KATRI-VAUVA

ja hänen äitinsä pääsivät perhetukiryhmään

Pirjo Niemi-Järvelin liittyi vauvansa Katrin kanssa Keravalla uudenlaiseen vauvaperheiden tukiryhmään. Samanlaisessa ryhmässä jo 1 400 perhettä on saanut vertaistukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämässä perheryhmätoiminnassa. Uusien perheryhmien ohjaajiksi on koulutettu 80 kunnassa 430 työntekijää

Pirjo Niemi-Järvelin on osallistunut Katri-vauvansa kanssa Keravalla perheryhmän tapaamisiin siitä asti, kun Katri oli nelikuinen.
Pirjo Niemi-Järvelin on osallistunut Katri-vauvansa kanssa Keravalla perheryhmän tapaamisiin siitä asti, kun Katri oli nelikuinen.

riitta vainio kuva: seppo haavisto

-Kuulin perheryhmästä käydessäni neuvolassa. Kiinnostuimme asiasta ja ilmoittauduimme mukaan, Pirjo Niemi-Järvelin kertoo yksinkertaisesta mukaan pääsystä.

- Osallistuin Katri-vauvan kanssa perheryhmän tapaamisiin. Katri oli noin 4 kuukautta vanha, kun perheryhmä alkoi. Mieheni ei valitettavasti työaikojensa vuoksi päässyt mukaan tapaamisiin.

Nyt Katri on 11 kuukauden ikäinen.

Niemi-Järvelin ja vauva ovat olleet tapaamisissa joka toinen viikko puolen vuoden ajan. Perheryhmää ohjasivat neuvolan terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä.

Mukaan ryhmään tuli seitsemän perhettä. Tapaamiset kestivät pari tuntia kerrallaan ja alkoivat aina vapaamuotoisesti pienellä iltapalalla. Tapaamisissa keskusteltiin vauvaan ja perhe-elämään liittyvistä asioista aina tietyn teeman mukaan.

Tapaamisiin myös valmistauduttiin pienten kotitehtävien avulla.

- Kotitehtävissä havainnoimme puolisoni kanssa omaa vauvaamme ja pohdimme ja keskustelimme, mitä vauvamme mahdollisesti halusi kertoa meille käytöksellään, miltä se meistä vanhempina tuntui ja miten osasimme siihen reagoida, Niemi-Järvelin kertoo.

- Tapaamisten aikana oli myös mahdollista tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin.

Perheryhmän viimeinen tapaaminen on vielä edessä.

- Olisi mukava jatkaa yhteydenpitoa ryhmäläisten kanssa myös perheryhmän tapaamisten päätyttyä.

Niemi-Järvelinin mukaan suurin hyöty perheryhmän tapaamisista on ollut vertaistuki ja se, että on voinut jakaa vauvaperheen arjen iloja ja haasteita samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa.

- Olen myös oppinut tulkitsemaan vauvamme käyttäytymistä paremmin ja saanut virikkeitä vauvaperheen arkeen. Lisäksi Katri-vauva on saanut tavata samanikäisiä vauvoja ja nauttia ikäisestään seurasta.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mukaan Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen perheryhmät ovat antaneet vanhemmille itseluottamusta ja kykyä ymmärtää vauvansa tarpeita. Työntekijät saivat uutta taitoa perheiden kohtaamiseen.

Vauvaperheet valittavat
väsymystä ja riittämättömyyttä

Monet vauvaperheiden vanhemmat kertovat MLL:n Vanhempainpuhelimessa kokevansa riittämättömyyttä, neuvottomuutta ja väsymistä vauvan kanssa.

MLL muistuttaa, että vanhempien negatiiviset tunteet vaikuttavat heidän kykyynsä hoivata ja kasvattaa lasta. Varhain tarjotun tuen tiedetään ehkäisevän ongelmien kasautumista ja vaikeutumista, mutta vaikeat asiat jäävät helposti neuvolassa kertomatta.

Vuonna 2010 alkaneen hankkeen tavoitteena on kehittää kunnille perheryhmämalli vauvaperheiden tueksi. Malli perustuu Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents first -menetelmään, joka pohjautuu mentalisaatio- ja kiintymyssuhdeteorioihin.

- Varhainen stressi vaurioittaa lapsen psyykkistä ja fyysistä terveyttä, joten vauvavaiheen hoiva ja vuorovaikutus ovat terveen kehityksen kannalta aivan keskeisiä. On tärkeää, että lapsen ja vanhemman välille syntyy turvallinen vuorovaikutussuhde. Vahvistamalla sekä vanhempien kykyä ymmärtää lapsen reaktioita että heidän taitoaan tunnistaa omat tunteensa voimme tukea varhaista vuorovaikutusta. Samalla myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana vahvistuvat. Tämä on hyvin vaikuttavaa ennaltaehkäisevää tukea, MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland sanoo.

Intoa työntekijöille,
rohkaisua vanhemmille

MLL:n mukaan lähes 500 vanhemman antama palaute perheryhmistä on ollut positiivista. 84 prosenttia äideistä ja 87 prosenttia isistä kertoi ryhmään osallistumisen jälkeen ymmärtävänsä paremmin vauvan tarpeita ja tunteita. Itseluottamus vanhempana on lisääntynyt. Ryhmään osallistuminen on edistänyt tasavertaista vanhemmuutta.

Ryhmän koetaan myös tukeneen vanhempien parisuhdetta, sekä lisänneen etenkin äitien hyvinvointia.

