Nopeammin, miellyttävämmin, tehokkaammin

Yksityissairaalat lupaavat tehokasta hoitoa alan uusimmilla tekniikoilla, miellyttävän potilaskokemuksen ja nopean pääsyn hoitoon.

Yksityissairaalat ovat kasvattaneet kokoaan ja tarjoavat yhä enemmän palveluja. Niitä ostavat potilaitten lisäksi myös kunnat ja sairaanhoitopiirit.

merja ojansivu kuvat: seppo haavisto

Yksityinen sairaalatoiminta on Suomessa ollut perinteisesti vaatimatonta, vain muutaman prosentin luokkaa verrattuna julkiseen sairaalatoimintaan. Lähinnä päiväkirurgiaa tekevät yksityissairaalat ovat tulleet kuntien ja sairaanhoitopiirien hätiin, kun on tarvittu nopeaa jononpurkua kaihiin, tekoniveliin ja ortopediaan.

Yksityissairaalaliiketoiminnan jättiläiset Mehiläinen ja Terveystalo ovat ulkomaisten pääomasijoittajien pääosin omistamia. Suuriin yksityissairaaloiden omistajiin kuuluu myös Diakonissalaitoksen säätiön omistama Diacor ja Invalidisäätiön Orton. Suurin osa yksityissairaaloista on kotimaisessa omistuksessa

Kuva julkista terveydenhuoltoa täydentävästä yksityisestä terveyspalvelusta on muuttumassa.

Yksityissairaalat ovat kasvattaneet kokoaan ja tarjoavat yhä enemmän terveyttä ja kauneutta lisääviä leikkauksia maksaville asiakkaille. Samaan aikaan yksityisestä terveysliiketoiminnassa omaksuttu tehokkuusajattelu ja yhtiömalli ovat tulleet julkisen terveydenhoidon sisälle.

Esimerkkejä ilmiöstä ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama tekonivelsairaala Coxa Tampereella, HYKSin Oy Helsingissä ja Jokilaakson sairaala Jämsässä.

Pohjolan Omasairaala
lisää kilpailua

Vakuutus Pohjolan perustama Omasairaala myllertää yksityistä sairaalaliiketoimintaa perusteellisesti. Kun Pohjola on aikaisemmin ollut yksityissairaaloiden suurimpia asiakkaita, nyt se hoitaa vakuutusasiakkaidensa ortopediset vammat lähes sataprosenttisesti itse.

Mehiläisen liiketoimintajohtaja Kai Vesterisen mukaan Omasairaalan vauhdikas toiminta on tuottanut ylikapasiteettia pääkaupunkiseudun yksityissairaaloihin.

- Julkinen puoli voisi hyödyntää tätä olemassa olevaa kapasiteettia tehokkaammin kevyemmässä päiväkirurgisessa leikkaustoiminnassa. Haluamme tuottaa palveluita kuntasektorille myös sote-uudistuksen jälkeen. Tilaus ja laadunmääritys tulee silloin kunnilta, meitä ei voitaisi syyttää kerman kuorimisesta, Vesterinen toteaa.

Kilpailu kannustaa
toimimaan tehokkaammin

Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Partanen korostaa yksityissairaaloiden ja julkisten sairaaloiden eroja. Yksityissairaalat keskittyvät päiväkirurgiaan eikä niitä voi verrata edes terveyskeskuksen vuodeosastoihin. Yksityisen alan toimintalogiikka on erilainen. Niillä ei ole päivystystoimintaa eikä laitoshoidossa olevia kroonikkopotilaita.

- Yrityksen on haettava sairaalalupa, jos sillä on yön yli potilaita hoitava yksikkö. Jos potilas on yhdenkin yön, lupa on haettava. Tällä perusteella esimerkiksi Tampereella on useita yksityissairaaloita. Kaiken kaikkiaan yksityisiä sairaalayrityksiä on kolmisenkymmentä ja osalla niistä on useampia toimipaikkoja.

Toiminnanjohtaja Partasen mielestä hoitoon pääsyn vaikeus on suurin terveyspalvelujen ongelma, joka sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa pitää ratkaista.

- Palvelujen tehokkuutta, saatavuutta ja tuottavuutta pitää parantaa. Järjestäminen ja tuottaminen pitää erottaa toisistaan, jotta myös julkisen sektorin tuottajille syntyisi kilpailullinen kannuste palveluiden tuottamiseen entistä tehokkaammin.

