[ Yrittäjyys ja digi ]

Kuva: Laura Oja
Kuva: Laura Oja

Digilähettiläitä

Sipoon Ethel Eriksson, Oulun Ari Ylinärä ja Turun Jussi Vira ovat kuntien digipomoja, eräänlaisia digilähettiläitä. He tietävät, että rutiinit häviävät myös kuntien töissä.

En äkkiseltään keksi, mitä asiaansa meidän kuntalainen ei voisi hoitaa sähköisesti, sanoo Sipoon Ethel Eriksson, CDO eli Chief Digital Officer. Titteliä ei Sipoossa suomenneta.

Sipoossa sähköisiä palveluja käytetään kaikilla toimialoilla. Kaikkein suurimmat käyttöasteet keräävät varhaiskasvatuksen ja koulujen verkkopalvelut, sillä päiväkoti-ikäisten ja koululaisten vanhemmat hoitavat lapsiaan koskevat asiat sähköisesti.

- Diginatiivien vanhemmat ovat syntyneet 1970–80-luvuilla ja ovat niin verkko-orientoituneita, etteivät he halua papereita nähdäkään.

Eriksson pohtii, että jos vielä jokin, niin paperilaskut voisivat jäädä historiaan. Osa kuntalaisista haluaa kuitenkin laskunsa edelleen postin jakamana.

Lapset kasvatetaan Sipoossa verkon käyttäjiksi päiväkodista lähtien. Koulussa oppilaat saavat ottaa tunneilla avukseen älypuhelimensa, ja lukiolaiset käyttävät omia tietokoneitaan. Jos tietokonetta ei ole, kunnalta voi ostaa koneen edullisesti.

Tekoäly avuksi

Sipoon kunta on alkanut rakentaa tekoälyä hyödyntävää ekosysteemiä ja monikanavapalveluja. Eriksson selventää, että kun kuntalaiset nykyään hoitavat asiansa sähköisesti, he käytännössä täyttävät vanhat tutut kaavakkeet.

- Se on paperia sähköisessä muodossa eikä tehokkuuden näkökulmasta hyödynnä meitä eikä asiakkaita.

Kun tekoäly otetaan käyttöön, esimerkiksi ilmoitus- tai lupakäytännöt saadaan sujuvimmiksi. Eriksson kertoo esimerkin puun kaatamisesta. Kunkin alueen kaavamääräykset tiedetään, kuten myös alueen puusto sekä se, mitä puita siellä saa kaataa, mitä ei. Tekoäly, esimerkiksi sääntökone, pystyy käsittelemään puunkaatoluvan ja antamaan luvan kuntalaiselle automaattisesti. Myös muut lupakäsittelyt ja hakemusasiat voidaan pitkälle automatisoida.

- Meillä vapautuu henkilöstön aikaa ihmisten tapaamisiin ja läsnäoloon eikä lomakkeiden käsittelyyn, Eriksson kertoo.

Hän sanoo, että pienenä kuntana Sipoon on helppo lähteä kokeilemaan tekoälyn hyödyntämistä. Hanke alkoi elokuussa tietopyynnöllä, ja tavoitteena on saada ensimmäiset pilotit käyntiin vielä tämän vuoden puolella.

Robotit pelottavat

Sipoon ei ole tarkoitus jatkossakaan investoida konesaleihin vaan ostaa pilvipalveluja sekä käyttää teknisiä asiantuntijoita apunaan.

- Pelit ja vehkeet ovat muualla. Tämän päivän digikehitys mahdollistaa aivan uudenlaisia juttuja, ja etenkin parin viime vuoden aikana kehitys on ollut erityisen kovaa.

Sipoossa myös seurataan, onko joku jossakin jo tehnyt tai kokeillut tällaisia projekteja sekä miten opittua voisi hyödyntää omissa projekteissa. Verkostoituminen on aktiivista.

Eivätkö robotit pelota kunnassa?

