[ Yrittäjyys ja digi ]

Meillekin

laajakaistaa

Lakimuutokset, tukikauden pidentäminen ja vertaiskokemukset rohkaisevat kuntia investoimaan kunnalliseen valokuituverkkoon, vaikka rahoitus etupainotteisesti on hankalaa.

Marja Martikainen

Kuvat: Jaani Föhr

Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävällä kuntien päättäjät pohtivat parhaillaan, miten valokuituverkon kanssa edetään vuodenvaihteen jälkeen. Lakeuden Kuitu -hanke on tehnyt asiasta esiselvitystä ja työn tuloksia esiteltiin Limingassa syys-lokakuun vaihteessa.

Valokuituverkon rahoitus mietityttää kuntapäättäjiä. Limingan kunnanjohtajan Pekka Rajalan mukaan on selvä, että huippunopeaa laajakaistaa tarvitaan niin tuleviin sote-palveluihin kuin yritystenkin kasvaviin tarpeisiin, mutta verkko pitäisi toteuttaa muuten kuin kuntien maksamana.

- Valtion tulisi ottaa vahvempi rooli rakentamisessa isompien kaupunkien ulkopuolella. Suuret kaupungit eivät tarvitse tukea, koska teleoperaattorit hoitavat niiden verkot. Syrjäiset seudut saavat verkon rakentamiseen jonkin verran viestintäviraston tukea, mutta kehyskunnat ovat väliinputoajia.

Lakeuden Kuitu -hankkeen projektipäällikkö Paula Saastamoinen muistuttaa, että valokuituverkko on nimenomaan mahdollisuus, ei vain uhka.

- Yksi tietoverkkoon sijoitettu euro tuottaa jo viiden vuoden aikana 1,5 euroa.

Päätöksenteon tuskaa

Lakeuden alueen valtuustoseminaarissa puhunut Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava kertoi Iin kunnan kokemuksista ja päätöksenteon tuskasta. Kunnat ovat suunnilleen saman kokoisia ja isolta maaseutualueelta on pitkä matka kuntakeskuksen palveluihin.

Kaksi vuotta sitten Iin kunnanvaltuusto päätti äänin 19–15 kunnallisen valokuituverkon rakentamisesta koko kunnan alueelle.

Iisiverkkoa rakentaa Iin Energia Oy. Voittoa tuottamaton yhtiö on rahoittanut runkoverkon rakentamista siten, että kolmannes on viestintäviraston tukea, kolmannes kunnan rahaa ja kolmannes tulee asiakkailta. Verkkoon liittyvät asiakkaat ovat saaneet ELY-keskuksen tukea liittymiskaapelin rakentamiseen 300 metrin matkalta.

Verkon suunnittelussa huomioitiin kaikki vakituiset asumukset ja yritysten toimipisteet. Vaikka budjetoinnissa varauduttiin suurempaan tilaajamäärään, runkoverkko toteutunee suunnitellusti. Pääosa rakennetaan tänä vuonna ja loput vuosina 2018 ja 2019.

Alatossavan mukaan rakentamisen alkuvaihe on kunnalle riskialtista. Kuluttajat ovat hitaita omaksumaan uusia asioita, joten verkkoyhtiön täytyy pystyä markkinoimaan verkkoa jo etukäteen tehokkaasti.

Miljoonahanke

Iissä varhaisia päättäjiä houkutellaan vain 100 euron liittymismaksulla kun normaalihinta on 1 800 euroa. Alueen rakentamisen käynnistyessä uuden tilauksen liittymiskustannukset verkkosuunnittelusta työsuoritteisiin tulevat tilaajan vastuulle.

Teiden varsilla Iisiverkko aurataan noin 60–70 sentin syvyyteen ja piha-alueella vähintään 40 sentin syvyyteen. Käyttövalmis liittymä tuodaan tarjoushinnalla kotipihaan 300 metrin etäisyydeltä liityntäpisteestä, ja veloitus ylimenevän matkan auraamisesta on 15 euroa metriltä.