Partanen muistuttaa, että myös julkisten sairaaloiden tuottavuudessa on erittäin suuria tehokkuuseroja. Parhaat sairaalat ovat jopa 30 prosenttia tehokkaampia kuin huonoimmat. Kilpailu karsisi huonoimmat pois markkinoilta.

Yksityiset palvelut
jatkavat kasvuaan

Terveydenhoitoalan pitkän linjan asiantuntija Ilmo Parvinen sanoo, ettei yksityisen ja julkisen terveydenhoidon kustannuksia voi suoraan verrata, koska yksityinen täydentää ja julkinen hoitaa henkeä uhkaavat sairaudet, ylläpitää päivystystä ja tekee paljon muita lakisääteisiä tehtäviä.

Parvisen mukaan Suomen julkinen sairaalalaitos on jäykkä apparaatti. Sen rinnalla yksityisen sairaalan valtti on tehokkuus. Hän vertaa julkista sairaalaa isoon markettiin ja yksityisiä erikoisliikkeisiin. Asiakkaat haluavat itselleen sopivia joustavia vaihtoehtoja.

- Oikein kehitettyinä erikoistuneet sairaalat voivat olla myös hyvin kustannustehokkaita. Jos julkinen sairaala leikkaa kuusi potilasta päivässä, yksityinen leikkaa jopa kaksitoista. Yksityissairaalat ovat kehittäneet tuottavuutta paremmaksi.

Potilaalle yksityinen sairaalahoito tulee kalliiksi. Sairausvakuutuksen Kela-korvauksen saa vain avohoitoon tai polikliiniseen leikkaukseen – ei yhteenkään sairaalapäivään.

- Minusta on väärin, ettei raha meillä seuraa potilasta kuten Ruotsissa. Siellä valinnanvapaus toimii, Parvinen huomauttaa.

Hän uskoo yksityisen terveyspalvelualan kysynnän kasvavan nykyisestään, kun ikäluokat vanhenevat ja yhä useammalla on yksityinen sairausvakuutus ja tapaturmavakuutus. Työntöä yksityisiin palveluihin lisäävät julkisen puolen pitkät jonot.

Toimitusjohtaja Harri Aho luotsaa Omasairaalaa.

Siv Schalin on Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja.

Faktat

Yksityinen puoli kasvanut julkista nopeammin

Yksityisten terveyspalvelujen tuotanto on kasvanut 2010-luvulta julkista tuotantoa voimakkaammin.

Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat 75 % terveyspalveluista, yritykset 25 % ja tästä yhdistysten ja säätiöiden osuus on 4 %

Julkinen terveydenhuolto ostaa yksityisiltä noin 5 % terveyspalveluiden tuotannosta.

Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 2013 sairaanhoitokorvauksia erikoislääkäreiden palveluista yhteensä 64 miljoonaa euroa 1,3 miljoonalle saajalle. Perityt maksut olivat kaikkiaan 295 miljoonaa euroa.

Suurimmat korvaussummat syntyivät silmätautien, naistentautien ja synnytysten sekä kirurgisen ortopedian ja traumatologian erikoisaloilta.

Yksityisten sairaaloiden leikkaustoiminnasta valtaosa on päiväkirurgista toimintaa. Vuonna 2012 yksityisissä sairaaloissa tuotettiin 56 273 toimenpiteellistä hoitojaksoa 52 036 potilaalle.

Yleisimmät yksityissairaaloissa tehdyt toimenpiteet ovat polven nivelkierukan poisto, kaihileikkaukset, kitarisaleikkaukset ja korvien ilmastointiputkien asetukset.

Hintaesimerkkejä yksityisistä leikkauksista:

Silmälaserleikkaus 1 615–2 689 euroa

Kaihileikkaus 1 100–2 050 euroa

Korvien putkitus 990–1 260 euroa

Polven tähystys 1 615–3 000 euroa

Lihavuusleikkaus 8 995–9 200 euroa

Rintojen suurennus 4 200–6 400 euroa; kalliimpi hinta sisältää implantit.

Lähde: oikohaku.fi

Terveyshallintotieteen professori Jari Vuori:

Voittaako lääkäreiden ansaintalogiikka auttamisen?