Eriksson huomauttaa, että robotit pelottavat nykyään kaikkia: miten työni käy, jos robotti tulee ja vie sen? Hän pohtii, että uudet kokeilut ovat kuitenkin Sipoossa ehkä monia muita kuntia kivuttomampia, sillä niihin on totuttu.

- Kynnys opetella uutta on madaltunut. Ihmiset ymmärtävät yhä paremmin myös sen, että digitalisaatio on tullut, haluttiin tai ei. Asiakkaamme ovat jo siirtyneet digiaikaan, myös meidän on tehtävä niin. Sipoossa on kova kasvu, emmekä selviä tällä porukalla ilman teknologian apua.

Oulun avoin data

Sähköisten palvelujen kehittämisen etujoukkoihin kuuluu myös Oulu. Vs. tietohallintopäällikkö Ari Ylinärä kertoo, että juuri nyt kaupungissa selvitetään, kuinka avoimen datan avulla olisi mahdollista lisätä elinkeinoelämän liiketoimintamahdollisuuksia. Avoimen datan julkaiseminen lisää myös kuntaorganisaation läpinäkyvyyttä.

- Meillä on hyviä alkuja, kun yritykset ovat tehneet datamme avulla uusia sovelluksia esimerkiksi liikenteeseen.

Digitaalisuuden ja automaation osuutta toiminnassa pyritään kasvattamaan sekä luomaan digiteknologian avulla jopa kokonaan uusia toimintamalleja.

Kaupungissa pyritään huolehtimaan siitä, että kuntalaisilla on samanlaiset mahdollisuudet sähköisten palveluiden käyttöön. Jos omaa konetta ei ole, sellainen on paitsi kirjastoissa, myös Oulu 10 -palvelupisteissä.

- Kaupunki ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole suunnitellut hankkivansa esimerkiksi kaikille koululaisille omia laitteita.

Lähes kaikki sähköiset

Oulun kaupungissa on ”lähes kaikki sähköiset palvelut, mitä käytössä oleviin tietojärjestelmiin on mahdollista saada”. Ja jos jotakin tarpeellista ei ole valmiina, sitä voidaan rakentaa yhdessä muiden kaupunkien kanssa.

- Teimme näin esimerkiksi palveluseteleiden kehityksessä. Tuotekehityksessä oli mukana neljä muuta kaupunkia.

Oululaiset ovat tottuneet käyttämään verkkopalveluja hyödykseen.

- Esimerkiksi asumisen ja ympäristön palveluissa, jotka sisältävät muun muassa rakennuslupahakemukset, tulee enää hirmu vähän papereita. Toimialoilla tosin on eroja.

Ylinärän mielestä on hyväksyttävä, että esimerkiksi kaikki hyvinvointisektorin asiakkaat etenkään iäkkäimmässä päässä eivät siirry sähköiseen asiointiin.

Oulussa kehitetään parhaillaan kaupungin ouka.fi-sivustoa ja sen linkitystä julkiset palvelut kokoavaan suomi.fi-palveluun. Tarkoitus on, että kun suomi.fi alkaa kunnolla toimia, sen kautta onnistuvat myös kuntapalveluiden verkkomaksamiset ja tunnistautumiset sekä viranomaisten viestittelyt.

Ari Ylinärä huomauttaa, että suomi.fi:ssä ollaan vasta alussa ja monta kysymystä on vielä ratkomatta.

Turun data-analytiikkaa

Jussi Viran, Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtajan, tehtävä on yksittäisten palvelujen sijaan katsoa kaupungin sähköisten palvelujen kokonaisuutta.

- Digitalisointia on tehty melko hajanaisesti. Nyt pyrimme yhteiseen arkkitehtuuriin ja ratkaisuihin, jotka hyödyttävät kaikkia palveluja sen sijaan, että keksisimme pyörää yksittäisissä palveluissa aina uudelleen, Vira kertoo.

Kun digitalisointi etenee, syntyy yhä enemmän dataa. Tuota dataa on kyettävä hyödyntämään, ja vieläpä niin, että tietyin edellytyksin myös muut voivat käyttää sitä ja luoda uutta liiketoimintaa.

