[ Hän ]

- Jokainen kunnan päättäjä tietää sen, että kunnalla ei ole tulevaisuutta, jos siellä ei ole yrityksiä, jotka tuovat työtä, verotuloja ja hyvinvointia kuntaan, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
- Jokainen kunnan päättäjä tietää sen, että kunnalla ei ole tulevaisuutta, jos siellä ei ole yrityksiä, jotka tuovat työtä, verotuloja ja hyvinvointia kuntaan, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Tiukka

vaikuttaja

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ei pelkää ottaa kantaa. Yrittäjien keulakuva voisi olla myös poliitikko.

Martta Nieminen

Kuvat: Liisa Takala

Suomen Yrittäjien toimistossa Helsingin Töölössä on iltapäivällä yllättävän hiljaista. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen työhuoneen ovi käytävän päässä on auki. Huoneen haltija tarjoaa vieraille kahvia keltaisista pahvimukeista, joissa lukee ”vaikuttaja päätöksenteossa”.

Puolentoista vuoden järjestöuran aikana Pentikäinen on kiertänyt niin ahkerasti kuntia, että hän on tullut tutuksi myös kuntapäättäjille.

- Matkasaarnaajan työtähän minun työni paljon on, mutta en tee tätä yksin. Meillä on tosi hyvät asiantuntijat alueilla ja Helsingissä. He tekevät samaa vaikuttamista muun muassa työryhmissä. Tämä on hyvin pitkäjänteistä työtä, hän sanoo.

Yrittäjäjärjestön ja toimitusjohtajan ääni kuuluu tiukissa kannanotoissa ja mediassa. Pentikäinen tviittaa miltei joka päivä, usein monta kertaa päivässä.

- Kyllä me yritämme ottaa kantaa asioihin. Jäsenetkin pitävät, jos olemme hereillä, Pentikäinen selittää ja sanoo olevansa iloinen, jos aktiivisuus on huomattu.

Tsunami uhkaa

Yrittäjäjärjestön johtajana hän on maan vaikutusvaltaisimpia lobbareita, vaikka varsinaisiin työmarkkinaneuvotteluihin Suomen Yrittäjiä ei ole koskaan huolittu. Järjestö ei ole sinne tosin moniin vuosiin enää halunnutkaan.

Pentikäisen määrätietoinen tyyli ei tunnu miellyttävän työmarkkinajärjestöjen edustajia. Hän ei salaa sitä, että on myös tyytymätön maan hallitukseen, joka ei ole hoitanut työmarkkina-asioita niin kuin piti.

- Niissä hallitus ei ohjelmaansa toteuta. Hyvä ohjelma ajettiin tältä osin silppuriin ja päädyttiin tekemään mitä palkansaajajärjestöt antavat tehdä. Kyllä monet yrittäjät ovat siitä hyvin pettyneitä.

Eniten häntä hiertää se, että paikallista sopimista yrityksissä ei edistetty, vaikka niin luvattiin. Hänen mukaansa joustojen estäminen johtaa siihen, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä murenee.

- Yritykset, joiden pitää etsiä joustoja, etsivät joustot. Työpaikkasopiminen etenee kuin tsunami. Jos tukit jonkun tien, se etsii jonkun toisen väylän, koska yritysten pitää menestyä kilpailussa.

Hyvät kuntajohtajat

Kiertäessään maata Pentikäinen on tullut vakuuttuneeksi siitä, että kuntien ja yritysten yhteistyö ymmärretään nykyään erittäin hyvin.

- Kova aika on opettanut kuntapäättäjät ymmärtämään elinkeinopolitiikan merkityksen.

Pentikäinen kertoo vaikuttuneensa esimerkiksi kiertäessään Tyrnävän uusissa kouluissa kunnan väen ja yrittäjien kanssa.

- Hyvien koulujen avulla kunnalle haetaan profiilia ja strategiaa – eli että tänne kannattaa tulla.

Aktiivisia kunnanjohtajia Pentikäinen tietää ”tosi paljon”.

- Kuntia on johtamassa tosi hyvää porukkaa.

Hän myöntää, että paikallisissa yrittäjäyhdistyksissä on aktiivisuuseroja.

- Aina meidän yhdistys ei toimi suhteessa kuntaan niin hyvin kuin pitäisi. Yrittäjäjärjestön toiminnan ruisleipää on miettiä, miten juuri tässä kunnassa kannattaa toimia niin, että yritykset voivat kasvaa ja kehittyä niin, että saadaan lisää yrityksiä ja työpaikkoja.

Kuntayhtiöissä mätää

Vaikka kunnissa on yllin kyllin ymmärrystä yrittäjiä kohtaan, kuntien oma elinkeinotoiminta on Suomessa poikkeuksellisen laajaa. Suomessa on arviolta noin 2 200 kuntayhtiötä.

Jos kunta hankkii esimerkiksi palvelun sidosyksiköltään eli kunnan omistamalta yhtiöltä, kilpailutusta ei tarvita. Tällaista niin sanottua in house -järjestelyä Suomen Yrittäjät ei katso hyvällä.