- Perinteisesti yksityiset sairaalat ovat täydentäneet julkista terveydenhoitoa. Tämä myytti on murentunut, väittää terveyshallintotieteen professori Jari Vuori. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa PubPri-tutkimusryhmää, joka vertailee julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin organisaatioita sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Murentuminen näkyy Vuoren mukaan siten, että julkinen terveydenhoito tekee laajasti alihankintayhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa ja myös julkiset toimijat perustavat omia taseyhtiöitä, jotka toimivat yksityissektorin tapaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama tekonivelsairaala Coxa ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lääkärivoimin pyörivä Hyksin Oy.

Vuoren mielestä todelliset julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kumppanuudet puuttuvat silti vielä.

Ulkoistusten hyöty
kiistanalainen

- Yhtiömuotoisella toiminnalla julkinen terveydenhoito pyrkii parantamaan tehokkuuttaan ja saamaan ulosmyynnille oikean hinnan – siinä ei ole sinänsä mitään pahaa itsessään, jos julkinen intressi säilyy. Oikea hinta on tosin kuvitteellinen, koska itse toimintaa ja sen kustannuksia ei ole tai ei ole haluttu tunnistaa kuten PubPri-tutkimusryhmä on osoittanut, Vuori toteaa.

Vuoren mukaan yritysmaailman ajatuksia on tuotu yhä enemmän sisään julkiseen terveydenhoitoon. Ulkoistukset ja alihankintasopimukset yleistyvät.

- Ulkoistuksissa julkinen toimija voi määrittää toimintaa sopimusohjauksella, mutta alihankinnassa luotetaan täysin yksityiseen alihankkijaan. Tutkimustiedon valossa ulkoistus toimii hyvin vain yksinkertaisissa palveluissa, kuten siivouksessa tai ruokahuollossa. Sen sijaan ulkoistuksen hyöty monimutkaisissa palveluissa, kuten terveyspalveluissa, on jäänyt todistamatta.

Ulkoistusten kannattavuus on Vuoren mukaan täysin kiistanalaista ja tilanteista riippuvaa.

Terveydestä on tullut
kuluttamisen kohde

Professori Vuori toteaa, että yleensä yksityisiä palveluita puolustetaan sillä, että kun varakkaammat ihmiset käyttävät niitä, he antavat paikkansa köyhemmille kansalaisille ja helpottavat julkisen puolen hoitojonoja.

Vuoren mukaan ongelmaksi muodostuu se, ettei palveluntuottajien puoli ole homogeeninen. Ihmiset haluavat yhä yksilöllisempiä palveluita terveydenhuollosta ja yksityinen ansaintalogiikka perustuu siihen, että ihmiset saavat sitä mistä ovat valmiita maksamaan.

- Kun terveydestä on tullut yhä enemmän kuluttamisen kohde, se ruokkii palvelujen tarjonnan epätasapainoa. Tarjolla on plastiikkakirurgiaa ja taittovirhekorjauksia, vaikka muilla lääketieteen aloilla olisi suurempi tarve palveluille. Lääkäriresurssi ei jakaudu tasaisesti, vaan ainakin osa hakeutuu mieluummin yksityisiin palveluihin, joissa voi ansaita paremmin.

- Jos ansaintalogiikka tulee tärkeämmäksi kuin auttaminen ja ammattikunnalle tulee sosiaalisessa mediassa sellainen mielikuva, että lääkärin toimessa tienaa paljon rahaa, se ohjaa tietyn tyyppisiä ihmisiä hakeutumaan alalle.

Professori sanoo, että olisi ikävää, jos ne, jotka aikaisemmin hakeutuivat kauppakorkeakouluun, hakeutuvatkin lääketieteelliseen. Se voisi muuttaa lääkärikunnan ammatillista moraalia huonompaan suuntaan.

Vakuutukset ruokkivat
yksityisiä palveluita

Jari Vuori vakuuttaa, ettei yksityisillä terveyspalveluilla ole sote-uudistuksessakaan mitään hätää, sillä yhä useammat ihmiset ottavat yksityisen vakuutuksen ja käyttävät sen turvin yksityisiä palveluita. Tämä kierre jatkuu, mikäli julkinen ei kohdenna palveluja paremmin – muutamat eivät saisi käyttää kaikkia palveluja muiden kustannuksella. Yksityinen sektori kasvaa ja julkisella puolella on pula osaajista.

- Yksityisten sairaaloiden merkitys vain kasvaa, ja jos julkisia sairaaloita on liikaa työvoimatarjontaan nähden, ne halvaantuvat. Julkisten sairaaloiden työvuoroihin on jo vaikea saada lääkäreitä, koska yksityinen puoli on työpaikkana joustavampi ja houkuttelevampi ylikuormitetuille hoitajille ja lääkäreille.

