KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Vantaa aikoo ykköseksi työllisyydessä

Vantaan työraide on vain yksi esimerkki pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilussa, mutta menestynyt sellainen. Pitkäaikaistyöttömillä vantaalaisilla on kokeilussa apuna palveluohjaaja. Oikeutta asiakkuuteen ei haluta rajata.

- Emme hoida työttömyyttä vaan edistämme työllisyyttä, projektipäällikkö Anne Matilainen sanoi esitellessään Kuntatalolla Vantaan osalta kokeilun tuloksia.

Aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen ja kontaktien haku yritysmaailmaan ovat olannainen osa Vantaan toimintaa.

Ja oikea asenne.

- Työraiteen työntekijältä edellytetään myönteistä ja ratkaisukeskeistä otetta asiakastyöhön ja työllistämiseen.

Asiakkaalta edellytetään sitoutumista.

Kaikkien kohdalla tavoite on löytää henkilökohtainen ratkaisu työttömyyden tilalle. Jos työllistyminen ei onnistu, asiakas ohjataan tarvitsemiensa muiden palvelujen piiriin.

Tämän vuoden aikana asiakkaista työllistyneitä on 75 prosenttia. Kaikkiaan kokeilun alusta, 1.9. 2012 lähtien, asiakaita on ollut 1 870.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen näkee, että kunnilla on myös suuri mahdollisuus työllistää.

- Kunnissa on paljon työtä, joka jää tekemättä.

Vanhukset eivät riittävästi saa tarvitsemaansa hoivaa ja apua, ja ulkoalueiden hoitamisessa on paljon tehtävää.

Apulaisjohtaja Reijo Vuorento muistuttaa, että työllisyystilanteeseen vaikuttavat myös yritykset ja ay-liike, jotka pelkäävät, että palkkatuki vääristää kilpailua tai että työllistettävät korvaavat muuta työväkeä.

Työllisyyden kuntakokeilun seminaari pidettiin Kuntatalolla 4.11.2014. Työministeri Lauri Ihalaisen, sd., kokeilun pääsihteerin Erja Lindbergin, Vantaan projektipäällikön Anne Matilaisen ja Kuntaliiton työllisyysasiantuntijan Tommi Eskosen haastattelut Kunta.tv:ssa.

Maksussa oleva pienikin eläke voi viedä superkarttuman

Kuntalehden tietojen mukaan Keva olisi kieltäytynyt maksamasta eläkkeenhakijalle 4,5 prosentin superkarttumaa, koska henkilö oli saanut pientä eläkettä ulkomailta.

Kevan lakiasioiden johtaja Anne Perälehto-Virkkala sanoo, että tapaus on mahdollinen.

- Kunnallisessa eläkelaissa, kuten muissakin eläkelaeissa, on sellainen rajaus, että eläkekertymä on 1,5 prosenttia, jos henkilö työssä ollessaan saa eläkettä, vaikka pientäkin. Sillä ei ole eroa, saako henkilö eläkettä ulkomailta vai kotimaasta. Rajaus ei koske eläkettä, joka on maksettu kertasuorituksena.

- Suosittelenkin, että työntekijä ei ota vastaan mitään pysyvää eläkettä ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistään, jos tarkoituksena on esimerkiksi kerryttää eläkettään niin sanotulla superkarttumalla 63 ikävuoden jälkeen. Kyseisen eläkkeen voi nostaa eläkkeelle jäädessään esimerkiksi 68-vuotiaana ilman, että se leikkaa karttumia.

- Samaan tapaan kannattaa muistaa, että pienikin maksussa oleva eläke voi estää esimerkiksi osa-aikaeläkkeen maksamisen. Tällaisiakin estopäätöksiä olemme valitettavasti joutuneet tekemään.

Yleisin kuntaeläkkeiden leikkaantumistapaus on sellainen, että henkilö, jonka henkilökohtainen eläkeikä on 63–65 vuoden välillä, jääkin eläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä esimerkiksi heti 63-vuotiaana. Hän voi menettää kuukausieläkkeestään pysyvästi jopa 200 euroa, koska ennen henkilökohtaista eläkeikää eläkkeelle jäävien karttuma putoaa 2,2:sta 1,8 prosenttiin ennen vuotta 1995 tehdystä työstä.

- Ennen eläkepäätöstä kannattaakin tarkistaa omat eläkevaihtoehdot Kevan nettisivujen Omat eläketiedot -palvelun eläkelaskurilla tai puhelimitse Kevan eläkeneuvonnasta, Anne Perälehto-Virkkala neuvoo.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

KT: Yt-velvoite koskee päätöksentekoa, ei valmistelua

Espoon virkamiesten ajatukset teknisen sektorin palvelujen tuottamistavoista synnyttivät keskustelun yt-lain tulkinnoista. JHL katsoi, että Espoo rikkoi yt-lakia, kun asiaa oli valmisteltu ennen kuin siitä neuvoteltiin työntekijöiden kanssa.

KT Kuntatyönantajat on eri mieltä.


E
spoossa on mietitty erilaisia vaihtoehtoja sille, miten kaupungin tarvitsemia palveluja tuotetaan. Malleissa oli mukana muiden ohella toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen.

Kaavailut koskisivat noin tuhatta työntekijää.

Espoon johto tulkitsi, että asia oli niin varhaisessa vaiheessa, että siitä ei vielä voinut neuvotella.

- Ennen kuin asia ratkaistaan, on työnantajan neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevasta asiasta, muistuttaa neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Kuntatyönantajat KT:stä.

