vastaan lainamargi- naalien korotuksista, jotka pankit toteuttivat vuonna 2009. Marginaalin korottamisen peruste oli pankkien varainhankinnan kallistuminen.

Helsingin hovioikeus vahvisti Helsingin käräjäoikeuden tuomiot, joiden mukaan pankeilla oli oikeus nostaa lainamarginaalia.

Korkein oikeus (KKO) on antanut Handelsbankenia vastaan nostetussa asiassa kunnille valitusluvan. Asian käsittely KKO:ssa on meneillään.

Handelsbanken korotti 12 kunnan, kuntayhtymän ja kuntayhtiön sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lainojen korkomarginaalia vuonna 2009 sillä perusteella, että pankin varainhankinta oli finanssikriisin seurauksena kallistunut.

Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus olivat ratkaisseet asian niin, että pankilla oli oikeus korottaa marginaaleja. KKO myönsi valitusluvan, ja asian ratkominen KKO:ssa alkoi suullisella käsittelyllä marraskuun alkupuolella.

Myös Nordea korotti marginaaleja samalla perusteella, ja alioikeus ja hovioikeus ovat ratkaisseet asian Nordean eduksi.

Kunnat ovat hakeneet valituslupaa myös Nordea-asiassa. Nordeaa vastaan oikeutta on käynyt 22 kunta-alan toimijaa.

Asiassa on kyse siitä, että Handelsbanken ja Nordea korottivat lainamarginaalejaan lainaehdoissa mainitulla tavalla, kun niiden varainhankinta kallistui. Kunnat katsovat, että korotusehto oli epäselvä, ja sillä perusteella asia pitää tulkita lainanottajan eduksi.

Kunnat myös katsovat, että vaikka pankkien varainhankinta kallistui, viitekorot laskivat samaan aikaan jopa enemmän kuin varainhankinnan hinta nousi.

Molemmat pankit noudattivat sopimuksissaan täsmälleen samanlaista marginaalinkorotusehtoa. Myös pienten ja keskisuurten yritysten lainaehdot ovat olleet samanlaiset kuin kunta-alan lainanottajien.

Kaikkiaan Handelsbankenin kuntalainoissa on kyse noin 2,6 miljoonan euron lainoista.

Nordeasta otettu lainamäärä on 8,5 miljoonaa euroa. Kunnat laskevat, että yhden prosentin marginaaliero molempien pankkien osalta tekee yhteensä 100 000 euroa vuodessa.

Tampereella kaupungin investointien omarahoitusosuus on 34 prosenttia.Tampereen omarahoitusosuus vain kolmanneksen

Tampereen ensi vuoden talousarviossa investointien omarahoitusosuus on vain 34 prosenttia.

- Tavoitteena on nostaa tätä selvästi ja keinoina ovat vuosikatteen kasvattaminen ja investointien hillitseminen, Tampereen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala sanoo.

- Tampere käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja ja optimoi omalta kannaltaan parhaan ratkaisun kulloisenkin hankkeen ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen pohjalta. Tyypillisiä ovat pitkäaikaiset talousarviolainat, joukkovelkakirjalainat sekä rahoitusleasing.

- Erilaisia ratkaisuja käytetään, jotta riskienhallinta ja rahoituslähteiden hajautus toimivat, Yli-Rajala sanoo.

Kuntarahoitus Oyj:llä on merkittävä rooli myös Tampereella.

- Rahoitusmarkkinat ovat suomalaisen kuntasektorin kannalta toimineet hyvin. Suomella on hyvä maine kansainvälisten rahoittajien keskuudessa ja Etelä-Euroopan kriisin aikana tarjonta ja ehdot kohenivat pohjoisessa. Tällä hetkellä kuntien rahoitukselle on tarjolla useita kanavia ja ehdot ovat järkeviä, Yli-Rajala arvioi.

Tampere on Yli-Rajalan mukaan vuodesta 2008 saakka pyrkinyt pienentämään korkoriskiään systemaattisesti.

- Tätä on toteutettu nostamalla osa lainoista sekä kiinteäkorkoisina että korkojohdannaisin.

- Tampereen lainasalkusta on suojattu hieman yli 50 prosenttia, eli euribor-koron nousut vaikuttavat kaupungin pääomakuluihin hieman vajaalla 50 prosentin painolla.

Omalla tulorahoituksella ei ole mahdollista kattaa Tampereen investointeja, Yli-Rajala sanoo.

- On pakko uskoa, että investoinnit tuovat kaupungille pitkällä aikavälillä elinvoimaa ja hyvinvointia.