[ Alussa ]

[ Kuvattua ]

Parturin kyltti ei juurikaan varjosta, mutta silti siitä on maksettava kunnallinen varjovero.

Mainoskyltistä lankeaa varjovero

Italiassa kunnallisveroa kartutetaan varjoverolla. Esimerkiksi Pavian kaupungissa sijaitsevan South Barberin yrittäjä joutuu maksamaan seinässä olevasta parturin kyltistä varjoveroa noin 300 euroa vuodessa. Varjoa kyltistä ei juurikaan lankea, joten vero on aika lailla mielivaltainen. Pitkään Italiassa asunut suomalainen entinen matkatoimistoyrittäjä Liisa Väisänen joutui maksamaan toimistonsa kyltistä varjoveroa 235 euroa vuodessa. Virkailijat kävivät mittaamassa matkatoimiston kyltin leveyden ja korkeuden ja paljonko kyltti langetti aurinkoisella säällä varjoa. Laskelmassa huomioitiin myös aurinkoisten päivien keskimääräinen määrä vuodessa.


Teksti ja kuva: Tapio Mainio

[ Sanottua ]

Heikki Turunen on tunnetuimpia itäsuomalaisia kirjailijoita. Turunen raivostui vuonna 2012 Joensuun päättäjille, kun kaupunginvaltuusto päätti, ettei kulttuuriravintolana tunnettua Wanhan Jokelan kiinteistöä suojella. Hän päätti muuttaa kirjansa Joensuusta Juukaan.”RIKOKSISTA eivät tienneet myöskään äänestäjät, vaikka monet puolueet edellyttävät ehdokkailta tietoa rikostutkinnasta ja tuomioista jo ehdokasasettelun aikana. Moni rikoksista tuomittu unohti tämän, kun puolueet laativat ehdokaslistojaan alkukeväästä.”

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen lehden tekemästä laajasta selvityksestä, joka koski tuoreiden kuntapäättäjien rikostuomioita.

”KUNTAVAALIEHDOKKAAKSI haluavilta voi jatkossa vaatia rikostaustaotteen. Oikeusrekisterikeskukselta tilattava ote maksaa 12 euroa, joten kenenkään vaalibudjetti ei siihen kaadu.”

Toimittaja Harri Aalto Satakunnan Kansassa.

”TARJOAMME: Näköalapaikan suomalaiseen kunnallishallintoon ja hyvä veli -verkostoihin, kiinnostavia ja haastavia työtehtäviä, paljon medianäkyvyyttä ja yhteistyötä poliisin ja syyttäjälaitoksen kanssa. Kittilän kunnanjohtajana toimiminen on työkokemusta, jota arvostetaan Etelä-Suomessa saakka.”

Toimittaja Saara Koho Pelin henki -kolumnissa Talouselämässä.

”VENTOVIERAATKIN ajautuvat juttusille keskenään kaupan jonossa. Sijainti pikkuisen sivussa Itä-Suomessa antaa kaupungin sykkeelle oman säväyksen.”

Joensuun kulttuurisihteeri Sari Suvanto ET-lehdessä.

”ITÄ-SUOMESTA ei jostain syystä tule yhtä paljon kirjailijoita kuin muualta Suomesta. Samalla Itä-Suomeen sijoittuva kirjallisuutta ei ole aivan niin paljon.”

Toimittaja Antti Pikkanen HS Teema -lehdessä.

”NUORISOVALTUUSTOT ja poliittiset nuorisojärjestöt tuntuvat olevan vain harjoittelua oikeaa puoluepoliitikon uraa varten, vaikutusmahdollisuuksia ei niissäkään juuri ole.”

Opiskelija Oskari Juvakka Voima-lehdessä.

”TYÖPAIKOILLA usein kuvitellaan, että meidän työyhteisössä on aivan uniikkeja ongelmia, joita muilla ei ole. Se ei usein pidä paikkaansa. Erittäin monet organisaatiot painivat samojen kysymysten kanssa.”

Kouluttaja ja tutkija Harri Gustafsberg Fakta-lehdessä.

”DIGITALISAATION mahdollistamat etäkäynnit ja kuntoutuksen kehittyminen tulevat vähentämään hoitajien tarvetta.”

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen Kuntatyönantaja-lehdessä.

Kuva: Veikko Somerpuro/WSOY

[ Pystytkö puhumaan? ]

Kaupunkineuvos Antti Rantakokko vastaa puhelimeen.