- Suhtaudumme in house -yhtiöihin kriittisesti. Kunnan pitäisi tarkkaan miettiä, missä asioissa se lähtee itse harrastamaan elinkeinotoimintaa. Kunnan oman elinkeinotoiminnan pyörittäminen on usein paljon tehottomampaa kuin yksityisillä.

Pentikäinen kertoo esimerkin, jossa julkisen yhtiön yhden ison toiminnan ulkoistaminen pudotti kustannustason puoleen.

- Jokaisessa asiakkuudessa oli maksettu tuplahinta verrattuna siihen, jos olisi ostettu yksityisiltä markkinoilta.

Hän väittää, että kuntien omia yhtiöitä pyöritetään usein niin, että ne eivät pärjäisi avoimilla markkinoilla.

- Pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota siihen, mitä kuntayhtiöiden sisällä tapahtuu. Aika monessa kuntayhtiössä pitäisi käydä kriittinen tarkastelu.

Pentikäisen mielestä pitäisi selvittää, miten yhtiössä käytetään varallisuutta ja kuka hyväksyy esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan laskut.

- Helposti voi tulla sellaista, että jos ei uskalleta tehdä jotain kunnan puolella, se tehdään kuntayhtiön puolella.

Hän valittaa, että usein toiminta jää piiloon.

- On hyvin vaikea päästä katsomaan, mihin rahaa käytetään, koska ne menevät usein liikesalaisuuksien taakse.

Kun yhtiöitä päästään penkomaan, voi paljastua kiinnostavia tietoja.

- Hyvä esimerkki tällaisesta on Kotkan ja Haminan seudun kuntien kehitysyhtiö Cursor, joka näytti lehtitietojen mukaan matkatoimistolta, Pentikäinen viittaa kohuun, joka nousi Cursorin hallituksen puheenjohtajan Hannu Karavirran ja varapuheenjohtajan, Kotkan kaupunginjohtajan Henry Lindelöfin matkustelusta ja edustuskuluista.

- Toinen hyväksyi vielä toisen laskut. Kyllä minä ihmettelen, että tällaista voi vielä tapahtua. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten veronmaksajien rahaa käytetään, Pentikäinen puuskahtaa.

Uusi köyhälistö

Yrittäjät on ainoa elinkeinoelämän järjestö, joka on joka kunnassa. Jäsenyhdistyksiä on noin 400 ja 20 aluejärjestöä päälle. Yli 100 000 jäsenyritystä työllistää pari vuotta sitten tehdyn laskelman mukaan noin 650 000 palkansaajaa.

Pentikäinen on huomannut, että odotukset järjestötyötä kohtaan ovat ihan erilaiset kuin joitakin vuosia sitten, joten järjestöä pitäisi uudistaa.

Varsinkin nuoret yrittäjät odottavat, että yrittäjäyhdistykseen liittyminen tuo myös liiketaloudellista hyötyä – verkostoja, asiakkaita, uutta oppia ja kumppanuuksia.

- Siinä on miettimistä. Monen yrittäjän toimisto kulkee nykyään läppärissä ja markkinat ovat maailmalla. Paikallisuuteen perustuva järjestö ei aina tunnu omalta.

Maakuntauudistuksen valmistelun takia myös maakunnallista edunvalvontaa tarvittaisiin entistä enemmän.

Arvostetuin jäsenpalvelu on edelleen neuvonta. Pentikäinen on huolissaan yrittäjien jaksamisesta.

- Vaikka talous paranee ja mennään parempaan suuntaan, on yrittäjiä, joilla on jaksamisongelmia, koska heidän yrityksensä tai oma taloutensa ei toimi. Kykeneekö järjestö seisomaan vaikeuksissa olevan yrittäjän rinnalla riittävästi?

Valtaosa Yrittäjien jäsenistä on yksinyrittäjiä, ja heidän määränsä kasvaa tuhansilla vuodessa.

- Vakava ongelma on se, että yksinyrittäjistä puolet ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa. Monet yksinyrittäjät, itsensä työllistäjät, ovat Suomen uutta köyhälistöä.

Pilkotut hankinnat

Millaisen elintilan kunta yrityksille antaa, on tietysti tärkeä kysymys. Pentikäisestä olisi tärkeää, että kunnat pilkkoisivat hankintojaan.

- Sillä on erittäin suuri vaikutus. Jos hankintoja ei pilkota, pienet yritykset eivät voi pärjätä.

Yrittäjät panostaa nyt hankintaneuvontaan.

- Yritämme kouluttaa kuntia hankkimaan ja yrittäjiä osallistumaan hankintoihin.

Kuntapäättäjät joutuvat entistä enemmän pallottelemaan sitä, hoidetaanko joku asia omien palkollisten voimin vai valjastetaanko lähiseudun yrittäjät töihin.

Pentikäinen ei ole keksinyt yhtään julkista palvelua, jota ei voisi ainakin osittain tuottaa yritysten voimin.

