Kiusallinen julkisuus

Kuntien päätöksenteon valmistelussa on paljon parantamisen varaa, arvioi professori Olli Mäenpää. Helsingissä valtuustoaloite esittää virastoille yhtenäistä toimintamallia tiedonsaannin parantamiseksi.

Helsingin opetuslautakunta päätti luopua Tapanilan ala-asteen alakoulun käytöstä rakennuksen huonon kunnon takia. Asiasta tehdyssä kunnallisvalituksessa päätöksen valmistelua pidetään puutteellisena.
Helsingin opetuslautakunta päätti luopua Tapanilan ala-asteen alakoulun käytöstä rakennuksen huonon kunnon takia. Asiasta tehdyssä kunnallisvalituksessa päätöksen valmistelua pidetään puutteellisena.

Ville Miettinen

Päätöksenteon valmistelun julkisuutta koskeva lainsäädäntö kaipaa täsmentämistä, arvioi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

Julkisuuslain mukaan virkamies voi valmisteluvaiheessa harkita, antaako tietoja valmisteluasiakirjasta. Toisaalta kuntalaissa edellytetään tiedottamaan valmisteluvaiheessa.

- Siihen jää harmaata aluetta, jota voisi täsmentää, Mäenpää sanoo.

Valtuutetulla on oikeus saada viipymättä tietoa virkamieheltä valmistelua varten. Joskus tieto viipyy kauan. Helsingin kaupunginvaltuuston vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Veronika Honkasalo tiedusteli taannoin Facebookin Tulevaisuuden koulu Helsingissä -ryhmässä, olisiko kellään antaa hänelle koulujen oppilasmääristä tietoja, joita hän ei ollut useista pyynnöistä huolimatta saanut opetusvirastosta.

Helsingissä kouluverkkotarkastelu on herättänyt luottamushenkilöiden keskuudessa runsaasti keskustelua siitä, mikä on opetusviraston tiedottamisen ja tiedon luovuttamisen taso.

Kritisoijien mielestä päätöksiä on tehty vajain ja valikoiduin tiedoin, eikä tiedonvälitys kuntalaisten ja luottamushenkilöiden suuntaan ole ollut asianmukaista.

Helsingin opetusviraston perusopetuksen linjanjohtaja Outi Salo sanoo, että tiedon jakamista on yhdessä kiinteistöviraston Tilakeskuksen kanssa kehitetty paremmaksi syksyn aikana.

- Palveluverkkoa tarkastellaan joka vuosi ja sen pohjalta päätetään, onko jollain alueella tarvetta muutoksiin. Varmaan aina hallinnon prosessista löytyy kehittämistä, Salo sanoo.

Halutaanko maksaa
demokratian hinta?

Kyselemällä sosiaalisessa mediassa julkisesti tietoa, joka hänen olisi pitänyt saada virkamieheltä, Veronika Honkasalo halusi nostaa ongelman laajempaan keskusteluun.

Ongelma on Honkasalon mielestä se, että tiedon saamisen hankaluus haittaa paitsi valtuutetun toimintamahdollisuuksista myös kuntalaisen oikeuksia. Demokratia ei aina toteudu.

- Luulen, että kaupunkilaisten osallisuus ylipäätään nähdään rasitteena, joka jarruttaa jouhevaa päätöksentekoa, Honkasalo sanoo

Olli Mäenpää on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että päätöksenteon hidastuminen avoimuuden takia on hinta, joka demokratiasta pitää maksaa.

Mäenpään käsitys virkamiesten toiminnasta kouluasioissa ei ole mairitteleva.

- Koulujen lakkauttamisia ja siirtoja suunnitellaan aika lailla pelkästään viraston sisäpuolella. Siinä ei kovin paljon informoida asukkaita erilaisista vaihtoehdoista.

- Ei voi yleistää, että kaikissa kunnissa tilanne olisi erityisen huono tai erityisen hyvä. Mutta on paljon asioita, jotka ovat kuntalaisen kannalta tärkeistä ja siitä huolimatta ei kiinnitetä huomiota valmistelun julkisuuteen ja osallistumismahdollisuuksien toteuttamiseen.

Kotka selvittää
toiminnan julkisuuden

Julkisuuslaista tulee Kuntaliiton lakiosastolle johtavan lakimiehen Heikki Harjulan mukaan tiedusteluja ”riittävästi”.

- Se ei ole niitä yksinkertaisempia lakeja soveltaa. Mutta vähemmän tulee siinä yhteydessä, että annetaanko päätöksentekijälle valmistelun pohjaksi tietoa.

Kotkassa julkisuuslaki on herättänyt runsaasti keskustelua, ja Kotkan tarkastuslautakuntaa on pyydetty selvittämään perinpohjaisesti kaupungin toiminta julkisuuslain toteuttamisessa, toiminnan avoimuudessa ja kuntalaisten kuulemisessa.