Pystytkö puhumaan?

- Joo, jos sinä vain kuulet. Olen tässä autoa pesemässä täällä Jalasjärvellä.

Valtiovarainministeriö aikoo nimittää Lex Kittilän mukaisen selvitysryhmän selvittämään Kittilän kunnan hallintoa, jollei Kittilän kunnanvaltuusto pidätä syytteessä olevia luottamushenkilöitä luottamustehtäviensä hoidosta tai luottamushenkilöt eivät itse vetäydy niiden hoitamisesta. Sinut on jo nimetty kolmijäsenisen ryhmän puheenjohtajaksi. Kuinka todennäköistä on, että joudutte töihin?

- No, sitähän ei vielä tiedä, mutta toivottavasti emme joutuisi. Sanotaan niin, että toivotaan, että he löytäisivät järkilinjan.

Mitä Kittilässä lähiaikoina tapahtuu?

- Minusta siellä on edessä vielä täytäntöönpanopäätös eli kunnanhallitus katsoo valtuuston päätöksen lainmukaisuuden. Jos hallitus toteaa, että valtuuston päätös ei ole lainmukainen, niin silloinhan siinä olisi mahdollisuus siihen, että luottamushenkilöt jättäytyisivät pois luottamustehtävistään.

Toinen asia on se, että Kittilässä annetaan lausunto meistä selvityshenkilöistä eli olemmeko kelvollisia.

Olet syntyisin Muoniosta Lapista ja olet ollut pitkällä kuntajohtajaurallasi myös itälappilaisen Sallan kunnanjohtaja. Oliko Kittilän kunnan joutuminen tällaisiin sotkuihin sinulle yllätys?

- Oli kyllä. En osannut myöskään ajatella ja odottaa, että joudun mukaan tähän.

Onko kuntapäättäjillä peiliin katsomista?

- Ainakin he voisivat harkita asioita.

[ Kuka? ]


Antti Rantakokko
, 65, jäi Salon kaupunginjohtajan virasta eläkkeelle tänä vuonna. Hän aloitti Salossa vuonna 2009.

Rantakokko on toiminut Suomusjärven kunnanjohtajana 1982–1985, Sallan kunnanjohtajana 1985–1989, Jalasjärven kunnanjohtajana 1989–2005 ja Kauhajoen kaupunginjohtajana 2005–2008. Hän on keskustan jäsen.

Salon kaupunginjohtajana toimiessaan hän asui viikot Salossa ja viikonloput Pohjanmaalla Jalasjärvellä, jossa hänen vaimonsa työskentelee seurakunnan talousjohtajana. Nyt Rantakokko on muuttanut kokonaan Jalasjärvelle.

Vuosien mittaan on usein todettu, että missä kriisi, siellä Rantakokko. Kovimmat kokemukset hänellä on ollut Kauhavan kaupunginjohtajana toimiessaan. Kauhajoen kouluampumiset syksyllä 2008 eivät ole unohtuneet. Salossa ongelmat olivat toisenlaisia. Microsoftin tuotekehitysyksikön lakkauttaminen vei työpaikat monilta.

Eläkepäivillään Rantakokko on ehtinyt olla jo selvityshenkilönä tutkimassa seutukaupunkien elinvoimaisuutta ja sen kehitystä.

Ja nyt hän joutuu perehtymään syntymäkuntansa naapurin, Kittilän, ongelmiin.

Martta Nieminen

[ Miten juhlitte? ]

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6. joulukuuta huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Kunnat ja kaupungit järjestävät itsenäisyyspäivän tienoilla poikkeuksellisen paljon tapahtumia ja juhlia.

Miten aiotte silloin juhlia, Imatran kaupungin viestintäjohtaja Liisa Hupli-Oinonen?

- Voi vaikka miten. Järjestämme etkot sekä kirjastolla että kaupungintalon talvipuutarhassa itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta. Meillä on samana päivänä myös kuudesluokkalaisten hieno ja arvovaltainen juhla. Kaupunginjohtaja Rami Hasu ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Malm ovat vastaanottamassa ja kättelemässä lapsia. Lisäksi Imatra kahvittaa koko henkilökunnan.

Imatran kaupungintalolla jo viikko ennen itsenäisyyspäivää valokuvanäyttely lotista.