Turussa vietiin viime vuonna läpi ohjelma, jossa tietojohtamisen järjestelmää varten koulutettiin 30 ihmistä data-analytiikan perusteisiin. Kumppanina oli Turun kauppakorkeakoulu.

Ohjelma synnytti yhdeksän kokeilua, jotka kattoivat kaikki kaupungin toimialat. Yksi näistä kokeiluista selvitti esimerkiksi, missä vaiheessa ympärivuorokautinen vanhuksen laitoshoito tulee halvemmaksi kuin tuettu hoito kotona.

- Yleinen käsitys on, että laitoshoito on aina kalliimpaa. Kokeilu näytti kuitenkin, että tietyillä palvelutasoilla asia on päinvastoin.

Vira kertoo, että hyviä käytännön esimerkkejä on saatu tähän mennessä jo useita, ja nyt johtaminen tiedon avulla on tarkoitus viedä aivan uudelle tasolle. Turku on jo rekisteröinyt datan kiertotalous -käsitteen.

Kumppaneita tarvitaan

Kumppaneita Turulla on datahankkeissaan useita. Tuoreessa väestöennusteprojektissa on mukana Turun yliopiston matemaatikkoja luomassa koneoppimisen mallia, jonka tuloksia odotetaan vielä tämän syksyn aikana. Projektissa syntyvä kaupunkialgoritmi tarjoaa muun muassa apua eri kaupunginosien palvelujen suunnitteluun.

Ne auttavat arvioimaan esimerkiksi, miten vaikkapa päiväkodin rakentaminen tietylle alueelle vaikuttaa alueen väestörakenteeseen. Tai mitä vaikutuksia liikenneyhteyksien kehittämisellä on tonttien arvoon.

- Tarkoitus on, että tulisimme vähitellen paremmiksi päätöksenteon valmistelussa, että meillä olisi tarjota päättäjille nykyistä tarkempaa dataa, Vira sanoo.

Tietoa voidaan toki kerätä vaikka kuinka paljon, mutta toinen juttu on, kuinka sitä osataan hyödyntää. Vira huomauttaa, että se vaatii paitsi osaamista, myös aikaa.

- Tarvitsemme mukaan lukuisia kumppaneita, ja pelkästään kumppaniverkoston ylläpito on kova homma.

Vira toivoo, että se mitä Turussa nyt tehdään, loisi aivan uudenlaisen ekosysteemin tiedon hyödyntämisen pohjaksi.

- Kun saamme lisää innostuneita ihmisiä mukaan, voimme saada aikaan aivan uusia innovaatioita. Yksi keksii yhden asian, toinen yhdistelee sitä uudella tavalla ja kolmas saa siitä idean johonkin aivan muuhun. Yhteistyön mahdollisuuksia on paljon.

[ Info ]

Mitä on avoin data?

Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.

Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esimerkiksi verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta.

Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

Ethel Eriksson 43, EMBA, tradenomi, toimi ennen nykyistä työtään OP-ryhmässä, jossa hän vastasi digitaalisesta markkinoinnista ja verkkomyynnistä.

Chief Digital Officerina (CDO) hän toimii Sipoossa tulkkina ja rakentajana kunnan ydintoimintojen ja digitaalisen kehityksen välillä. Hän kuuluu kunnan johtoryhmään ja toimii myös tietohallintoyksikön päällikkönä.

Innostus teknologiaa kohtaan alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun hän pääsi rakentamaan vakuutusverkkokauppaa Pohjola Vakuutuksessa.

Vapaa-aikanaan hän hyggeilee eli kotoilee ja matkustaa perheen kanssa sekä ajaa moottoripyörällä.

Kuva: Vesa Ranta

Ari Ylinärä, 48, FM (tietojenkäsittely) ja IT-tradenomi.

