[ Uutisanalyysi ]

Korjaako talouskasvu?

Politiikka on rikki, julisti presidentti Barack Obama kansakunnan tilaa koskevassa puheessaan 13. tammikuuta 2016. Yhdysvaltain politiikka ei toimi, kongressi on toimintakyvytön, oli Obaman viesti. Nyt, vajaa kaksi vuotta myöhemmin, Yhdysvaltain politiikka on nykyisen presidentin Donald Trumpin myötä entistä pahemmin rikki.

Politiikka on rikki myös Britanniassa brexit-päätöksen jäljiltä. Kansakunta on kahtia monesta kohdasta, ja talouselämä katselee uusia toimintapaikkoja Britannian rajojen ulkopuolelta.

Meilläkin hokema kuvasi politiikan tilaa. Talous taantui, eikä kaivattuja työelämän uudistuksia pystytty tekemään. Politiikka oli rikki eli mistään ei oikein tullut mitään. Ei kyetty tekemään tarvittavia päätöksiä, vaan riideltiin ja pelattiin omaan pussiin. Politiikka ei ollut enää yhteisten asioiden hoitamista.

Mitään Saksan tapaista suurta työelämän uudistusta ei meillä saatu aikaan, mutta tuli sentään Juha Sipilän, kesk., porvarihallituksen kiky, kilpailukykysopimus. Ainakin henkisellä puolella tapahtui positiivinen murros yhtä aikaa Euroopan paranevien talousnäkymien kanssa.

Taloudessa menee siis hyvin, mutta entä politiikka? Voisiko nyt olla niin, että kun melkein kymmenen vuoden taloustaantuman jälkeen ollaan kasvussa kiinni, korjaisi talouskasvu myös politiikkaa?

Työmarkkinapolitiikka näyttää hyvältä. Liittokierroksen avanneet sopimukset saavat kiitosta kautta mediakentän eripuolilta maata. Jos palkkaratkaisut menevät loppuun asti yhtä järkevällä linjalla, ja jos julkisella puolella saadaan hyvä ratkaisu, ollaan jo melkein sankareita. Peukkuja julkisen alan liitoille ja Kuntatyönantajien Markku Jaloselle.

POLITIIKAN KENTTÄKIN näyttää tervehtymisen merkkejä. Ehjä se ei vielä ole, mutta viimeisimmät gallupit ennustavat paluuta kolmen suuren puolueen Suomeen. Tässäkin asiassa media on aika yksimielinen. Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Karjalainen ja Ilta-Sanomat näkevät kehityksessä kaipuuta selkeyteen ja ennustettavuuteen. Karjalainen ounastelee lisäksi, että ”yksi eriskummallinen ja turbulentti vaihe Suomen politiikassa on päättymässä”.

Vihreiden Touko Aallolle puolueen pudotus on kova paikka. Kesällä pääministeripuolueeksi havitelleet vihreät valikoivat jo hallituskumppaneita, mutta nykyisillä kannatusluvuilla ei päästä edes hallitukseen.

Ratkaisevinta oli kuitenkin perussuomalaisten hajoaminen. Lännen Median politiikan toimittajan Lauri Nurmen ”patologisen tarkkaa” kirjaa perussuomalaisten hajoamisesta on jo tulkittu niin, että hajottajat olisivatkin olleet kavalat puoluepelurit Juha Sipilä ja Petteri Orpo, kok.

Tehdään ajatuskoe. Vaikuttaako diplomi-insinööri Sipilä lipevältä ja kylmältä junapelurilta, joka tuosta vaan vetää pakan alta jokerin ja hajottaa naapuripuolueen? Ei tunnu uskottavalta. Ei siihen hajoamiseen muiden apuja tarvittu, kyllä persut osasivat tehdä sen ihan itse!

SEN SIJAAN SOTEN kohdalla politiikka on ollut rikki jo monta vuotta. Ratkaiseva koe on edessä ensi keväänä, presidentinvaalien jälkeen. Jos sotesta silloin pystytään päättämään, on politiikka jo hyvässä hapessa.

Sote on jo pari kertaa tyssännyt perustuslakiin. Tai niin kuin Saska Saarikosken jutussa jo vajaat pari vuotta sitten (HS 24.1.2016 ) kaksi nykyministeriä sanoi nimettöminä: ”Perustuslaki ei ole ongelma, vaan lain tulkinta. Ojanen, Tuori & kumppanit kantavat vastuun.” Tässä tarkoitettiin professoreita Tuomas Ojanen ja Kaarlo Tuori. Etenkin kokoomuksessa on nähty punaista niin sanottujen ”perustuslakiprofessorien” lausunnoista jo vuosien ajan. Tähän jatkumoon liittyy olennaisena Elinkeinoelämän Valtuuskunnan äskettäin julkaisema Björn Wahlroosin pamfletti Hiljainen vallankumous. Siinä Wahlroos katsoo nykyisen perustuslain vieneen valtaa hallitukselta ja siten osaltaan vaikuttaneen poliittisen järjestelmän toimivuuteen.

Eli keskusteltavaa riittää. Talouskasvu ei sinänsä korjaa politiikkaa, mutta avuksi se voi olla. Ainakin niin kauan, kunnes ruvetaan taas kertaalleen riitelemään kakun jakamisesta.

Eletään mielenkiintoista aikaa.

Hannu Lehtilä

Hannu Lehtilä