Varsinaisena juhlapäivänä kulttuuritalo Virran ympäristössä alkaa itsenäisyyspäivän juhlinta kello 12 ja Karelia-salissa juhla kello 15. Itsenäisyyspäivä huipentuu ilotulitukseen kello 16.30 kulttuuritalon puistossa.

- Kulttuuritalon pihalla on päivällä kenttäkeittiö, josta jaetaan ruokaa, Hupli-Oinonen kertoo.

Sisäministeriön ohjeen mukaan liputtaa voi jo aatosta kello 18 alkaen, jos lippu valaistaan pimeän ajaksi. Imatralla on tarkoitus liputtaa ainakin kaupungintalolla läpi yön itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti.

Sotiemme veteraanit -järjestöt on tarjonnut suurimmille kaupungeille isoa Suomi 100 -juhlamerkkiä, jonka voi kiinnittää kaupungin joulukuuseen. Imatra saa sellaisen.

Martta Nieminen Kuva: Katri Lehtola

[ Nyt ]

Kunnanvaltuutetut valitsevat

Kuntaliiton valtuuskunnan

Suomen Kuntaliiton ylin toimielin valitaan nyt ensimmäistä kertaa jäsenäänestyksellä, jossa kunnalla on asukaslukuaan vastaava äänimäärä. Valtakunnalliset kuntapäivät, joilla joka neljäs vuosi valittiin Kuntaliiton valtuusto, ovat toistaiseksi jääneet historiaan. Valtuuston sijaan tulee 76-jäseninen valtuuskunta, eli jäsenten määrä pysyy samana.

Suoraan jäsenäänestyksellä valitaan 66 jäsentä ja 66 varajäsentä. Nämä paikat on jaettu 12 vaalipiirin kesken vaalipiirien asukaslukujen mukaan. Lisäksi valtuuskuntaan valitaan tasauspaikoilta yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä sekä Ahvenanmaan maakunnasta yksi jäsen ja varajäsen.

Tasauspaikkojen avulla valtuuskunnan kokoonpano saadaan paremmin vastaamaan puolueiden ehdokaslistojen saamia valtakunnallisia ääniosuuksia. Tasauspaikat menevät pienemmille puolueille. Tasauspaikka tulee aina sellaisesta vaalipiiristä, josta puolue ei ole saanut ns. vaalipiiripaikkaa.

Ehdokaslistat on nimetty 12 vaalipiirin kuntapäiväkokouksissa alkusyksyllä. Vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä on lähetetty asianomaisten vaalipiirien kunnille. Kuntaliiton yleiskirjeellä 26/2017 on ohjeistettu vaalin valmistelu, vaalin toimittaminen valtuuston kokouksessa sekä kunnan äänestystuloksen ilmoittaminen Kuntaliiton sähköiseen äänestysjärjestelmään.

Suljettu suhteellinen listavaali

Kunnanhallituksen tehtävänä on valmistella vaaliasia valtuuston esityslistalle. Suljettu suhteellinen listavaali järjestetään valtuustoissa vuoden loppuun mennessä. Vaalissa jokaisella valtuutetulla on yksi ääni, jonka hän antaa valitsemalleen ehdokaslistalle. Vaalissa voi myös antaa tyhjän äänen.

Kunnan äänestystulos saadaan kertomalla ehdokaslistan valtuutetuilta saama äänimäärä luvulla, joka saadaan jakamalla kunnan asukasluku vaaliin osallistuneiden valtuutettujen lukumäärällä. Kunnan äänestystulos eli ehdokaslistojen saamat äänimäärät tulee viedä Kuntaliiton sähköiseen äänestysjärjestelmään. Kunnat ovat saaneet oman linkkinsä äänestysjärjestelmään.

Tulos selviää tammikuussa

Kuntaliiton valtuuskunnan vaalin tulos lasketaan ja vahvistetaan Kuntaliiton valtuuston vaalilautakunnan kokouksessa 16. tammikuuta. Vaalilautakunta ilmoittaa vaalin tuloksesta valtuuskuntaan valituille jäsenille ja varajäsenille, Kuntaliiton hallitukselle ja Kuntaliiton jäsenkunnille.

Riitta Myllymäki

[ 3 X ]

VALTUUSTOT päättävät näinä aikoina ensi vuoden budjeteista ja samalla kunnallisveroprosenteista.

1 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ehdottaa Helsingin veroprosentiksi 18 prosenttia. Vuodesta 2011 pääkaupungin veroprosentti on ollut 18,5 prosenttia. Valtuusto päättää asiasta 29. marraskuuta.

