Hoivarobotti pyrkii töihin

Vammaisen käsivarsituet, robottikäsivarret ja ruokailuavustimet tekevät tuloaan vammaisten ja vanhusten apuvälineiksi.

TEKSTI: RIITTA VAINIO

Robottien maahantuoja, Robokeskus Oy:n ja Innohoivan edustaja Jari Tapani näkee, että uusi ja innovatiivinen robottitekniikka sopii hoiva-alalle.

- Haluamme olla siinä mukana.

Uusin laite on TEK RMD, eli Matiaroboticsin tuote, joka on tarkoitettu alaraajahalvaantuneille. Ensimmäinen tällainen laite on tulossa Suomeen Sastamalaan.

- Laite on maailmanluokan uutuus, se nostaa ja voimisteluttaa alaraajahalvaantunutta ja kuljettaa ihmisen tämän haluamaan paikkaan pystyasennossa. Se on aivan huikea uutuus. jolla on varmasti kysyntää, Tapani uskoo.

Innohoivan Tarja-Leena Järvinen-Bensouda tunnistaa ristiriidan, joka vallitsee robottiasiassa. Jos vammainen ihminen itse ottaa robotin avukseen, sitä pidetään luonnollisena asiana. Mutta jos esimerkiksi vanhuksille tarjotaan robottia avuksi, asiaan tulee helposti selittämätön ikävä sävy. Muutama vuosi sitten ruokarobotit herättivät mediakohun.

- Moni ihminen kärsii siitä, että tarvitsee jokaisessa asiassa toisen ihmisen apua. Kun pitkään toisten avun varassa ollut pääsee itse esimerkiksi liikkumaan, hän iloitsee siitä todella paljon, Bensouda sanoo.

Tanskassa robotit
imuroivat vanhusten koteja

Tanskalaiset ovat päätyneet siihen, että hyvinvointiteknologian käyttöä kannattaa palveluissa lisätä, esimerkiksi terveydenhuollossa telelääketiede, sähköiset konsultaatiot ja ruokarobotit ja sosiaalihuollossa muun muassa robotti-imurit tuovat tehoa palveluihin.

Tanskan vanhusneuvostot ovat virallisesti linjanneet, että monille vanhuksille uusi teknologia antaa vapautta, mutta että teknologia ei voi korvaa ihmisten antamaa huolenpitoa.

Tehtaalle robotti sopii,
hoivassa sitä vierastetaan

VTT:n erikoistutkija Marketta Niemelä tietää, että suomalaiset suhtautuvat robotteihin myönteisesti, jos kyse on teollisuudessa tai tuotannossa toimivasta robotista. Mutta hoivatehtäviin niitä ei haluta. Parin vuoden takaisen Eurobarometri-kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista sanoo, ettei halua robotteja hoivatyöhön.

Asenne kuitenkin muuttuu, jos itse on ollut robotin kanssa tekemisissä.

Suomessa kehitetään tekoälyratkaisuja ja muita robottitekniikan osa-alueita kuten sensoritekniikkaa. Lisäksi suomalaisissa yrityksissä integroidaan osaratkaisuja, suomalaisia tai ulkomaisia osia erilaisiin sovellustarpeisiin, mutta hoiva-alalla ei tiettävästi ole robottiratkaisua, jota voisi sanoa suomalaiseksi, toisin kuin esimerkiksi ruotsalainen Bestic, ranskalainen Nao tai japanilainen Paro.

Vuoden 2012 Euro-barometrin mukaan valtaosa eurooppalaisista hyväksyy robotit, koska niiden ajatellaan auttavan ihmisiä.

- Kun havaitaan, että robotin rooli on olla hyödyllinen apuväline myös ikääntyneiden hoidossa ja itsenäisessä asumisessa, asenteet muuttunevat myönteisemmiksi.

Japanilainen Paro-robotti on tällä hetkellä maailman myydyin niin sanottu sosiaalinen robotti. Niitä on Suomessa käytössä vasta muutamia. Parosta on saatu muistisairaiden auttajana hyviä kokemuksia, Niemelä sanoo. Sillä on terapeuttinen ja levottomuutta vähentävä vaikutus.

