[ Yrittäjyys ja digi ]

Lahden kaupunginkirjaston Salla Palmi-Felin vakuuttaa, että digineuvontaa voi tarvita kuka tahansa, kun sähköiset palvelut yleistyvät.
Lahden kaupunginkirjaston Salla Palmi-Felin vakuuttaa, että digineuvontaa voi tarvita kuka tahansa, kun sähköiset palvelut yleistyvät.

Kirjastosta

apu

digipäänsärkyyn

Kun älylaitteet ja sähköiset palvelut tuottavat pelkkää ahdistusta, apu löytyy kirjastosta. Yleiset kirjastot ovat saaneet vaativan uuden tehtävän. Niiden on ohjattava kansa kädestä pitäen kohti digitaalista lukutaitoa.

Merja Ojansivu

Kuvat: Lauri Rotko

Lahden kaupunginkirjastossa asiakkaiden digipäänsärkyä helpotetaan päivittäin. Apua tarvitsevat etenkin iäkkäämmät asiakkaat, joille uudet laitteet ja palvelut ovat kuin vieras planeetta.

Palvelupäällikkö Salla Palmi-Felin muistuttaa, ettei moni apua pyytävistä ole koskaan käyttänyt edes tietokoneen hiirtä. Etenkin iäkkäämmät ihmiset jäävät yksin avuttomuutensa kanssa. Kirjastoon tullaan, koska sieltä löytyy aina luotettava ammattilainen.

- Asiakkaalle on myyty älylaite ja hän tulee sen kanssa kirjastoon, että miten nyt. Päivittäin meille tulee pankkiasiakkaita kysymään, miten nettipankkiin pääsisi. Se on tosi iso ongelma.

Digitaidoton syrjäytyy

Pankkipalvelujen neuvontaa kirjaston henkilökunta ei voi eikä saa tehdä. Pankkipalvelut on rajattu neuvonnan ulkopuolelle, koska pankin asiakas ei saa luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle pankkitunnuksiaan.

Tarve on kuitenkin huutava, sillä monilla paikkakunnilla ei enää ole pankkikonttoreita, joista neuvontaa saisi. Lahdessa pankit ovat järjestäneet yhdessä kirjaston kanssa sähköisen asioinnin opastusta. Neuvonnan tarve on kuitenkin paljon tarjontaa suurempi.

Kirjastoissa on paras näppituntuma kansalaisten digitaidottomuuteen. Se on iso ongelma ja tuottaa syrjäytymistä, sillä yhä useammat yhteiskunnan palvelut edellyttävät nettiyhteyttä ja vähintään sähköpostiosoitetta.

Palmi-Felin on neuvonut sähköpostiosoitteen laatimista lukemattomille lahtelaisille. Kirjaston nettikurssit ovat jatkuvasti täynnä, sillä älypuhelimet ja tablettilaitteet yleistyvät kovaa vauhtia myös vanhempien ihmisten käytössä.

Digitiedon tarpeeseen kirjasto on vastannut rekrytoimalla vapaaehtoisia opastajia, jotka neuvovat asiakkaita tietoteknisissä ongelmissa omien taitojensa mukaan. Apua saa vaikkapa tabletin tai älypuhelimen käytössä.

- Kirjasto on toiminnan organisoija ja henkilökuntamme edustaja on aina paikalla tapahtumassa. Monille opastajille toiminta tarjoaa mielekästä tekemistä, omien taitojen hyödyntämistä ja myös sosiaalisia kontakteja, Palmi-Felin kertoo.

Digineuvonnan maksuttomuus on erittäin tärkeää, sillä usein kurssille tulevien ensimmäinen kysymys on: maksaako tämä. Jopa bussilippu on osalle kaupunkilaisista liian kallis ja siksi kursseille mennään mieluiten omaan lähikirjastoon.

Lahden kaupunginkirjaston johtaja Marja Malminen sanoo, että kaikkien ihmisten oletetaan osaavan käyttää sähköisiä palveluita, vaikka niin ei suinkaan ole. Digitaalisuus syrjäyttää ison osan ihmisistä palveluiden ulkopuolelle.

Malminen toteaa, että jos kirjastojen perinteinen tehtävä on ollut kansan lukutaidon edistäminen, nyt uudeksi tehtäväksi on tullut monilukutaito, johon digitaidotkin kuuluvat.

