Monet kunnat aikovat

ulkoistaa koko soten

Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksista on päätetty ja niitä harkitaan parhaillaan monessa kunnassa.

merja ojansivu

Syynä ulkoistuksiin on kuntien halu turvata sote-uudistuksen jälkeiset lähipalvelut ja pitää laukkaavat kustannukset kurissa. Kunnissa pelätään, pystyvätkö ne lähivuosina täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Jämsä liittyi marraskuun alussa niiden kuntien joukkoon, jotka ulkoistavat lähes kaikki sote-palvelunsa kesken valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti kilpailuttaa palvelut kymmeneksi vuodeksi viiden vuoden optiolla.

Pienten kuntien sote-palvelujen kokonaisulkoistukset aloitti Rääkkylän kunta vuonna 2011 ulkoistamalla palvelut terveyspalveluyritys Attendolle.

Vuoden 2013 alusta sote-palvelunsa ulkoistivat Puolanka, Tohmajärvi, Mänttä-Vilppula ja Siuntio.

Kärsämäki ja Pyhtää ulkoistavat sote-palvelunsa ensi vuoden alusta Attendolle. Pyhtää teki sopimuksen kymmeneksi vuodeksi. Attendo hoitaa sote-palvelut myös Tohmajärvellä ja Puolangalla.

”Yrityksen kokonaisvastuu
estää osaoptimoinnin”

Tohmajärven kunnanjohtajan Olli Riikosen mukaan kokonaisulkoistus on ainoa järkevä tapa ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelut pienessä kunnassa.

- Kun palveluntuottaja on vastuussa kokonaisuudesta, vältytään osaoptimoinnilta eli kustannusten siirtämiseltä palvelulta toiselle. On tärkeää, että myös erikoissairaanhoito eli ostot sairaanhoitopiiriltä kuuluvat pakettiin. Näin kustannuksia ei siirretä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon puolelle, kuten voi käydä, jos vain terveyskeskuslääkäripalvelut ulkoistetaan, Riikonen toteaa.

Siuntio joutui ulkoistamaan terveyspalvelunsa pikavauhdilla 2012, kun Lost-yhteistyö Lohjan, Inkoon ja Karjalohjan kanssa päättyi. Aikaa uuden lääkäripalvelun hankkimiseen oli vain kaksi kuukautta ja palvelut ostettiin kilpailuttamatta suorahankintana lääkäriyritys Doctagonilta.

Yli vuoden hätävarajärjestelyn aikana terveyspalvelut kilpailutettiin ja ulkoistettiin Coronaria Hoitoketjulle tämän vuoden keväällä.

Mänttä-Vilppulan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat Mänttä-Vilppulan kaupunki, Mäntänvuoren Terveys Oy ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Mäntänvuoren Terveys Oy on Mänttä-Vilppulan kaupungin ja Pihlajalinna Oy:n vuonna 2013 perustama yhteisyritys. Se tuottaa lähes kaikki kaupungin tarvitsemat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut.

Lisää ulkoistuksia
on valmisteilla

Myös Parkanon kaupunki ulkoistaa kaikki sote-palvelunsa ensi vuoden alusta lähtien terveyspalveluyritys Pihlajalinnan ja kaupungin yhteisyritykselle kymmenen vuoden sopimuksella.

Alavus, Kuortane ja Ähtäri valmistelevat yhteistä kilpailutusta sote-palveluista. Asikkalassa ja monessa muussa kunnassa kilpailuttaminen ja ulkoistus ovat pohdinnassa.

Edessä saattaa olla vielä useita pienten kuntien sote-palvelujen kokonaisulkoistuksia ennen kuin valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuspaketti pääsee maaliin. Pienet kunnat katsovat, että nyt on viimeinen hetki varmistaa palvelujen säilyminen lähellä ja omassa päätösvallassa mahdollisimman pitkään.

Faktat

Terveyspalvelujen ostot
vähenivät vuonna 2012

Kunnat ja kuntayhtymät ostivat sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalveluita yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajilta yhteensä 2,4 miljardilla eurolla vuonna 2012

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ostot olivat yhteensä noin 450 miljoonaa euroa. Ostot vähentyivät 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi muutoksen johtuvan suhdannetilanteesta, kun erityisesti terveyskeskuslääkärien vakansseja on saatu aiempaa paremmin täytettyä ja tarvetta palveluiden ostoon ei ole ollut samaan tapaan kuin talouskasvun aikana.