Ylinärä on johtanut loppukesästä 2017 alkaen Oulun kaupungin digitalisointia tietohallintopäällikön tehtävässä. Tätä ennen hän on toiminut kuntapuolella asiantuntija-, projekti- ja johtotehtävissä.

Hänellä on kokemusta myös yritysmaailmasta ja yliopistosta.

Ylinärä on avoimesta datasta luennoidessaan muistuttanut muun muassa, että data ei kasva korkoa pankissa.

Kuva: Suvi Elo

Jussi Vira, 48, KTM, on ennen nykyistä työtään toiminut muun muassa Accenturella ja Nokialla liiketoiminnan kehittämisen ja IT:n johtotehtävissä.

Hänen nykyiseen työhönsä Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtajana kuuluvat muun muassa kaupungin strategiaprosessi, kaupunkitasoisten kehittämishankkeiden ohjaus sekä tietohallintojohtajan tehtävät.

Innostus teknologiaa kohtaan alkoi jo yläasteella ohjelmoinnin peruskurssilla.

Vira on kirjoittanut blogeissaan muun muassa muuttuvasta työstä ja ennustanut, että robottien hoitaessa rutiinitehtävät suuri osa työajasta kuluu tulevaisuudessa tarkkaan määritettyjen työtehtävien sijasta erilaisten, usein ainutkertaisten, poikkeustilanteiden käsittelyyn.

Vapaa-aikanaan hän kuljettaa lapsiaan harrastuksiin, kuntoilee ja kunnostaa moottoripyöriä.

[ Info ]

Mitä on avoin data?

Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.

Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esimerkiksi verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta.

Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

Ethel Eriksson 43, EMBA, tradenomi, toimi ennen nykyistä työtään OP-ryhmässä, jossa hän vastasi digitaalisesta markkinoinnista ja verkkomyynnistä.

Chief Digital Officerina (CDO) hän toimii Sipoossa tulkkina ja rakentajana kunnan ydintoimintojen ja digitaalisen kehityksen välillä. Hän kuuluu kunnan johtoryhmään ja toimii myös tietohallintoyksikön päällikkönä.

Innostus teknologiaa kohtaan alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun hän pääsi rakentamaan vakuutusverkkokauppaa Pohjola Vakuutuksessa.

Vapaa-aikanaan hän hyggeilee eli kotoilee ja matkustaa perheen kanssa sekä ajaa moottoripyörällä.

Kuva: Vesa Ranta

Ari Ylinärä, 48, FM (tietojenkäsittely) ja IT-tradenomi.

Ylinärä on johtanut loppukesästä 2017 alkaen Oulun kaupungin digitalisointia tietohallintopäällikön tehtävässä. Tätä ennen hän on toiminut kuntapuolella asiantuntija-, projekti- ja johtotehtävissä.

Hänellä on kokemusta myös yritysmaailmasta ja yliopistosta.

Ylinärä on avoimesta datasta luennoidessaan muistuttanut muun muassa, että data ei kasva korkoa pankissa.

Kuva: Suvi Elo

Jussi Vira, 48, KTM, on ennen nykyistä työtään toiminut muun muassa Accenturella ja Nokialla liiketoiminnan kehittämisen ja IT:n johtotehtävissä.

Hänen nykyiseen työhönsä Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtajana kuuluvat muun muassa kaupungin strategiaprosessi, kaupunkitasoisten kehittämishankkeiden ohjaus sekä tietohallintojohtajan tehtävät.

Innostus teknologiaa kohtaan alkoi jo yläasteella ohjelmoinnin peruskurssilla.

Vira on kirjoittanut blogeissaan muun muassa muuttuvasta työstä ja ennustanut, että robottien hoitaessa rutiinitehtävät suuri osa työajasta kuluu tulevaisuudessa tarkkaan määritettyjen työtehtävien sijasta erilaisten, usein ainutkertaisten, poikkeustilanteiden käsittelyyn.

Vapaa-aikanaan hän kuljettaa lapsiaan harrastuksiin, kuntoilee ja kunnostaa moottoripyöriä.