Humanoidirobotti Nao on puolestaan saavuttanut autististen lasten suosion.

Sastamalan EU-hanke
rakensi tulevaisuuden kodin

Sastamalan kotihankkeen vetäjä Hannu Kaunisto näkee, että tieteis- ja kauhuelokuvat ovat olleet suomalaisille liikaa; ne ovat muokanneet mielikuvia robottivastaiseksi.

EU:n myöntämän 2 miljoonan euron suuruisen kehittämisrahan turvin Sastamalaan on rakennettu tulevaisuuden koti, jossa opiskellaan uutta ajattelua robottien käyttämisestä. Paroa viedään vanhuksien luo, ja Naolle mietitään järkeviä töitä. Se voi hakea vaikka lusikan laatikosta, nostaa maahan pudonnen tavaran ylös, kääntää viittomat puheeksi, lukea huononäköiselle sanomalehteä.

Robotit voidaan liitää myös kodin hälytysjärjestelmään: jos mummo kaatuu, robotti osaa hälyttää apua, tai jos silitysrauta on unohtunut kuumenemaan, robotti huomauttaa, että katkaise virta.

Robotin leikkaama
toipuu nopeammin

Robotit tekevät tarkkaa työtä myös sairaaloissa. Tampereen yliopistollinen keskussairaalassa TAYSissa on tähän mennessä tehty jo 1 300 robottiavusteista radikaaliprostatektomiaa, eli eturauhasen ja rakkularauhasten poistoleikkausta.

Kyseessä on eturauhassyövän hoitokeino silloin, kun syöpä on rajoittunut eturauhaseen. Ensimmäisen tuhannen leikkauksen rajapyykki saavutettiin jo vuosi sitten. Ensimmäinen robottiavusteinen radikaali eturauhasen poistoleikkaus tehtiin TAYSissa joulukuussa 2008.

Potilaat toipuvat robottiavusteisesta leikkauksesta selvästi nopeammin ja paremmin kuin perinteisestä avoleikkauksesta.

Faktat

Robottiviikko 2014

käsittelee myös sotea

EU:n Robottiviikko ja samalla Suomen kansallinen robottiviikko järjestetään 24.11.–30.11.2014.

Viikolla järjestetään perjantaina Otaniemessä Robotiikan tulevaisuudennäkymät Suomessa -seminaari

Verkkosivu​: http://sites.ieee.org/finland-csrasmc/news-and-events/

Eurooppalainen robottiviikko perustettiin vuonna 2010 edistämään tietoisuutta robotisaatiosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisiin ja liiketoimintaan. Tavoitteena on kannustaa nuoria opiskelemaan ja työllistymään alalla. Vuonna 2012 mukana oli 21 eurooppalaista maata ja tilaisuuksia järjestettiin yli 200. Suomi oli mukana robottiviikossa vuonna 2013 ensimmäistä kertaa.

Viikon aikana käsitellään ihmisen ja robotin yhteistyötä, esitetään näytelmä työelämän muutoksesta, puhutaan robottiautoista ja älykkäästä liikenteestä. Ja mukana ohjelmassa on myös sote teemalla Roboteilla sote-sektorin haasteita ratkomaan.

Digitaalinen äitiyspakkaus ja älytutti edistävät terveyttä

Teknologian tutkimuskeskus VTT esitteli lokakuun lopulla Design for Life -tutkimusohjelmaa, jossa tutkitaan ihmisten suhtautumista robotin käyttöön.

Didigitaalisia sovelluksia voidaan käyttää myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Digitaalisen äitiyspakkauksen hankkeessa kehitetään uusia älykkäitä tuotteita ja digitaalisia palveluja sekä kartoitetaan jo olemassa olevia sopivia sovelluksia.

Esimerkiksi vauvan kasvua kuvaavat tiedot on jo mahdollista tallentaa VTT:n kehittämällä kasvuseula.fi -palvelulla ja välittää eteenpäin digitaalisesti. Perinteiset pahvikortit joutavat historiaan.

