[ Yrittäjyys ja digi ]

Jasper Peltonen kirjautuu ulos Aksel Wahren -päiväkodin esikouluryhmästä. Äiti Jonna Peltonen pitää infotaulua hyvänä silloin kun se toimii.
Jasper Peltonen kirjautuu ulos Aksel Wahren -päiväkodin esikouluryhmästä. Äiti Jonna Peltonen pitää infotaulua hyvänä silloin kun se toimii.

Ponnistelua ja uskallusta

Forssan päiväkotien toiminnanohjaus, Mikkelin paperiton hallinto, Porin paikkatieto ja Espoon digipedagogiikka ovat esimerkkejä kuntien tavasta hyödyntää digitaalisuutta.

Merja Ojansivu Kuvat: Seppo Haavisto

Digitaalisuus eli sähköiset palvelut ja tiedon hyödyntäminen tulevat avuksi, kun kuntien on saatava pienemmillä voimavaroilla aikaan enemmän.

Liiketoimintayksikön johtaja Kari Hyvönen Kuntien Tiera Oy:stä sanoo, että edelläkävijäkunnille on yhteistä halu uudistaa toimintatapoja.

- Muutoksen aikaansaaminen kunnissa vaatii paljon ponnistelua ja on yksittäisten edelläkävijöiden harteilla. Muutosjohtajuutta pitää löytyä alkaen poliittisesta päätöksenteosta ja kuntien ja kaupunkien johtajista.

Hyvönen vakuuttaa, että kuntien prosesseja voi tarkastella uudella tavalla, vaikka kunnissa normiohjaus onkin vahvaa.

Jähmeät rakenteet

Älykkyyden edistäminen vaatii kunnilta uskallusta ja siihen liittyy myös riskin ottamista, sanoo digitalisaatiojohtaja Harri Takala MPY Palvelut Oy:stä. Hän on seurannut läheltä kuntia konsultoidessaan kuntien omistamien yhtiöiden digitalisaatiota.

- Kunnat mieluummin odottelevat, että joku tulee valmiin mallin kanssa kuin lähtevät itse kehittämään toimintoja. Kunnissa haasteina ovat jähmeät kuntarakenteet, tiukasti määritellyt toimintavaltuudet ja päätöksentekokyky.

Takala toteaa, että virkamieskulttuuria on vaikea yhdistää innovaatiokulttuuriin, sillä virkamies pelkää ennen muuta tekevänsä virkavirheen. Digitalisaatiossa prosessit muuttuvat eikä lopputulosta aina tiedetä ennalta.

Takalan mukaan kuntien olisi nostettava teknologiaosaamistaan viisaasti. Hänen mielestään se ei nouse palkkaamalla kuntiin lisää IT-ihmisiä vaan lisäämällä eri toiminnoissa työskentelevien avainhenkilöiden teknologiaosaamista.

Forssan Päikky

Aksel Wahren -päiväkodissa Forssassa lasten hoitoaikoja, hoitoaikojen varauksia ja poissaoloja seurataan mobiilin päivähoitojärjestelmän avulla.

Vanhemmat voivat kirjata lapsen myös päivähoitohenkilökunnan kännyköihin. Järjestelmän ansiosta henkilökunnalla on aina tieto läsnä olevista lapsista. Tieto lisää turvallisuutta.

Forssan kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppaisen mukaan ennen Päikkyä tieto kulki paperilapuilta päätteelle ja laskutukseen. Aika tuhraantui muuhun kuin lasten hoitamiseen.

Nyt tieto kulkee Päikystä laskutukseen ja tiedolla voidaan ohjata päiväkodin toiminnan suunnittelua. Käytettävissä on aina ajantasainen tieto lapsimääristä, jolloin voidaan suunnitella tarvittava henkilöstömäärä ja ruokailijavahvuus.

Päikky toimii myös päiväkirjana, johon henkilökunta kirjaa lapsia koskevia tapahtumia. Myös päivähoitohakemukset tehdään sähköisinä.

Forssan kokemuksella mobiili toiminnanohjausjärjestelmä muutti työprosesseja ja säästynyttä henkilöstöresurssia on voinut hyödyntää eläköitymisissä.

Paperiton Mikkeli

Mikkeli nousi kuntien tuottavuuskehityksen kärkeen uudistamalla palvelurakenteen ja automatisoimalla prosesseja.

Ohjelmajohtaja Juha Ropposen mukaan työtä on siirretty kansalaisten itse tehtäväksi, kuten pankit ovat tehneet jo pitkään. Kuntalaiset voivat panna asioita vireille sähköisen asioinnin kautta, ja hallinto käsittelee asiat täysin digitaalisesti.

Mikkelin kaupunki sai keväällä 2016 sähköisen arkistoinnin luvan eli käytännössä kaikki hallinnon prosessit tapahtuvat ilman paperia vireille panosta arkistointiin.

Pelkästään Mikkelin kaupungin hallinnon digitaalisuus mahdollistaa vuosittain 650 000 euron säästön. Lisäksi säästyy aikaa ja ympäristöä. Mikkelin hallinnon hiilijalanjälki pieneni 86 prosenttia siirryttäessä täysin digitaaliseen toimintamalliin.