Aiemmin tänä vuonna Kotkan kaupunginhallitus nuhteli kesäkuussa Tilapalvelua, joka ei ollut noudattanut julkisuuslakia, kun se kieltäytyi luovuttamasta julkista asiakirjaa, jotta valtuustoryhmä olisi voinut tarkistuttaa asiantuntijalla homekoulun remonttisuunnitelman turvallisuuden.

Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaan, kok., mukaan Kotkan Tilapalvelu on toiminut ”kuin kaupunki kaupungissa”.

- Tilapalvelun johtaja on ajatellut, että hän hoitaa asiat ja muut olkoot hiljaa. Tapa hoitaa asioita on ollut kyseenalainen.

Sotku on merkittävä syy siihen, että Kotka pistää organisaatiotaan uusiksi kiinteistöjen omistamisen ja hallinnoinnin osalta.

Virastoille toimintamallit
avoimuuden takaamiseksi?

Helsingin valtuustossa Veronika Honkasalo ja vihreiden Mari Holopainen ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään toimintamallien luomista jokaiseen virastoon sen varmistamiseksi, että lain mukaiset tiedonsaantioikeudet toteutuisivat.

Holopainen ei pidä nykyisiä toimintamalleja erityisen avoimina.

- Valtuuston pitäisi organisaationa tuottaa hyviä ratkaisuja. Virkahenkilöt eivät ole aktiivisesti meihin yhteydessä puhumattakaan siitä että yritettäisiin yhdessä löytää ratkaisua. Kansalaiset eivät saa vastauksia omiin kysymyksiinsä vaikka siihen on lainsäädännölliset ohjeet annettu, Holopainen sanoo.

Heikki Harjulan mukaan keskustelu toimintamalleista on tarpeen, jos luottamushenkilöt kokevat asiassa ongelmia.

- Mielestäni asiat ovat Helsingissä kohtuullisen hyvällä mallilla, Harjula sanoo.

Olli Mäenpää muistuttaa, että kun esimerkiksi kouluverkkotapauksissa asia koskee satoja oppilaita perheineen, tärkeyden vuoksi sitä koskee tiedottamisvelvollisuus valmisteluvaiheessa kuntalain ja julkisuuslain mukaan.

- Pitäisi toimia lain mukaisesti ilman, että vaaditaan noudattamaan lakia. Jos pitkäjänteisemmin ajatellaan, julkinen keskustelu olisi päätöksen hyväksyttävyyden kannalta hyvä asia.

- Päätökset pitää tehdä faktojen perusteella, mutta se että asioista keskustellaan etukäteen voi tuottaa ihan arvokasta lisätietoa.

Avoimuuden tuoma päätöksenteon hidastuminen on hinta, joka demokratiasta pitää maksaa, professori Olli Mäenpää sanoo.

Kuntoraportti suoraan lautakunnan kokoukseen

Kun Helsingin opetuslautakunta päätti, että Tapanilan ala-asteen alakoulusta, hirsirakennuksesta jossa tapahtui 1.–2. luokkien opetus, luovutaan, lautakunnan jäsenet saivat rakennuksen kunnosta tehdyn raportin vasta kokouspäivänä, osan tiedoista vasta kokouksessa.

Raportti oli merkittävä, sillä opetusvirasto perusteli esitystä rakennuksesta luopumisesta sen huonolla kunnolla.

Helsingin kiinteistöviraston Tilakeskuksen kiinteistöpäällikön Sari Hildénin mukaan rakennuksia tutkitaan yleensä vähintään puoli vuotta, mutta tässä tapauksessa oli tarve saada tutkimuksia paljon nopeammin.

- Olimme koko ajan tilanteessa, jossa emme saaneet raportteja konsultilta ajoissa, Hildén sanoo.

Kiire syntyi, kun opetusvirasto havahtui siihen, että budjettiraamin tiukkuuden takia kouluverkkotarkastelua on vietävä eteenpäin.

Linjajohtaja Outi Salo Helsingin opetusvirastosta muistuttaa, että päätökseen vaikutti muukin kevään aikana rakennuksesta saatu ollut tieto.

- Varmasti kaikkien kannalta olisi ollut hyvä, että raportti olisi tullut aikaisemmin, Salo sanoo.

Sari Hildénin mukaan useiden toimijoiden takia kuntoraporttien taso vaihtelee, ja niiden tulkinta on poliitikolle hankalaa. Hildén myöntää, että kuntoraportin saaminen luottamushenkilöille hyvissä ajoin mahdollista tulkinta-apua varten olisi ollut tärkeää.