Digitaaliseen äitiyspakkaukseen voisi kuulua esimerkiksi älytutti, josta näytillä oli prototyyppiversio. Älytutti voi mitata tutin ulkopuolella olevan osan lämpötilaa, sijaintia sekä imutehoa. Tiedot siirtyvät esimerkiksi vanhempien älypuhelimeen. Imutehon kautta voi olla mahdollista ennustaa suun kehitystä ja esimerkiksi puheen kehityksen häiriöitä.

Terveystiedolle on
lapsiperheissä kysyntää

Entä miltä kuulostaisi vauvan petianturi, joka mittaa vauvan sydämenlyöntejä, hengitystiheyttä ja liikettä? Sen avulla voidaan seurata vauvan unen laatua ja sen syvyyttä, vauvan unirytmiä ja ennustaa, milloin vauva herää.

- Vauva saattaa kevyen unen vaiheessa äännellä ja olla silmät auki. Petianturin avulla tämä voidaan tunnistaa, ja antaa vauvan jatkaa uniaan, kertoo erikoistutkija Olli Kuusisto VTT:ltä.

Tiedot siirtyvät älytutista ja petianturista bluetooth-tekniikalla tabletin, älypuhelimen tai tietokoneen näkymään, jossa voisi olla tietoa myös äidin ruokavaliosta ja raskauden etenemisestä edellä mainittujen lisäksi. Samaan näkymään voisi liittää vaikkapa terveydenhoitajan chat-palvelun.

Digitaalisen äitiyspakkauksen avulla saadaan myös jo olemassa olevat digitaaliset sovellukset, paremmin perheiden tietoon ja käyttöön. Lapsiperheiden digitaalisia palveluita on ideoitu haastattelemalla terveydenhoidon ammattilaisia ja pienten lasten vanhempia.

Olli Kuusiston mukaan luotettavalle, yksilölliselle ja helposti saatavilla olevalle terveystiedolle on lapsiperheissä kysyntää. Ajatuksena on, että digitaalisessa äitiyspakkauksessa raskauteen ja vauva-aikaan liittyvät tiedot säilyisivät pitkään tallessa ja voisivat olla myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon hyödynnettävissä.

Humanoidirobotti Nao
ottaa vieraat vastaan

- Haluatko kirjautua vieraaksi, kysyy puolimetriä korkea humanoidirobotti Nao. Se osaa ottaa vieraat vastaan yrityksen tai viraston ala-aulassa. Kun se kuulee sanan vieras, se neuvoo tulijaa kirjautumaan sisälle.

Tutkija Iina Aaltonen toteaa, että Naon avulla halutaan selvittää ihmisten suhtautumista robotin antamaan palveluun. Parhaiten Nao vetoaa lapsiin ja vanhempiin ihmisiin. Ehkä työikäiset pelkäävät, että robotit tulevat ja vievät työpaikat.

Merja Ojansivu


Älytutti kerää tärkeää tietoa vauvasta.

Faktat

Robottiviikko 2014

käsittelee myös sotea

EU:n Robottiviikko ja samalla Suomen kansallinen robottiviikko järjestetään 24.11.–30.11.2014.

Viikolla järjestetään perjantaina Otaniemessä Robotiikan tulevaisuudennäkymät Suomessa -seminaari

Verkkosivu​: http://sites.ieee.org/finland-csrasmc/news-and-events/

Eurooppalainen robottiviikko perustettiin vuonna 2010 edistämään tietoisuutta robotisaatiosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisiin ja liiketoimintaan. Tavoitteena on kannustaa nuoria opiskelemaan ja työllistymään alalla. Vuonna 2012 mukana oli 21 eurooppalaista maata ja tilaisuuksia järjestettiin yli 200. Suomi oli mukana robottiviikossa vuonna 2013 ensimmäistä kertaa.