2 Tampereen pormestari Lauri Lyly esitti, että Tampereen kunnallisveroprosentti pidetään entisellään, 19,75 prosentissa. Valtuusto päätti asiasta maanantaina.

3 Oulu pitää veroprosentin 20 prosentissa kaupunginjohtaja Päivi Laajalan esityksen mukaan.


Kevennä kaasujalkaa!

Liikenneturvan sanoin: Turvallinen liikkuminen on tärkeä osa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Raaseporin Billnäsissa sanan ”kuntalaisten” jälkeen voisi lisätä ”ja siilien”. Sinne sympatiapisteet ja peukutukset.

Kirsi Riipinen

[ 100 vuotta sitten ]

”UUDEN LAIN MUKAAN ovat kaikki kaupunkikunnat, joissa on yli 5,000 asukasta, velvolliset perustamaan ja kustantamaan työnvälitystoimiston, jotapaitsi senaatti on oikeutettu määräämään työnvälitystoimiston tai asiamiehistön perustettavaksi pienempäänkin kaupunkiin, kauppalaan tai maalaiskuntaan, johon se sellaisen kuntaa ja teollisuushallitusta kuulusteltuaan, tarpeelliseksi harkitsee. Toimiston tai asiamiehen kustannukset ovat silloin asianomaisten kuntain suoritettavat, kuitenkin niin, että kuntainvälisen yhteistoiminnan aiheuttamat kustannukset suorittaa valtio. Työnvälitys on oleva maksuton.”

Suomen Kunnallislehti 8–9/2017

(lokakuu–marraskuu)

[ Mikä vaakuna? ]

Kittilä


KITTILÄN
vaakunan on suunnitellut kittiläläinen taiteilija Einari Junttila vuonna 1963.

Kittilän vaakunassa on hopeakentässä kävelevän ahman yläpuolella kaarilakio.

Kaarilakio ja ahma ovat mustat, ahman varukset punaiset.

Kaarilakio viittaa lumihuippuisiin tuntureihin.

[ 3 X ]

VALTUUSTOT päättävät näinä aikoina ensi vuoden budjeteista ja samalla kunnallisveroprosenteista.

1 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ehdottaa Helsingin veroprosentiksi 18 prosenttia. Vuodesta 2011 pääkaupungin veroprosentti on ollut 18,5 prosenttia. Valtuusto päättää asiasta 29. marraskuuta.

2 Tampereen pormestari Lauri Lyly esitti, että Tampereen kunnallisveroprosentti pidetään entisellään, 19,75 prosentissa. Valtuusto päätti asiasta maanantaina.

3 Oulu pitää veroprosentin 20 prosentissa kaupunginjohtaja Päivi Laajalan esityksen mukaan.


Kevennä kaasujalkaa!

Liikenneturvan sanoin: Turvallinen liikkuminen on tärkeä osa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Raaseporin Billnäsissa sanan ”kuntalaisten” jälkeen voisi lisätä ”ja siilien”. Sinne sympatiapisteet ja peukutukset.

Kirsi Riipinen

[ 100 vuotta sitten ]

”UUDEN LAIN MUKAAN ovat kaikki kaupunkikunnat, joissa on yli 5,000 asukasta, velvolliset perustamaan ja kustantamaan työnvälitystoimiston, jotapaitsi senaatti on oikeutettu määräämään työnvälitystoimiston tai asiamiehistön perustettavaksi pienempäänkin kaupunkiin, kauppalaan tai maalaiskuntaan, johon se sellaisen kuntaa ja teollisuushallitusta kuulusteltuaan, tarpeelliseksi harkitsee. Toimiston tai asiamiehen kustannukset ovat silloin asianomaisten kuntain suoritettavat, kuitenkin niin, että kuntainvälisen yhteistoiminnan aiheuttamat kustannukset suorittaa valtio. Työnvälitys on oleva maksuton.”

Suomen Kunnallislehti 8–9/2017

(lokakuu–marraskuu)

[ Mikä vaakuna? ]

Kittilä


KITTILÄN
vaakunan on suunnitellut kittiläläinen taiteilija Einari Junttila vuonna 1963.

Kittilän vaakunassa on hopeakentässä kävelevän ahman yläpuolella kaarilakio.

Kaarilakio ja ahma ovat mustat, ahman varukset punaiset.

Kaarilakio viittaa lumihuippuisiin tuntureihin.