[ Luottamuksella ]

Luottamuksella-kirjoituksissa haastatellaan kunnanvaltuustojen puheenjohtajia.

”En ole poliitikko”

Epäpoliittisuus on Siuntion ääniharavan Merja Laaksosen, r., oma arvio syystä kuntavaalimenestykselleen. Laaksonen johtaa nyt toista kautta puhetta kunnanhallituksessa.

Eero Karisto Kuva: Seppo Haavisto

Laaksonen keräsi Siuntiossa 199 ääntä, mikä on lähes neljännes puolueensa 839 äänestä. Seuraavaksi puolueen listoilla tullut sai 74 ääntä. Koko kunnan kakkonen oli valtakunnallisessakin julkisuudessa vaikuttava Arja Alho, sd., joka keräsi 167 ääntä.

RKP on Siuntion suurin puolue, vaikka ruotsinkielisten osuus väestöstä on noin 30 prosenttia. Kokoomus jäi vaaleissa runsaan prosenttiyksikön päähän. Molemmilla on kahdeksan paikkaa 27-jäsenisessä valtuustossa.

Siuntion ykkönen Laaksonen oli jo toista kertaa peräkkäin, ja puolueensa ääniharava hän on ollut sitäkin ennen.

Laaksonen sanoo, että ei tiedä, ketkä häntä äänestävät, mutta uskoo, että häntä pidetään nimenomaan asioihin keskittyvänä ihmisenä.

Hän arvelee, että myös kaksikielisyys on saattanut tuoda hänelle ääniä.

- Vaikka kaikki rkp-läisethän täällä ovat kaksikielisiä.

Kaksikielinen kotitausta

Erona moniin on se, että Laaksonen on kasvanut kaksikielisessä kodissa.

Kaksikielisyys saattaa näkyä joissakin kannanotoissa, hän arvelee ja kertoo esimerkkinä parinkymmenen vuoden takaisen päätöksen sairaanhoitopiiristä.

Hän kertoo kannattaneensa Siuntion siirtymistä Lohjan sairaanhoitopiiriin, kun puoluetoverit olisivat halunneet Siuntion kuuluvan edelleen Läntisen Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, jossa ovat mukana läntisen Uudenmaan muut vahvasti ruotsinkieliset kunnat Hanko, Raasepori ja Inkoo.

Palautettakin tuli omilta.

- Mutta asiat ratkaisevat. Lohjan sairaala oli ja on siuntiolaisille parempi suunta.

Kuntapolitiikka riittää

Paikalliset ääniharavat ovat yleensä kysyttyjä puolueiden eduskuntavaalilistoille, ja oletettavasti heitä kaivataan myös maakuntavaaleihin.

Laaksonen on jyrkkä. Hän ei asetu ehdokkaaksi muissa vaaleissa.

- En ole poliitikko. Keskityn vain näihin kunnan asioihin.

Poikkeus on Folktinget, johon hän kuuluu kuntavaalien perusteella.

Etäisyys politiikkaan näkyy myös siinä, että Laaksonen ei ole mikään puolueaktiivi.

- Vaikka olenhan minä RKP:n paikallisyhdistyksen hallituksessa. Mutta sekin liittyy näihin kunnan asioihin.

pitkään kunnan töissä

Kuntapolitiikkaan Laaksonen kertoo tulleensa mukaan, kun sopiva henkilö pyysi ehdokkaaksi sopivaan aikaan. Pyytäjä oli RKP:stä.

Mutta ei puoluevalinta pelkkää sattumaa silti ollut eikä myöskään perustunut vain kaksikielisen kodin taustaan.

- Olin ollut pitkään kunnassa töissä ja nähnyt, että puolueessa kannetaan vastuuta pitkällä aikavälillä. Ei vain tulla mukaan ja olla vähän aikaa ja sitten muuteta pois. Ollaan sitoutuneita tähän kuntaan.

Laaksonen tuntuu muutenkin arvostavan kokemusta ja sitoutumista. Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että uudessa kunnanhallituksessa kaikilla on kokemusta ja valtuustokaan ei uusiutunut liikaa.

Berner jätti jälkensä

Siuntio on noussut valtakunnan uutisiin takavuosien kuntaliitosjahkailujen ja viime vuosien junaliikenneongelmien takia.

Siuntio neuvotteli kuntaliitoksesta vuosikymmenen vaihteessa Lohjan kanssa, ja prosessi sai farssinomaisia piirteitä. Laaksonen arvelee, että silloiset rintamalinjat vilahtavat esiin nyt enää satunnaisesti.

Akuutimpi kuuma kysymys on raideliikenne, joka puolestaan on yhdistänyt siuntiolaiset.

Liikenneministeri Anne Bernerin, kesk., ilmoitus vuonna 2015 Siuntion junaliikenteen lopettamisesta tuli Laaksosen mukaan täysin yllättäen. Päätöksen mukaan rantaradan junat olisivat lopettaneet keväällä 2016 pysähtymisen Siuntiossa.