Viikon aikana käsitellään ihmisen ja robotin yhteistyötä, esitetään näytelmä työelämän muutoksesta, puhutaan robottiautoista ja älykkäästä liikenteestä. Ja mukana ohjelmassa on myös sote teemalla Roboteilla sote-sektorin haasteita ratkomaan.

Digitaalinen äitiyspakkaus ja älytutti edistävät terveyttä

Teknologian tutkimuskeskus VTT esitteli lokakuun lopulla Design for Life -tutkimusohjelmaa, jossa tutkitaan ihmisten suhtautumista robotin käyttöön.

Didigitaalisia sovelluksia voidaan käyttää myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Digitaalisen äitiyspakkauksen hankkeessa kehitetään uusia älykkäitä tuotteita ja digitaalisia palveluja sekä kartoitetaan jo olemassa olevia sopivia sovelluksia.

Esimerkiksi vauvan kasvua kuvaavat tiedot on jo mahdollista tallentaa VTT:n kehittämällä kasvuseula.fi -palvelulla ja välittää eteenpäin digitaalisesti. Perinteiset pahvikortit joutavat historiaan.

Digitaaliseen äitiyspakkaukseen voisi kuulua esimerkiksi älytutti, josta näytillä oli prototyyppiversio. Älytutti voi mitata tutin ulkopuolella olevan osan lämpötilaa, sijaintia sekä imutehoa. Tiedot siirtyvät esimerkiksi vanhempien älypuhelimeen. Imutehon kautta voi olla mahdollista ennustaa suun kehitystä ja esimerkiksi puheen kehityksen häiriöitä.

Terveystiedolle on
lapsiperheissä kysyntää

Entä miltä kuulostaisi vauvan petianturi, joka mittaa vauvan sydämenlyöntejä, hengitystiheyttä ja liikettä? Sen avulla voidaan seurata vauvan unen laatua ja sen syvyyttä, vauvan unirytmiä ja ennustaa, milloin vauva herää.

- Vauva saattaa kevyen unen vaiheessa äännellä ja olla silmät auki. Petianturin avulla tämä voidaan tunnistaa, ja antaa vauvan jatkaa uniaan, kertoo erikoistutkija Olli Kuusisto VTT:ltä.

Tiedot siirtyvät älytutista ja petianturista bluetooth-tekniikalla tabletin, älypuhelimen tai tietokoneen näkymään, jossa voisi olla tietoa myös äidin ruokavaliosta ja raskauden etenemisestä edellä mainittujen lisäksi. Samaan näkymään voisi liittää vaikkapa terveydenhoitajan chat-palvelun.

Digitaalisen äitiyspakkauksen avulla saadaan myös jo olemassa olevat digitaaliset sovellukset, paremmin perheiden tietoon ja käyttöön. Lapsiperheiden digitaalisia palveluita on ideoitu haastattelemalla terveydenhoidon ammattilaisia ja pienten lasten vanhempia.

Olli Kuusiston mukaan luotettavalle, yksilölliselle ja helposti saatavilla olevalle terveystiedolle on lapsiperheissä kysyntää. Ajatuksena on, että digitaalisessa äitiyspakkauksessa raskauteen ja vauva-aikaan liittyvät tiedot säilyisivät pitkään tallessa ja voisivat olla myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon hyödynnettävissä.

Humanoidirobotti Nao
ottaa vieraat vastaan

- Haluatko kirjautua vieraaksi, kysyy puolimetriä korkea humanoidirobotti Nao. Se osaa ottaa vieraat vastaan yrityksen tai viraston ala-aulassa. Kun se kuulee sanan vieras, se neuvoo tulijaa kirjautumaan sisälle.

Tutkija Iina Aaltonen toteaa, että Naon avulla halutaan selvittää ihmisten suhtautumista robotin antamaan palveluun. Parhaiten Nao vetoaa lapsiin ja vanhempiin ihmisiin. Ehkä työikäiset pelkäävät, että robotit tulevat ja vievät työpaikat.

Merja Ojansivu


Älytutti kerää tärkeää tietoa vauvasta.