Uusien tehtävien vuoksi Lahden kaupunginkirjaston rekrytoinneissa on viime vuosina painotettu digiosaamista. Uudet osaajat ovat puolestaan kouluttaneet muuta henkilökuntaa, sillä asiakasohjauksessa kaikki työntekijät joutuvat opastamaan asiakkaita digiasioissa.

- Kirjastossa on käytettävissä nettipäätteitä esimerkiksi tukien hakemista varten ja asiakirjoja voi skannata ja tulostaa.

Malminen seuraa mielenkiinnolla, kuinka kirjastosta on tullut myös suosittu työpaikka etätyöntekijöille ja freelancereille. He tulevat omien läppäreidensä kanssa, vetäytyvät rauhalliseen soppeen työskentelemään ja kätevästi tuoreet lehdetkin voi lukea saman katon alla.

Demoalustoja

Viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala kirjastot.fi:stä toteaa, että isoissa kaupungeissa kirjastoilla on mahdollisuuksia toteuttaa neuvontaa. Tuoreen kirjastoille tehdyn digikyselyn perusteella heikoin tilanne on alle viiden työntekijän kirjastoissa. Ne ovat tiloiltaan pieniä kirjastoja, ja usein työvuorossa on vain yksi virkailija.

Litmanen-Peitsalan mukaan neuvonnan kannalta vaikeimpia ovat kirjautumista vaativat palvelut, kuten pankkipalvelut.

- Kirjastoissa kautta linjan kaivataan nyt demoalustaa, jossa nettipankin käyttöä voisi harjoitella leikkitunnuksilla. Näiden asioiden neuvonta ei onnistu yhdellä näyttökerralla, vaan sitä pitää pystyä harjoittelemaan.

Digikysely paljasti, ettei noin puolella kirjastoista ole sopivia tiloja nettineuvontaan. Kirjastoissa ei myöskään ole tietoa kunnassa olevista tahoista, jotka voisivat järjestää digikursseja kirjastossa. Kyselyn valossa näyttää siltä, ettei yhteistoiminta esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja kirjastojen välillä kaikissa kunnissa toimi.

Pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa opastusta on tarjolla yllin kyllin. Pääkaupunkiseudulla muun muassa Enter ry:n vapaaehtoiset kurssittavat ikäihmisiä, Tampereella toimii useita Tietotupia, Savossa Mukanet ja Oulussa Digitalkkari neuvoo pienemmissä tietotekniikkaongelmissa. Myös Vanhustyön keskusliitto järjestää kirjastoissa SeniorSulf-kursseja.

Haja-asutusalueilla tilanne on heikompi. Kirjastot kaipaavat paikallisia yhteistyökumppaneita neuvontaan ja kurssien järjestämiseen.

Sallassa työnhakuapua

Sallan kunnan kirjastonjohtaja Nina Sipola johtaa pientä kirjastoa laajassa Itä-Lapin kunnassa. Pääkirjastossa työskentelee Sipolan lisäksi kaksi kirjastovirkailijaa ja kirjastoautonkuljettaja.

Digineuvonta kuuluu kirjaston arkeen, sillä TE-toimiston etäpalvelupiste toimii kirjastossa, ja usein kysymykset koskevat juuri työnhakupalvelua.

Sallan kirjastossa digineuvojina toimivat kirjastovirkailijoiden lisäksi Digimpi Lappi -hankkeen vapaaehtoiset digineuvojat.

Pienessä kirjastossa virkailijoille on tuttu tilanne, että asiakas marssii sisään oman tabletin tai älykännykän kanssa hakemaan neuvoja.

- Neuvonta on usein haasteellista, sillä laitteet ja käyttöjärjestelmät poikkeavat niin paljon toisistaan, kirjastonjohtaja Sipola sanoo.

Sallan kaltaisessa laajassa kunnassa kirjastoauto on osalle kuntalaisista ainoa tapa käyttää kirjaston palveluja. Kirjastoauton reitti on pisimmillään 200 kilometriä, ja tarvittaessa kirjastovirkailija parkkeeraa bussin talon rappujen pieleen ja vie kirjat perille asti.

Lapissa kirjastojen aineisto ja varausjono on yhteinen ja e-kirjat yleistyvät kuten muuallakin maassa. Sipolan mukaan iso parannus e-kirjojen lainaukseen oli alustan uusiutuminen muotoon, jossa e-kirjan voi lataamisen lisäksi lukea suoratoistona verkon kautta.

Sallan kirjastossa toimii myös Nordean laskunmaksuautomaatti.