Sitä ennen sekä VR että Siuntio olivat Laaksosen mukaan tyytyväisiä yhteensopivaan kehitykseen. Siuntiossa rakennettiin erityisesti radan varteen. Koko kunnan strategia perustui raideyhteyteen pääkaupunkiseudulle, jossa suuri osa käy töissä ja myös muuten.

Tilannetta on sittemmin paikattu yhteistyöllä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa. Siuntio liittyy vuodenvaihteessa sen jäseneksi. Lisää vuoroja on luvassa, mutta entistä palvelutasoa ei ole saavutettu.

Bernerin leikkaustoiminta katkaisi siuntiolaisilta yhteydet myös länteen muun muassa ruotsinkieliseen ammatilliseen koulutukseen.

- Ja viikonloppuisin täältä ei pääse enää millään julkisilla kulkuvälineillä minnekään.

kasvu kiristi taloutta

Talous on liikenneyhteyksien lisäksi Siuntiossa akuutti kysymys. Tiukan talouden taustalla on takavuosien nopea kasvu, joka johti investointiruuhkaan ja velkaantumiseen. Sitten kasvu pysähtyi, kun velkoja pitäisi maksaa.

Samaan aikaan sisäilmaongelmat ovat vallanneet ”melkein kaikki kunnan kiinteistöt”.

Enimmillään väestönkasvu on ollut kolme prosenttia, mutta nyttemmin hiipunut nollan tuntumaan.

Laaksonen erittelee hiipumiseen kolme syytä: junaliikenteen ongelmat, maan yleinen taloustilanne ja trendimuutos. Ihmiset eivät enää muutakaan yhtä yleisesti kuin aiemmin pääkaupunkialueelta maalle, kun perhe kasvaa.

Kolmen prosentin kasvua Siuntio ei enää tavoittele, mutta kasvu-uralle on tarkoitus päästä.

- Vain kasvava kunta kehittyy, hän sanoo.

Laaksonen antaa Siuntion takavuosien päättäjille kiitosta muun muassa siitä, että kunnassa ei ole enää kyläkouluja.

- Ei tarvitse sitä taistelua enää käydä. Ruotsinkielisiä kyläkouluja lakkautettiin kymmenkunta jo 1960-luvulla.

Oma veropakolaisilmiö

Siuntiossa on myös oma veropakolaisuusilmiönsä. Kunnassa on koko joukko upeita isoja taloja, joista käydään säännöllisesti Helsingissä töissä ja jopa koulussa, mutta jotka ovat silti vapaa-ajan asuntoja.

Vakituinen asunto voi sitten olla vaikka yksiö Kauniaisissa.

Siuntion veroprosentti on 21,5 ja Kauniaisissa 17.

Laaksonen ei itse ota asiaa puheeksi, mutta vahvistaa, että asiasta kyllä Siuntiossa keskustellaan.

- Suurissa tuloissa se veroprosentin ero tuntuu, hän myöntää.

[ Kuka? ]

Merja Laaksonen

Syntymävuosi: 1956

Kotikunta: Siuntio

Koulutus: toimittaja

Ammatti: yrittäjä

Puolue: RKP

Tärkeimmät luottamustehtävät: Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Folktingetin jäsen, HUSin valtuuston jäsen, Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen

Hyvää Siuntiossa:

+ ihmisen kokoinen turvallinen kunta, jossa kuntalaisilla, päättäjillä ja viranhaltijoilla on kasvot ja nimet

+ pääkaupunkiseudun läheisyys, upea luonto ja kulttuuriperintö, kaksikielisyys

+ alhainen työttömyys

Ongelmia ja kehittämistarpeita:

- kunnan kiinteistöjen sisäilmaongelmat

- julkinen liikenne

- alhainen työpaikkaomavaraisuus

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

[ Kuka? ]

Merja Laaksonen

Syntymävuosi: 1956

Kotikunta: Siuntio

Koulutus: toimittaja

Ammatti: yrittäjä

Puolue: RKP

Tärkeimmät luottamustehtävät: Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Folktingetin jäsen, HUSin valtuuston jäsen, Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen

Hyvää Siuntiossa:

+ ihmisen kokoinen turvallinen kunta, jossa kuntalaisilla, päättäjillä ja viranhaltijoilla on kasvot ja nimet

+ pääkaupunkiseudun läheisyys, upea luonto ja kulttuuriperintö, kaksikielisyys

+ alhainen työttömyys

Ongelmia ja kehittämistarpeita:

- kunnan kiinteistöjen sisäilmaongelmat

- julkinen liikenne

- alhainen työpaikkaomavaraisuus

Siuntio tavoittelee maltillista väkiluvun kasvua. - Vain kasvava kunta kehittyy, kunnan ääniharava Merja Laaksonen sanoo.
Siuntio tavoittelee maltillista väkiluvun kasvua. - Vain kasvava kunta kehittyy, kunnan ääniharava Merja Laaksonen sanoo.