Suomi sallii lääkäreiden kaksoisroolit eli toiminnan samaan aikaan sekä julkisessa virassa että yksityisellä sektorilla ammatinharjoittajana.

- Tämä on hyvä asia, jos he tuovat yksityisen tehokkuutta julkiselle, mutta huono jos he siirtyvät julkisen tehottomuuden vuoksi yksityiselle pysyvästi.

Vuori muistuttaa, että heidän tutkimusryhmänsä tuoreet tulokset Englannista ja Suomesta ovat linjassa: kansalaiset ovat kyllästyneet julkisen tehottomuuteen ja hoitoon pääsyn hitauteen molemmissa maissa.

- Jotain olisi tehtävä, etteivät vielä julkista suosivat nuoret vauraat sukupolvet alkaisi suosi yksityistä molemmissa maissa. Pahin uhkakuva kai olisi se, että kaikki lääkärit ryhtyisivät ansaintalogiikalla toimiviksi yrittäjiksi.

Faktat

Yksityinen puoli kasvanut julkista nopeammin

Yksityisten terveyspalvelujen tuotanto on kasvanut 2010-luvulta julkista tuotantoa voimakkaammin.

Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat 75 % terveyspalveluista, yritykset 25 % ja tästä yhdistysten ja säätiöiden osuus on 4 %

Julkinen terveydenhuolto ostaa yksityisiltä noin 5 % terveyspalveluiden tuotannosta.

Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 2013 sairaanhoitokorvauksia erikoislääkäreiden palveluista yhteensä 64 miljoonaa euroa 1,3 miljoonalle saajalle. Perityt maksut olivat kaikkiaan 295 miljoonaa euroa.

Suurimmat korvaussummat syntyivät silmätautien, naistentautien ja synnytysten sekä kirurgisen ortopedian ja traumatologian erikoisaloilta.

Yksityisten sairaaloiden leikkaustoiminnasta valtaosa on päiväkirurgista toimintaa. Vuonna 2012 yksityisissä sairaaloissa tuotettiin 56 273 toimenpiteellistä hoitojaksoa 52 036 potilaalle.

Yleisimmät yksityissairaaloissa tehdyt toimenpiteet ovat polven nivelkierukan poisto, kaihileikkaukset, kitarisaleikkaukset ja korvien ilmastointiputkien asetukset.

Hintaesimerkkejä yksityisistä leikkauksista:

Silmälaserleikkaus 1 615–2 689 euroa

Kaihileikkaus 1 100–2 050 euroa

Korvien putkitus 990–1 260 euroa

Polven tähystys 1 615–3 000 euroa

Lihavuusleikkaus 8 995–9 200 euroa

Rintojen suurennus 4 200–6 400 euroa; kalliimpi hinta sisältää implantit.

Lähde: oikohaku.fi

Terveyshallintotieteen professori Jari Vuori:

Voittaako lääkäreiden ansaintalogiikka auttamisen?

- Perinteisesti yksityiset sairaalat ovat täydentäneet julkista terveydenhoitoa. Tämä myytti on murentunut, väittää terveyshallintotieteen professori Jari Vuori. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa PubPri-tutkimusryhmää, joka vertailee julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin organisaatioita sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Murentuminen näkyy Vuoren mukaan siten, että julkinen terveydenhoito tekee laajasti alihankintayhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa ja myös julkiset toimijat perustavat omia taseyhtiöitä, jotka toimivat yksityissektorin tapaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama tekonivelsairaala Coxa ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lääkärivoimin pyörivä Hyksin Oy.

Vuoren mielestä todelliset julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kumppanuudet puuttuvat silti vielä.

Ulkoistusten hyöty
kiistanalainen

- Yhtiömuotoisella toiminnalla julkinen terveydenhoito pyrkii parantamaan tehokkuuttaan ja saamaan ulosmyynnille oikean hinnan – siinä ei ole sinänsä mitään pahaa itsessään, jos julkinen intressi säilyy. Oikea hinta on tosin kuvitteellinen, koska itse toimintaa ja sen kustannuksia ei ole tai ei ole haluttu tunnistaa kuten PubPri-tutkimusryhmä on osoittanut, Vuori toteaa.