AUTA-hanke hakee mallia

Kirjastot tarvitsevat lähivuosina yhä enemmän voimavaroja ja yhteistyökumppaneita digineuvontaan, sillä väestö ikääntyy ja sähköisistä palveluista tulee ensisijaisia palvelumuotoja monissa välttämättömissä asioissa.

Valtiovarainministeriön (VM) AUTA-hankkeessa laaditaan parhaillaan kuntakokeilujen kautta mallia valtakunnallisen digineuvonnan järjestämiseen.

VM:n arvion mukaan digineuvonnan tarvetta on jopa parilla miljoonalla kansalaisella. Arvioiden mukaan puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta tai internetiä.

Koska sähköiset laitteet ja palvelut uudistuvat kaiken aikaa, digikuilu voi ammottaa kenen tahansa edessä koska tahansa.

[ Faktat ]

E-kirjojen suosio kasvaa

Vuonna 2016 kuntien ja kaupunkien yleisissä kirjastoissa käytiin 49 miljoonaa kertaa, mikä tarkoittaisi yhdeksää käyntiä asukasta kohti, jos mukaan lasketaan kaikki maan asukkaat – vauvasta vaariin. Lainoja tehtiin 87,5 miljoonaa.

Kirjastojen toimintakulut olivat yhteensä 316 miljoonaa euroa eli 58 euroa asukasta kohti.

Eniten kasvoivat elektronisiin aineistoihin, muun muassa e-kirjoihin, käytetyt rahat. Niihin kului yhteensä 1,74 miljoonaa euroa.

E-kirjoja käytettiin noin 400 000 kertaa.

Kirjastoaineistojen ostoon käytettiin 36,3 miljoonaa euroa eli 6,70 euroa asukasta kohti.

Kirjastojen järjestämiin tapahtumiin osallistui viime vuonna lähes miljoona asiakasta.

Digi mullisti

kirjastojen arjen

Kirjasto on tiedon jakaja ja tieto on yhä enemmän digitaalisessa muodossa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

- Yleiset kirjastot ovat hyvin eri tasoilla digitaalisessa kehityksessä. Toisten mielestä muutos on liikaa eikä vanha rakas kirjasto saisi muuttua lainkaan.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut kirjastolaki määrittelee yleisten kirjastojen tehtäväksi tiedon saatavuuden ja käytön edistämisen. Kirjastojen on lisäksi edistettävä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa sekä tarjottava tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työntekoon ja kansalaistoimintaan.

- Etenkin suurissa kaupungeissa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, on kova kysyntä kirjastojen työskentelytiloille. Tiloja käyttävät freelancerit, yksinyrittäjät ja etätyöntekijät.

Selkeen mukaan digitaalisuus on kirjastojen arkea. Asiakkaat ovat tottuneet selaamaan ja varaamaan aineistoja netissä, lainaaminen ja palautus tapahtuvat automaateilla ja e-kirjoja on tarjolla yhä enemmän. Kaikki nämä palvelut vaativat myös paljon neuvontaa.

Työnkuva muuttui

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajan Rauha Maarnon mukaan kirjastohenkilökunnan työnkuva on muuttunut digitaalisten palvelujen kasvun mukana opastavaan ja pedagogiseen suuntaan.

- Kirjat eivät vielä itsekseen kävele hyllyihin, mutta kirjastohenkilökunnalta on vapautunut työaikaa muuhun kuin logistiikkaan.

Ajankohtainen haaste on sähköisten eli e-kirjojen hankinta. Maarnon mukaan kirjastojen on tehtävä paljon töitä lainattavien e-aineistojen kasvattamiseksi. Myös e-lehtien lainaus on alkanut. Zinio-palvelun kautta kirjastoista voi lainata uunituoreita kansainvälisiä aikakauslehtiä.

Maarno uskoo, että tulevaisuudessa valtakunnallinen e-kirjasto voisi tulla kunnallisten e-kirjakokoelmien sijaan. E-kirjasto ei korvaisi paikallisia fyysisiä kirjastoja, mutta se edistäisi e-kirjojen lainaamista.