Lastensuojelusta usein ajatellaan, että se sopii paremmin julkisen puolelle kuin yksityiselle yritykselle, mutta siitäkin hän on eri mieltä. Pentikäinen kertoo esimerkin yrittäjäperheestä, joka hoitaa huostaanotettuja lapsia vauvasta täysi-ikäiseksi.

- Eihän kukaan virkamies voi omistautua jonkun hoitamiseen samalla tavalla, että lapsi kulkee koko ajan mukana ja jopa nukkuu vieressä.

Pentikäinen toivoo, että soten valinnanvapaus toteutuu niin, että pienille sote-yrittäjille avautuu enemmän mahdollisuuksia toimia palveluntuottajina.

Sote-puolella toimii nyt yli 14 000 yksinyrittäjää ja yli 3 000 alle kymmenen henkeä työllistävää yritystä.

- Mitä suppeampi sote-keskusten palveluvalikoima on, sitä enemmän voi syntyä toimijoita ja vaihtoehtoja. On tärkeää varmistaa, että alalle tulon kynnys ei ole liian korkea, hän sanoo.

Asia on poliittisten päättäjien käsissä, ja lopullisia ratkaisuja saadaan odottaa vielä.

Politiikka kutsuu

Politiikka kiinnostaa Pentikäistä. Hän oli nimittäin vuoden 2014 eurovaaleissa keskustan ehdokkaana ja jäi kolmannelle varasijalle lähes 18 000 äänellä.

Ensimmäisellä varasijalla tällä hetkellä oleva kansanedustaja Elsi Katainen, kesk., on nyt menossa Hannu Takkulan tilalle euroedustajaksi. Jos euroedustaja Paavo Väyrynen palaa kotimaahan ja ottaa paikkansa eduskunnassa, Pentikäisen on päätettävä, lähteekö hän Väyrysen tilalle europarlamenttiin.

Pentikäinen vakuuttaa, ettei vielä tiedä lähtisikö.

- Odotellaan rauhassa. Moni asia on auki. Päätösten aika ei ole vielä. Kannustusta tulee kieltämättä paljon.

[ Kuka? ]

Mikael Pentikäinen

Syntyi Espoossa vuonna 1964.

Asuu Helsingin Munkkiniemessä ja vapaa-aikana vanhassa kansakoulussa Lapinlahdella.

Valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1990 ja maa- ja metsätalouden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992.

Hän oli Etelä-Saimaan päätoimittaja 1996–1999, STT:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja 1999–2004, Sanoma Newsin toimitusjohtaja 2004–2010, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja 2010–2013. Hän sai Helsingin Sanomista potkut ”luottamuspulan” vuoksi. Tämän jälkeen hän siirtyi yrittäjäksi ja työskenteli myös Tekirin neuvonantajana. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana hän toimi vuoden 2015 alusta kevääseen 2016, jolloin aloitti Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana.

Perheeseen kuuluu vaimo Silja Pentikäinen ja viisi lasta, joista kolme nuorinta asuu vielä kotona.

Mikael Pentikäinen oli aikoinaan Sanomalehtien liiton puheenjohtaja ja Viestinnän keskusliitossa, joten hänellä oli lobbauskokemusta ennestään.- Yle-veroa vastaan yritin lobata, mutta totaalisesti epäonnistuin.
Mikael Pentikäinen oli aikoinaan Sanomalehtien liiton puheenjohtaja ja Viestinnän keskusliitossa, joten hänellä oli lobbauskokemusta ennestään.- Yle-veroa vastaan yritin lobata, mutta totaalisesti epäonnistuin.
Mikael Pentikäinen vakuuttaa, ettei tiedä vielä lähtisikö europarlamenttiin eduskuntaan mahdollisesti tulevan Paavo Väyrysen tilalle. - Kannustusta tulee kieltämättä paljon, hän sanoo.
Mikael Pentikäinen vakuuttaa, ettei tiedä vielä lähtisikö europarlamenttiin eduskuntaan mahdollisesti tulevan Paavo Väyrysen tilalle. - Kannustusta tulee kieltämättä paljon, hän sanoo.

[ Kuka? ]

Mikael Pentikäinen

Syntyi Espoossa vuonna 1964.

Asuu Helsingin Munkkiniemessä ja vapaa-aikana vanhassa kansakoulussa Lapinlahdella.

Valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1990 ja maa- ja metsätalouden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992.

Hän oli Etelä-Saimaan päätoimittaja 1996–1999, STT:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja 1999–2004, Sanoma Newsin toimitusjohtaja 2004–2010, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja 2010–2013. Hän sai Helsingin Sanomista potkut ”luottamuspulan” vuoksi. Tämän jälkeen hän siirtyi yrittäjäksi ja työskenteli myös Tekirin neuvonantajana. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana hän toimi vuoden 2015 alusta kevääseen 2016, jolloin aloitti Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana.

Perheeseen kuuluu vaimo Silja Pentikäinen ja viisi lasta, joista kolme nuorinta asuu vielä kotona.