Noin puolet ryhmiin osallistuneista kertoi jatkavansa tapaamisia ryhmän päättymisen jälkeen.

Ryhmiä ohjanneet työntekijät ovat kertoneet palautteessa, että uusi työote auttoi heitä ymmärtämään vanhemman ja lapsen kokemusmaailmaa ja pohtimaan aiempaa enemmän erityisesti lapsen kokemusta erilaisissa tilanteissa.

Koulutus on ohjannut työntekijöitä myös tarkastelemaan omia tunteitaan asiakkaan kohtaamisessa ja tunnistamaan asioita, jotka voivat estää tai edistää turvallisen ja luottamuksellisen asiakassuhteen syntymistä.

Vaikka uudenlaisen työskentely vie aikaa aiempaa työtapaa enemmän, se on työntekijöitten palautteen mukaan ollut palkitsevaa ja innostavaa.

Faktat

Ensimmäisen vauvan saaneille perheille uudenlaista tukea

Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) rahoituksella vuosina 2010–2014.

Tavoitteena on ollut kehittää perhe- ja neuvolajärjestelmään sopiva malli ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien tukemiseen. Hanke on tehnyt yhteistyötä Folkhälsanin sekä Ensi ja -turvakotien liiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Hankkeen perheryhmiä on järjestetty 80 kunnassa eri puolilla maata. 350 ryhmään on osallistunut yhteensä 1 400 perhettä. Ryhmien ohjaajiksi on koulutettu 430 perhetyön ammattilaista kuten terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja terapeutteja.

Perheryhmässä ohjaajat auttavat vanhempaa eläytymään lapsensa kokemusmaailmaan. Vanhemmat oppivat paremmin tunnistamaan myös omia reaktioitaan sekä sitä, millainen vaikutus omalla toiminnalla on vauvaan tai puolisoon. Malli korostaa isän roolia tasavertaisena vanhempana.

Ryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran, kun vauva on 3–4 kuukauden ikäinen ja tapaavat säännöllisesti 12 kertaa. Ohjelman keskeyttäneitä perheitä on ollut vähän.

Tavoitteena on ollut, että toiminta leviäisi kaikkiin kuntiin neuvola- ja lapsiperhetyöhön.

Jatkosta ei ole tietoa

Hankkeen päällikkö Anne Viinikka sanoo, että perheryhmämalli on tarjonnut juuri sellaista tukea vanhemmuuteen, jollaiselle kunnissa on tarvetta. Toiminnan leviämisen haasteena ovat kuntien säästöpaineet ja resurssipula.

Rayn hankerahoitus päättyy tämän vuoden lopussa, mikä saattaa vaarantaa perheryhmien jatkon.

MLL:n mukaan eräät kunnat ovat päättäneet ottaa perheryhmät osaksi palvelutoimintaansa. Kustannuksia aiheuttavat ryhmien ohjaajien koulutus ja ryhmille tarjottava iltapala, joka on todettu oleellisen tärkeäksi ryhmien toiminnassa.

- Perheryhmät ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä ja tuottavat siksi kunnille enemmän säästöjä kuin kuluja, Anne Viinikka sanoo.

Faktat

Ensimmäisen vauvan saaneille perheille uudenlaista tukea

Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) rahoituksella vuosina 2010–2014.

Tavoitteena on ollut kehittää perhe- ja neuvolajärjestelmään sopiva malli ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien tukemiseen. Hanke on tehnyt yhteistyötä Folkhälsanin sekä Ensi ja -turvakotien liiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Hankkeen perheryhmiä on järjestetty 80 kunnassa eri puolilla maata. 350 ryhmään on osallistunut yhteensä 1 400 perhettä. Ryhmien ohjaajiksi on koulutettu 430 perhetyön ammattilaista kuten terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja terapeutteja.

Perheryhmässä ohjaajat auttavat vanhempaa eläytymään lapsensa kokemusmaailmaan. Vanhemmat oppivat paremmin tunnistamaan myös omia reaktioitaan sekä sitä, millainen vaikutus omalla toiminnalla on vauvaan tai puolisoon. Malli korostaa isän roolia tasavertaisena vanhempana.

Ryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran, kun vauva on 3–4 kuukauden ikäinen ja tapaavat säännöllisesti 12 kertaa. Ohjelman keskeyttäneitä perheitä on ollut vähän.

Tavoitteena on ollut, että toiminta leviäisi kaikkiin kuntiin neuvola- ja lapsiperhetyöhön.

Jatkosta ei ole tietoa

Hankkeen päällikkö Anne Viinikka sanoo, että perheryhmämalli on tarjonnut juuri sellaista tukea vanhemmuuteen, jollaiselle kunnissa on tarvetta. Toiminnan leviämisen haasteena ovat kuntien säästöpaineet ja resurssipula.

Rayn hankerahoitus päättyy tämän vuoden lopussa, mikä saattaa vaarantaa perheryhmien jatkon.

MLL:n mukaan eräät kunnat ovat päättäneet ottaa perheryhmät osaksi palvelutoimintaansa. Kustannuksia aiheuttavat ryhmien ohjaajien koulutus ja ryhmille tarjottava iltapala, joka on todettu oleellisen tärkeäksi ryhmien toiminnassa.

- Perheryhmät ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä ja tuottavat siksi kunnille enemmän säästöjä kuin kuluja, Anne Viinikka sanoo.