- Tässä oli myös se näkemys, että meillä tilan ylläpitäjänä oli selkeä näkemys rakennuksen kunnosta. Mutta sen kuntotarkastusraportin pohjalta päättäjät viime kädessä tekivät päätöksen.

- Olemme keskustelleet paljon opetustoimen kanssa, miten prosessia voisi parantaa, Hildén sanoo.

Soitto kaupunginjohtajalta toi asiakirjat esiin

Kun Kymen Sanomat uutisoi toukokuussa, että Kotkan Keskuskoulun rakenteissa oleva terveydelle vaarallinen kreosootti kapseloidaan remontin yhteydessä, vasemmistoliiton valtuustoryhmä pyysi rakennusinsinööri Anu Kuuselaa tarkastamaan, onko remonttisuunnitelma luotettavasti tehty.

Tätä varten Kuusela pyysi Tilapalvelusta suunnitelmat nähtäväkseen.

Remonttisuunnitelmia ei annettu, ja kysyjälle sanottiin ettei hänellä ole oikeutta esitellä niitä kenellekään.

Kuusela teki valituskirjan ja pyysi korjaamaan päätöksen. Valtuustoryhmä ei voinut käsitellä asiaa ja raportoi kaupunginhallitukselle, joka moitti Tilapalvelua ja edellytti että kaupungin virkamiesten on noudatettava lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Vähän myöhemmin Tilapalvelun johtaja ilmoitti Kuuselalle, että asiakirjoja ei edelleenkään luovuteta. Kuusela valmisteli hallintokantelun ja lähetti sen tiedoksi Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöfille.

Kaupunginjohtaja soitti Kuuselalle ja sanoi että asiakirjat ovat noudettavissa. Tilapalvelu ei niitä kuitenkaan luovuttanut, vaan Kuusela sai asiakirjat rakennusvalvonnalta.

”Kuntalaiset ajoissa mukaan valmisteluun”

Helsingin kouluverkkotarkastelua käsiteltiin myös Kuntatalolla järjestetyssä Demokratiapäivässä lokakuussa. Esimerkkinä oli kouluverkon tarkastelu Puistolassa ja asukkaiden rooli vaikuttajina ja avoimen datan hyödyntäjinä.

Asukkaat tekivät omat laskelmansa opetusviraston julkaiseman datan pohjalta ja osoittivat viraston esittämissä laskelmissa virheitä.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Elisa Kettusen mukaan avoin valmistelu korostuu juuri lähipalvelujen kohtalonkysymyksissä.

- Virkamiehet voisivat ottaa kyseisen palvelun käyttäjät varhaisessa vaiheessa mukaan miettimään, miten voitaisiin tehostaa ja hyödyntää siinä avointa dataa myös.

Kettusen mukaan kouluverkkotarkastelussa olisi hyvä tilaisuus miettiä joukkoistamisen mahdollisuutta niin, että esitettäisiin säästötavoitteet ja tarjottaisiin data, jonka pohjalta pitää tehdä päätöksiä.

- Jollakin tavalla paljon varhaisemmassa vaiheessa osallistaa ihmisiä jotka ovat aktiivisia ja joiden osaamista ja paikallistuntemusta voisi hyödyntää.

Helsinki julkaisee avoimena datana esimerkiksi juuri opetusviraston laskelmia oppilasmääristä. Tarkoitus on julkaista avoimena datana myös kaikki oppilaaksiottoalueet. Verkosta löytyvät nykyään myös kaikki virastojen hankintatiedot vuodesta 2012.

Kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen, vihr., sanoo, että avoimen datan hyödyntäminen käytännössä on oma kysymyksensä.

- Pitäisi kohdata myös kaupunkilaisten vaikeat kysymykset ja avata vuoropuhelu niistä. Asukaslähtöisyys toimii joissain virastoissa hirveän hyvin Helsingissä. On paljon halua oikeasti miettiä, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat. Sen pitäisi olla kaiken uudistumisen pohjana.

Kuntoraportti suoraan lautakunnan kokoukseen

Kun Helsingin opetuslautakunta päätti, että Tapanilan ala-asteen alakoulusta, hirsirakennuksesta jossa tapahtui 1.–2. luokkien opetus, luovutaan, lautakunnan jäsenet saivat rakennuksen kunnosta tehdyn raportin vasta kokouspäivänä, osan tiedoista vasta kokouksessa.

Raportti oli merkittävä, sillä opetusvirasto perusteli esitystä rakennuksesta luopumisesta sen huonolla kunnolla.

Helsingin kiinteistöviraston Tilakeskuksen kiinteistöpäällikön Sari Hildénin mukaan rakennuksia tutkitaan yleensä vähintään puoli vuotta, mutta tässä tapauksessa oli tarve saada tutkimuksia paljon nopeammin.

- Olimme koko ajan tilanteessa, jossa emme saaneet raportteja konsultilta ajoissa, Hildén sanoo.