- Ei siitä ole sen tarkempia määräyksiä. Laki antaa vain pohjat neuvottelumenettelylle.

- Kunnallinen yt-laki edellyttää, että asiat, jotka koskevat esimerkiksi liikkeen luovutusta, ostopalveluiden käyttöä, kilpailuttamista tai yhtiöittämistä käsitellään yhteistoiminnassa ennen kuin asiassa tehdään päätöksiä. Nyt näin ei ole toimittu, JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi asian tultua julkisuuteen.

JHL:n kannanotossa tulkitaan valmisteluasiakirjassa ollut valmistelukehotus päätökseksi.

- Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan neuvottelemaan valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista eli henkilöstön mielipiteet pitää olla työnantajan ja päätöksentekijöiden tiedossa ennen päätöksentekoa, huomauttaa Ojanen.

Viranhaltijoitten työryhmien tai johtoryhmien päätöksiä valmistella tai selvittää jotain asiaa Ojanen ei pidä lain tarkoittamana päätöksentekona.

- Jostakinhan asioiden pitää tulla ja kehittyä ennen kuin niistä voidaan edes neuvotella.

Yksityisellä sektorilla
raja vaikeampi

Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko ihmetteli 29.10. Kuntalehden verkkouutissivuilla, pitäisikö yt-neuvottelut aloittaa ”heti kun virkamiehelle tulee jokin ajatus”.

- Eihän tässä ole tapahtunut muuta kuin virkamiestasolla mietitty. Ei mitään varsinaista asian käsittelyä ole vielä aloitettu, Louko kommentoi.

Kuntasektorilla tilanne on Ojasen mukaan selkeämpi kuin yksityisellä, kun päätöksenteko on selkeästi määritelty. Päätökset tehdään pääasiassa virallisesti esimerkiksi hallituksen tai valtuuston kokouksissa.

- Mutta kun yritysjohtaja saa auton takapenkillä idean henkilöstön vähentämisestä, mikä vaihe tulkitaan päätöksenteoksi, hän pohtii.

Työministeri Lauri Ihalainen osallistui Kuntatalolla työllisyysseminaariin ja johti kokousväen työllistämisletkajenkkaan, joka lähti liikkeelle vuosi sitten Lieksasta ja on kiertänyt 26 kokeilukunnassa.
Työministeri Lauri Ihalainen osallistui Kuntatalolla työllisyysseminaariin ja johti kokousväen työllistämisletkajenkkaan, joka lähti liikkeelle vuosi sitten Lieksasta ja on kiertänyt 26 kokeilukunnassa.

KT: Yt-velvoite koskee päätöksentekoa, ei valmistelua

Espoon virkamiesten ajatukset teknisen sektorin palvelujen tuottamistavoista synnyttivät keskustelun yt-lain tulkinnoista. JHL katsoi, että Espoo rikkoi yt-lakia, kun asiaa oli valmisteltu ennen kuin siitä neuvoteltiin työntekijöiden kanssa.

KT Kuntatyönantajat on eri mieltä.


E
spoossa on mietitty erilaisia vaihtoehtoja sille, miten kaupungin tarvitsemia palveluja tuotetaan. Malleissa oli mukana muiden ohella toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen.

Kaavailut koskisivat noin tuhatta työntekijää.

Espoon johto tulkitsi, että asia oli niin varhaisessa vaiheessa, että siitä ei vielä voinut neuvotella.

- Ennen kuin asia ratkaistaan, on työnantajan neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevasta asiasta, muistuttaa neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Kuntatyönantajat KT:stä.

- Ei siitä ole sen tarkempia määräyksiä. Laki antaa vain pohjat neuvottelumenettelylle.

- Kunnallinen yt-laki edellyttää, että asiat, jotka koskevat esimerkiksi liikkeen luovutusta, ostopalveluiden käyttöä, kilpailuttamista tai yhtiöittämistä käsitellään yhteistoiminnassa ennen kuin asiassa tehdään päätöksiä. Nyt näin ei ole toimittu, JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi asian tultua julkisuuteen.

JHL:n kannanotossa tulkitaan valmisteluasiakirjassa ollut valmistelukehotus päätökseksi.

- Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan neuvottelemaan valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista eli henkilöstön mielipiteet pitää olla työnantajan ja päätöksentekijöiden tiedossa ennen päätöksentekoa, huomauttaa Ojanen.

Viranhaltijoitten työryhmien tai johtoryhmien päätöksiä valmistella tai selvittää jotain asiaa Ojanen ei pidä lain tarkoittamana päätöksentekona.

- Jostakinhan asioiden pitää tulla ja kehittyä ennen kuin niistä voidaan edes neuvotella.

Yksityisellä sektorilla
raja vaikeampi

Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko ihmetteli 29.10. Kuntalehden verkkouutissivuilla, pitäisikö yt-neuvottelut aloittaa ”heti kun virkamiehelle tulee jokin ajatus”.

- Eihän tässä ole tapahtunut muuta kuin virkamiestasolla mietitty. Ei mitään varsinaista asian käsittelyä ole vielä aloitettu, Louko kommentoi.

Kuntasektorilla tilanne on Ojasen mukaan selkeämpi kuin yksityisellä, kun päätöksenteko on selkeästi määritelty. Päätökset tehdään pääasiassa virallisesti esimerkiksi hallituksen tai valtuuston kokouksissa.

- Mutta kun yritysjohtaja saa auton takapenkillä idean henkilöstön vähentämisestä, mikä vaihe tulkitaan päätöksenteoksi, hän pohtii.