Palveluprosessien kehittämistyöstä vastasi eri toimialojen kehittäjistä koottu poikkihallinnollinen ydintiimi, jota täydennettiin palvelumuotoilijalla.

Mikkelissä on otettu käyttöön 27 uutta sähköistä palvelua. Yksi suosituimmista on Huoli-toimintamalli. Siinä kaupunkilainen voi kertoa ammattilaisille nettilomakkeella huolen vanhuksen, nuoren tai perheen pärjäämisestä. Ammattihenkilö tarkistaa huolta aiheuttaneen tilanteen.

Paperiton hallinto toteutettiin vuonna 2013 aloitetun Lupaus-tuottavuusohjelman puitteissa.

Porin älykäs paikkatieto

Kaupunkilaiset käyttävät ahkerasti paikkatietoon perustuvaa sähköistä Porin karttapalvelua. Sen avulla löytyvät palvelupaikat yhteystietoineen.

Porin kaupungin tietopalvelu-asiantuntija Timo Widbom toteaa, että karttapalvelun tiedot pysyvät aina ajan tasalla, koska tietojen päivittäminen on hajautettu hallintokuntiin ja sisältöosaajille.

- Keskitetty ylläpito ei toimi. Meilläkin oli paljon vanhentunutta tietoa netissä, kun yksi henkilö ylläpiti sivuja oman toimensa ohella. Päivittäminen onnistuu selaimella ja hiirellä.

Suositun Ulkoile Porissa -karttapalvelun avulla kännykälle voi ladata tiedon esimerkiksi leikkipuistoista, nähtävyyksistä, pyöräilyreiteistä ja ulkoilureiteistä yhteystietoineen ja tarinoineen.

Alkukesällä Pori otti käyttöön ensimmäisenä Suomessa bussinkäyttäjille suunnatun Kyyti likel -sovelluksen. Siinä bussimatkustaja näkee reaaliaikaisesti kännykästään, koska seuraava bussi tulee pysäkille ja voi maksaa kyydin mobiilisti.

Kaupungin palveluliikelaitoksen vikailmoitukset käsitellään mobiilijärjestelmässä asiakaspalvelusta kiinteistönhoitajan kännykkään. Kiinteistönhoitaja kuittaa asian ja päivittää tekemänsä toimenpiteet kohteessa.

Korjauskohteista saatua tietoa käytetään toiminnan kehittämisessä esimerkiksi suuntaamalla resursseja usein korjauksia vaativiin kohteisiin.

Espoon koulut

Espoon kouluissa opetuksellinen hyödyllisyys ohjaa opetusteknologian käyttöä. Koulut haluavat olla monimuotoisia oppimisympäristöjä ja digitaaliset apuvälineet ovat osa sitä.

- Tarjoamme koulujen käyttöön eri tyyppisiä oppimisympäristöjä ja erilaisten järjestelmien ja laitteiden on oltava koulujen käytössä, sanoo Espoon kaupungin digikehittämispäällikkö Harri Luttinen.

Espoossa on käytössä laiteportfolio, josta koulut voivat valita oman pedagogisen näkemyksensä perusteella, minkä tyyppisiä laitteita ja ohjelmistoja ne haluavat.

Espoo on hankkinut päätelaitteita leasing-sopimuksilla ja oppilaat voivat käyttää tunneilla myös omia kännyköitä tai tabletteja.

- Opettajien ja rehtoreiden koulutuksessa tuetaan heidän teknisiä taitojaan ja painotetaan erityisesti välineiden pedagogiseen käyttöön eli miten laitteet hyödyttävät oppimista.

Espoon kouluissa on jo useita vuosia toiminut opettajista nostettuja asiantuntijaopettajia, kouluttajaopettajia ja tutor-opettajia. Heiltä opettajat saavat apua oppituntityöskentelyyn ja halutessaan tutor-opettajan tunnilleen ylimääräiseksi käsipariksi.

Luttisen mukaan digitalisaation korkein aste on saavutettu, kun ei enää puhuta teknologiasta ja digistä erikseen, vaan ajatellaan ne samalla tavalla työvälineiksi kuin kirja, vihko ja kynä.

Kellokorttina toimiva läpyskä kulkee avaimenperässä.
Kellokorttina toimiva läpyskä kulkee avaimenperässä.
Forssan kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppainen ja palvelukoordinaattori Meiju Vettenranta vakuuttavat, että mobiiliseurantajärjestelmä Päikky säästää aikaa ja rahaa.
Forssan kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppainen ja palvelukoordinaattori Meiju Vettenranta vakuuttavat, että mobiiliseurantajärjestelmä Päikky säästää aikaa ja rahaa.
Porin kaupungin karttapalvelu perustuu paikkatiedon monipuoliseen hyödyntämiseen.
Porin kaupungin karttapalvelu perustuu paikkatiedon monipuoliseen hyödyntämiseen.