- Liittyjiä on tällä hetkellä hieman vaille 2 000, joten operaatio on kannattava. Alun perin laskimme, että tarvittaisiin noin 1 600–1 800 taloutta mukaan, Alatossava kertoo.

Iin valokuituverkko maksaa noin yhdeksän miljoonaa euroa. Siihen verrannollisia ovat Iissä viisi miljoonaa maksava koulu ja lähes 10 miljoonan euron terveyskeskus. Valokuituverkkoa käytetään ainakin 30–50 vuotta. Kuitu sinänsä ei kulu, vaikka liityntälaitteita joudutaankin uusimaan.

- Tällä tullaan pärjäämään pitkän aikaa, ja kaikilla on nyt mahdollisuus saada edullisesti kunnan palveluja, Alatossava sanoo.

Alkuvaihe tärkeä

Paula Saastamoinen korostaa Alatossavan tapaan, että on tärkeää saada heti alkuvaiheessa riittävästi tilaajia. Lakeuden Kuidusta on jo kiinnostunut kohta tuhat kuntalaista.

Myös Lakeuden Kuitu ottaa Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävällä kuitukiinnostuksia vastaan vuoden loppuun saakka sadalla eurolla. Samalla pohditaan, millä kokoonpanolla toiminta käynnistetään.

- Verkko on tehtävä kuntavetoisesti koska teleoperaattoreita asia ei kiinnosta. Kunnat myös haluavat enemmän sananvaltaa verkon käyttöön. Täällä investointi maksaa 11–13 miljoonaa toteutuksen laajuudesta riippuen. Siihen saa tukirahaa jonkin verran. Kiinnostuneita asiakkaita on paljon ja valmiiseen valokuituverkkoon voidaan myydä pääsyä myös operaattoreille, Saastamoinen kertoo.

- Alueella on noin 6 000 taloutta. Joillakin kylillä on pidemmät etäisyydet, mutta keskimäärin ollaan 200 metrin päässä runkoverkosta. Täällä asuu paljon nuorta väkeä, keski-ikä on noin 30 vuotta. Toisaalta nopeat yhteydet ovat tärkeitä myös ikäihmisille. Tasaiset lakeudet ovat hyviä sijaintipaikkoja myös vaikkapa pilvipalveluita tarjoaville yrityksille.

Verkkoa rakennetaan kysynnän mukaan, ja kaivinkone on paras markkinoija.

Verkon rakentaminen aloitetaan jo kesällä 2018. Jotta ehditään mukaan jatketulle, vuonna 2019 päättyvälle laajakaistan tukikaudelle, kolmen kunnan valtuustojen on päätettävä rakentamisesta marraskuussa. Jos päätös on myönteinen, rakentaminen aloitetaan heti kun routa sulaa.

[ Info ]

Kohti valokuituverkkoa

1

Hanketoimijoiden tekemä esiselvitys

2

Rahoituksen järjesteleminen

3

Investointilaskelma

4

Päätökset kunnanhallitus -> kunnanvaltuusto

5

Toteuttajien valinta

6

Markkinointi verkkoon liittyjille

7

Rakentaminen

Lakeuden Kuitu -hanketta on esitelty alueen kunnissa.
Lakeuden Kuitu -hanketta on esitelty alueen kunnissa.
- Tieto ei lennä ilmasta, lähin tukiasemakin on aina kiinni valokuituverkossa, muistuttaa Lakeuden Kuitu -hankkeen projektipäällikkö Paula Saastamoinen.
- Tieto ei lennä ilmasta, lähin tukiasemakin on aina kiinni valokuituverkossa, muistuttaa Lakeuden Kuitu -hankkeen projektipäällikkö Paula Saastamoinen.

[ Info ]

Kohti valokuituverkkoa

1

Hanketoimijoiden tekemä esiselvitys

2

Rahoituksen järjesteleminen

3

Investointilaskelma

4

Päätökset kunnanhallitus -> kunnanvaltuusto

5

Toteuttajien valinta

6

Markkinointi verkkoon liittyjille

7

Rakentaminen