Vuoren mukaan yritysmaailman ajatuksia on tuotu yhä enemmän sisään julkiseen terveydenhoitoon. Ulkoistukset ja alihankintasopimukset yleistyvät.

- Ulkoistuksissa julkinen toimija voi määrittää toimintaa sopimusohjauksella, mutta alihankinnassa luotetaan täysin yksityiseen alihankkijaan. Tutkimustiedon valossa ulkoistus toimii hyvin vain yksinkertaisissa palveluissa, kuten siivouksessa tai ruokahuollossa. Sen sijaan ulkoistuksen hyöty monimutkaisissa palveluissa, kuten terveyspalveluissa, on jäänyt todistamatta.

Ulkoistusten kannattavuus on Vuoren mukaan täysin kiistanalaista ja tilanteista riippuvaa.

Terveydestä on tullut
kuluttamisen kohde

Professori Vuori toteaa, että yleensä yksityisiä palveluita puolustetaan sillä, että kun varakkaammat ihmiset käyttävät niitä, he antavat paikkansa köyhemmille kansalaisille ja helpottavat julkisen puolen hoitojonoja.

Vuoren mukaan ongelmaksi muodostuu se, ettei palveluntuottajien puoli ole homogeeninen. Ihmiset haluavat yhä yksilöllisempiä palveluita terveydenhuollosta ja yksityinen ansaintalogiikka perustuu siihen, että ihmiset saavat sitä mistä ovat valmiita maksamaan.

- Kun terveydestä on tullut yhä enemmän kuluttamisen kohde, se ruokkii palvelujen tarjonnan epätasapainoa. Tarjolla on plastiikkakirurgiaa ja taittovirhekorjauksia, vaikka muilla lääketieteen aloilla olisi suurempi tarve palveluille. Lääkäriresurssi ei jakaudu tasaisesti, vaan ainakin osa hakeutuu mieluummin yksityisiin palveluihin, joissa voi ansaita paremmin.

- Jos ansaintalogiikka tulee tärkeämmäksi kuin auttaminen ja ammattikunnalle tulee sosiaalisessa mediassa sellainen mielikuva, että lääkärin toimessa tienaa paljon rahaa, se ohjaa tietyn tyyppisiä ihmisiä hakeutumaan alalle.

Professori sanoo, että olisi ikävää, jos ne, jotka aikaisemmin hakeutuivat kauppakorkeakouluun, hakeutuvatkin lääketieteelliseen. Se voisi muuttaa lääkärikunnan ammatillista moraalia huonompaan suuntaan.

Vakuutukset ruokkivat
yksityisiä palveluita

Jari Vuori vakuuttaa, ettei yksityisillä terveyspalveluilla ole sote-uudistuksessakaan mitään hätää, sillä yhä useammat ihmiset ottavat yksityisen vakuutuksen ja käyttävät sen turvin yksityisiä palveluita. Tämä kierre jatkuu, mikäli julkinen ei kohdenna palveluja paremmin – muutamat eivät saisi käyttää kaikkia palveluja muiden kustannuksella. Yksityinen sektori kasvaa ja julkisella puolella on pula osaajista.

- Yksityisten sairaaloiden merkitys vain kasvaa, ja jos julkisia sairaaloita on liikaa työvoimatarjontaan nähden, ne halvaantuvat. Julkisten sairaaloiden työvuoroihin on jo vaikea saada lääkäreitä, koska yksityinen puoli on työpaikkana joustavampi ja houkuttelevampi ylikuormitetuille hoitajille ja lääkäreille.

Suomi sallii lääkäreiden kaksoisroolit eli toiminnan samaan aikaan sekä julkisessa virassa että yksityisellä sektorilla ammatinharjoittajana.

- Tämä on hyvä asia, jos he tuovat yksityisen tehokkuutta julkiselle, mutta huono jos he siirtyvät julkisen tehottomuuden vuoksi yksityiselle pysyvästi.

Vuori muistuttaa, että heidän tutkimusryhmänsä tuoreet tulokset Englannista ja Suomesta ovat linjassa: kansalaiset ovat kyllästyneet julkisen tehottomuuteen ja hoitoon pääsyn hitauteen molemmissa maissa.

- Jotain olisi tehtävä, etteivät vielä julkista suosivat nuoret vauraat sukupolvet alkaisi suosi yksityistä molemmissa maissa. Pahin uhkakuva kai olisi se, että kaikki lääkärit ryhtyisivät ansaintalogiikalla toimiviksi yrittäjiksi.