THL avustaa kuntia iäkkäiden palvelurakenteen muutoksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut vanhuspalveluista aluekohtaiset profiilit ja on mukana työpajoissa, joissa suunnitellaan iäkkäiden palvelurakenteen kehittämistä suositusten mukaisiksi.

Tavoitteena on parantaa palveluja jotta iäkkään ihmisen ei tarvitsisi luopua omasta kodistaan. Tavoitteena on laitoshoidon tarpeen vähentäminen.

THL tukee kuntia sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta syksyn 2014 aikana. Palvelurakenteen muutosta toteutetaan osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa.

THL on selvittänyt vanhuspalveluiden alueellisia eroja. Lokakuussa 2014 on käynnistynyt sarja alueellisia kehittämistyöpajoja valikoitujen seutukuntien kanssa. Työpajoihin osallistuvat alueen vanhuspalveluiden vastuuhenkilöt, THL:n asiantuntijat ja muutoksia jo toteuttaneita vanhuspalveluiden kehittäjiä eri puolelta Suomea.

Työpajoissa verrataan alueen tietoja valtakunnallisiin vertailutietoihin, analysoidaan alueen erityspiirteitä ja tavoitteita sekä suunnitellaan kehittämistoimia, joissa on hyödynnetty muualta saatuja hyviä kokemuksia.

Pisimmällä vanhuspalveluiden rakennemuutoksessa ovat THL:n mukaan ne alueet, joilla vallitsee iäkkäitä arvostava asenne ja joissa on jo kunnianhimoiset suunnitelmat ja konkreettiset tavoitteet iäkkään väestön tukemiseksi ja palveluiden kehittämiseksi.

Lisätietoja alueellisten kehitämistyöpajojen aikatauluista THL:n Ikääntyminen-sivusto

Faktat

Terveyspalvelujen ostot
vähenivät vuonna 2012

Kunnat ja kuntayhtymät ostivat sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalveluita yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajilta yhteensä 2,4 miljardilla eurolla vuonna 2012

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ostot olivat yhteensä noin 450 miljoonaa euroa. Ostot vähentyivät 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi muutoksen johtuvan suhdannetilanteesta, kun erityisesti terveyskeskuslääkärien vakansseja on saatu aiempaa paremmin täytettyä ja tarvetta palveluiden ostoon ei ole ollut samaan tapaan kuin talouskasvun aikana.

THL avustaa kuntia iäkkäiden palvelurakenteen muutoksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut vanhuspalveluista aluekohtaiset profiilit ja on mukana työpajoissa, joissa suunnitellaan iäkkäiden palvelurakenteen kehittämistä suositusten mukaisiksi.

Tavoitteena on parantaa palveluja jotta iäkkään ihmisen ei tarvitsisi luopua omasta kodistaan. Tavoitteena on laitoshoidon tarpeen vähentäminen.

THL tukee kuntia sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta syksyn 2014 aikana. Palvelurakenteen muutosta toteutetaan osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa.

THL on selvittänyt vanhuspalveluiden alueellisia eroja. Lokakuussa 2014 on käynnistynyt sarja alueellisia kehittämistyöpajoja valikoitujen seutukuntien kanssa. Työpajoihin osallistuvat alueen vanhuspalveluiden vastuuhenkilöt, THL:n asiantuntijat ja muutoksia jo toteuttaneita vanhuspalveluiden kehittäjiä eri puolelta Suomea.

Työpajoissa verrataan alueen tietoja valtakunnallisiin vertailutietoihin, analysoidaan alueen erityspiirteitä ja tavoitteita sekä suunnitellaan kehittämistoimia, joissa on hyödynnetty muualta saatuja hyviä kokemuksia.

Pisimmällä vanhuspalveluiden rakennemuutoksessa ovat THL:n mukaan ne alueet, joilla vallitsee iäkkäitä arvostava asenne ja joissa on jo kunnianhimoiset suunnitelmat ja konkreettiset tavoitteet iäkkään väestön tukemiseksi ja palveluiden kehittämiseksi.

Lisätietoja alueellisten kehitämistyöpajojen aikatauluista THL:n Ikääntyminen-sivusto