Lahden kaupunginkirjaston johtaja Marja Malminen näyttää, kuinka näyttötaululta voi selata Lastu-kirjaston aineistoja.
Lahden kaupunginkirjaston johtaja Marja Malminen näyttää, kuinka näyttötaululta voi selata Lastu-kirjaston aineistoja.
Leena Korpela (vas.) osallistui Lahden kaupunginkirjastossa järjestetylle Android-tabletin alkeiskurssille. Leenaa opastaa kirjastoalan opiskelija Riitta Karvonen.
Leena Korpela (vas.) osallistui Lahden kaupunginkirjastossa järjestetylle Android-tabletin alkeiskurssille. Leenaa opastaa kirjastoalan opiskelija Riitta Karvonen.
Aineistojen palautus sujuu automaateilla lähes kaikissa kirjastoissa. Ritva Araja käyttää palvelua Lahden kaupunginkirjastossa.
Aineistojen palautus sujuu automaateilla lähes kaikissa kirjastoissa. Ritva Araja käyttää palvelua Lahden kaupunginkirjastossa.
Kirjastossa voi lainata tabletin kahdeksi tunniksi kerrallaan.
Kirjastossa voi lainata tabletin kahdeksi tunniksi kerrallaan.
Lahden kaupunginkirjasto on vilkas kulttuurin monitoimitalo ja kaupunkilaisten tapaamispaikka.
Lahden kaupunginkirjasto on vilkas kulttuurin monitoimitalo ja kaupunkilaisten tapaamispaikka.

[ Faktat ]

E-kirjojen suosio kasvaa

Vuonna 2016 kuntien ja kaupunkien yleisissä kirjastoissa käytiin 49 miljoonaa kertaa, mikä tarkoittaisi yhdeksää käyntiä asukasta kohti, jos mukaan lasketaan kaikki maan asukkaat – vauvasta vaariin. Lainoja tehtiin 87,5 miljoonaa.

Kirjastojen toimintakulut olivat yhteensä 316 miljoonaa euroa eli 58 euroa asukasta kohti.

Eniten kasvoivat elektronisiin aineistoihin, muun muassa e-kirjoihin, käytetyt rahat. Niihin kului yhteensä 1,74 miljoonaa euroa.

E-kirjoja käytettiin noin 400 000 kertaa.

Kirjastoaineistojen ostoon käytettiin 36,3 miljoonaa euroa eli 6,70 euroa asukasta kohti.

Kirjastojen järjestämiin tapahtumiin osallistui viime vuonna lähes miljoona asiakasta.

Digi mullisti

kirjastojen arjen

Kirjasto on tiedon jakaja ja tieto on yhä enemmän digitaalisessa muodossa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

- Yleiset kirjastot ovat hyvin eri tasoilla digitaalisessa kehityksessä. Toisten mielestä muutos on liikaa eikä vanha rakas kirjasto saisi muuttua lainkaan.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut kirjastolaki määrittelee yleisten kirjastojen tehtäväksi tiedon saatavuuden ja käytön edistämisen. Kirjastojen on lisäksi edistettävä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa sekä tarjottava tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työntekoon ja kansalaistoimintaan.

- Etenkin suurissa kaupungeissa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, on kova kysyntä kirjastojen työskentelytiloille. Tiloja käyttävät freelancerit, yksinyrittäjät ja etätyöntekijät.

Selkeen mukaan digitaalisuus on kirjastojen arkea. Asiakkaat ovat tottuneet selaamaan ja varaamaan aineistoja netissä, lainaaminen ja palautus tapahtuvat automaateilla ja e-kirjoja on tarjolla yhä enemmän. Kaikki nämä palvelut vaativat myös paljon neuvontaa.

Työnkuva muuttui

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajan Rauha Maarnon mukaan kirjastohenkilökunnan työnkuva on muuttunut digitaalisten palvelujen kasvun mukana opastavaan ja pedagogiseen suuntaan.

- Kirjat eivät vielä itsekseen kävele hyllyihin, mutta kirjastohenkilökunnalta on vapautunut työaikaa muuhun kuin logistiikkaan.

Ajankohtainen haaste on sähköisten eli e-kirjojen hankinta. Maarnon mukaan kirjastojen on tehtävä paljon töitä lainattavien e-aineistojen kasvattamiseksi. Myös e-lehtien lainaus on alkanut. Zinio-palvelun kautta kirjastoista voi lainata uunituoreita kansainvälisiä aikakauslehtiä.

Maarno uskoo, että tulevaisuudessa valtakunnallinen e-kirjasto voisi tulla kunnallisten e-kirjakokoelmien sijaan. E-kirjasto ei korvaisi paikallisia fyysisiä kirjastoja, mutta se edistäisi e-kirjojen lainaamista.