Kiire syntyi, kun opetusvirasto havahtui siihen, että budjettiraamin tiukkuuden takia kouluverkkotarkastelua on vietävä eteenpäin.

Linjajohtaja Outi Salo Helsingin opetusvirastosta muistuttaa, että päätökseen vaikutti muukin kevään aikana rakennuksesta saatu ollut tieto.

- Varmasti kaikkien kannalta olisi ollut hyvä, että raportti olisi tullut aikaisemmin, Salo sanoo.

Sari Hildénin mukaan useiden toimijoiden takia kuntoraporttien taso vaihtelee, ja niiden tulkinta on poliitikolle hankalaa. Hildén myöntää, että kuntoraportin saaminen luottamushenkilöille hyvissä ajoin mahdollista tulkinta-apua varten olisi ollut tärkeää.

- Tässä oli myös se näkemys, että meillä tilan ylläpitäjänä oli selkeä näkemys rakennuksen kunnosta. Mutta sen kuntotarkastusraportin pohjalta päättäjät viime kädessä tekivät päätöksen.

- Olemme keskustelleet paljon opetustoimen kanssa, miten prosessia voisi parantaa, Hildén sanoo.

Soitto kaupunginjohtajalta toi asiakirjat esiin

Kun Kymen Sanomat uutisoi toukokuussa, että Kotkan Keskuskoulun rakenteissa oleva terveydelle vaarallinen kreosootti kapseloidaan remontin yhteydessä, vasemmistoliiton valtuustoryhmä pyysi rakennusinsinööri Anu Kuuselaa tarkastamaan, onko remonttisuunnitelma luotettavasti tehty.

Tätä varten Kuusela pyysi Tilapalvelusta suunnitelmat nähtäväkseen.

Remonttisuunnitelmia ei annettu, ja kysyjälle sanottiin ettei hänellä ole oikeutta esitellä niitä kenellekään.

Kuusela teki valituskirjan ja pyysi korjaamaan päätöksen. Valtuustoryhmä ei voinut käsitellä asiaa ja raportoi kaupunginhallitukselle, joka moitti Tilapalvelua ja edellytti että kaupungin virkamiesten on noudatettava lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Vähän myöhemmin Tilapalvelun johtaja ilmoitti Kuuselalle, että asiakirjoja ei edelleenkään luovuteta. Kuusela valmisteli hallintokantelun ja lähetti sen tiedoksi Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöfille.

Kaupunginjohtaja soitti Kuuselalle ja sanoi että asiakirjat ovat noudettavissa. Tilapalvelu ei niitä kuitenkaan luovuttanut, vaan Kuusela sai asiakirjat rakennusvalvonnalta.

”Kuntalaiset ajoissa mukaan valmisteluun”

Helsingin kouluverkkotarkastelua käsiteltiin myös Kuntatalolla järjestetyssä Demokratiapäivässä lokakuussa. Esimerkkinä oli kouluverkon tarkastelu Puistolassa ja asukkaiden rooli vaikuttajina ja avoimen datan hyödyntäjinä.

Asukkaat tekivät omat laskelmansa opetusviraston julkaiseman datan pohjalta ja osoittivat viraston esittämissä laskelmissa virheitä.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Elisa Kettusen mukaan avoin valmistelu korostuu juuri lähipalvelujen kohtalonkysymyksissä.

- Virkamiehet voisivat ottaa kyseisen palvelun käyttäjät varhaisessa vaiheessa mukaan miettimään, miten voitaisiin tehostaa ja hyödyntää siinä avointa dataa myös.

Kettusen mukaan kouluverkkotarkastelussa olisi hyvä tilaisuus miettiä joukkoistamisen mahdollisuutta niin, että esitettäisiin säästötavoitteet ja tarjottaisiin data, jonka pohjalta pitää tehdä päätöksiä.

- Jollakin tavalla paljon varhaisemmassa vaiheessa osallistaa ihmisiä jotka ovat aktiivisia ja joiden osaamista ja paikallistuntemusta voisi hyödyntää.

Helsinki julkaisee avoimena datana esimerkiksi juuri opetusviraston laskelmia oppilasmääristä. Tarkoitus on julkaista avoimena datana myös kaikki oppilaaksiottoalueet. Verkosta löytyvät nykyään myös kaikki virastojen hankintatiedot vuodesta 2012.

Kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen, vihr., sanoo, että avoimen datan hyödyntäminen käytännössä on oma kysymyksensä.

- Pitäisi kohdata myös kaupunkilaisten vaikeat kysymykset ja avata vuoropuhelu niistä. Asukaslähtöisyys toimii joissain virastoissa hirveän hyvin Helsingissä. On paljon halua oikeasti miettiä, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat. Sen pitäisi olla kaiken uudistumisen pohjana.