Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti, vas, terveydenhoitaja Tiina Perkkiö,   poliklinikkaosaston osastonhoitaja Elina Rissa sekä tuleva perhetyön palvelupäällikkö Tarja Järvinen ovat tyytyväisiä terveyskioskin saamaan vastaanottoon ja esittelevät sitä mielellään.
Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti, vas, terveydenhoitaja Tiina Perkkiö, poliklinikkaosaston osastonhoitaja Elina Rissa sekä tuleva perhetyön palvelupäällikkö Tarja Järvinen ovat tyytyväisiä terveyskioskin saamaan vastaanottoon ja esittelevät sitä mielellään.

Päivä terveyskioskilla

Terveyskioskilla pyritään löytämään riskit aikaisessa vaiheessa ja aktivoimaan ihmisiä huolehtimaan itsestään. Suomen ensimmäinen terveyskioski on toiminut Ylöjärvellä viisi vuotta. Perusturva kaavailee jo laajennukseksi perhekioskia.

eero karisto kuvat: hannu piirainen

Terveyskioskin tavoitteena on antaa ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa, löytää riskitekijöitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

- Täällä yritetään pitää kynnys mahdollisimman matalana, sanoo Ylöjärven terveyskeskuksen poliklinikkaosaston osastonhoitaja Elina Rissa.

Sitä pidetään tärkeänä erityisesti ennakoivan hoidon kannalta. On tehokkaampaa ja halvempaa reagoida kohonneeseen verenpaineeseen tai muuhun terveyshuoleen heti alkuvaiheessa. Siksi halutaan, että ihminen käy mittauttamassa verenpaineensa vaikka ei olisikaan varma siitä, että asiassa on ongelmia. Mittauttamiselle ei tarvitse esittää erityistä syytä.

Kynnystä pidetään matalana muun ohella niin, että terveyskioskilla ei rajata, mitä siellä voidaan tehdä tai ei voida tehdä.

- Asiakas saa kertoa omalla tavallaan, ja sitten pystymme sanomaan, jos emme voi hoitaa asiaa täällä, Rissa kuvailee.

Rajoitus tulee niistä välineistä, joita terveyskioskissa on, ei niinkään periaatteellisista rajoista.

Ilman aikavarausta
ja syiden esittelyä

Matalaan kynnykseen liittyy myös se, että aikaa ei tarvitse erikseen varata. Terveyskioskiin voi poiketa ohimennen.

Suomessa on muodostunut käytäntö, että ihmisen täytyy jo heti aikaa varatessa tehdä selvää ongelmistaan. Häneltä kysytään hoidontarpeen arviossa syitä ja yksityiskohtia vastaanottoaikaa tilattaessa, sanoo Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti.

- Se nostaa turhaan kynnystä palveluihin hakeutumiseen ja oireet voivat päästä kehittymään sairaudeksi asti.

Terveyskioskiin voi tulla suoraan sen kummemmin tarvetta perustelematta.

Neuvontaa ja pieniä
toimenpiteitä

Kioskin työmuotoihin kuuluvat terveysneuvonta, ohjaus sairauksien hoidossa sekä pienet toimenpiteet kuten kolesteroli-, verenpaine- ja muut mittaukset.

Käynneistä selvästi yli kolmannes liittyy valtimotauteihin. Siinä ryhmässä yleisimpiä ovat verenpaineeseen liittyvät käynnit, mutta myös verensokeri ja kolesteroli tuovat runsaasti kävijöitä.

Kioskissa annetaan myös rokotuksia, huuhdellaan korvia, poistetaan ompeleita, mitataan hemoglobiinia sekä hoidetaan pieniä haavoja.

Neuvonta ja keskustelut ovat keskeinen osa palvelua.

- Tänne voi tulla kysymään pienestä näpystä tai suuresta elämäntapamuutoksesta, Rissa kuvailee.

Neuvontapalveluihin kuuluu myös asiakkaan ohjaaminen tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.

Kolesterolin mittaus maksaa kaksi euroa, muuten palvelu on maksutonta.

Oma-aloitteisuutta
pyritään tukemaan

Terveyskioskille tuleva asiakas on ottanut jo ensimmäisen oma-aloitteisen askeleen. Oma-aloitteisuutta tuetaan keskusteluilla, motivoivilla haastatteluilla sekä jakamalla tietoa niin että asiakas ottaisi entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään.

Kannustamiseen kuuluvat sekä terveyteen liittyvien tietoja seuraaminen että joskus suuretkin elämäntapamuutokset.

Terveyskioskilla järjestetään myös teemaviikkoja, vierailuja ja muuta ohjelmaa. Kioskin puitteissa tehdään yhteistyötä muun muassa kolmannen sektorin kanssa. Koskin toiminta jalkautuu esimerkiksi ulkopuolisiin tilaisuuksiin.

Ohjelmassa tai suunnitelmissa on muun muassa ehkäisevän päihdetyön viikko, mielenterveysviikko, diabetes-päivä ja aids-päivä.

Ennaltaehkäisyn tulosten
mittaaminen vaikeaa

Terveyskioskien kuten muunkin ennaltaehkäisevän työn tuloksia on vaikea mitata. Periaatteessa ennaltaehkäisyn tärkeys ja järkevyys silti yleisesti myönnetään.

Mutta kun kyseessä ei ole lakisääteinen tehtävä, terveyskioskien asema tulee esiin varsinkin tiukkoina aikoina ja muutenkin talousarvioita laadittaessa ja säästökohteita etsittäessä.

Kaikki kuntapäättäjät tietävät, että niukkuutta jaettaessa on kiusaus säästää sellaisista ennaltaehkäisevistä palveluista, jotka eivät ole lakisääteisiä.

Ylöjärvellä terveys- ja sosiaalijohtaja Santalahti pitää kuitenkin tiukasti kiinni terveyskioskista ja myös tulevasta perhekioskista.

Hän esitti ensi vuoden talousarvioon vaaditut lisäsäästöt mieluummin erikoissairaanhoidon ostopalveluseteleistä kuin terveyskioskista. Hän uskoo, että rahaa riittää myös tulevaan perhekioskiin.

Talousarvio on kuitenkin vasta käsittelyssä, joten lopputulosta ei vielä ihan varmasti tiedä.

Miesenemmistö
erityispiirteenä

Kauppakeskus toivoo, että myös terveyskioskilla olisi samanlaiset aukioloajat kuin muillakin toimijoilla. Se vaikuttaa siten myös terveydenhoitajien työvuoroihin.

Terveyskioski on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–18 ja lauantaina 10–16. Paikalla on yksi tai kaksi terveydenhoitajaa.

Tiina Perkkiö työskentelee terveyskioskilla terveydenhoitajana. Hän pitää terveyskioskin hyvänä puolena työn vaihtelevuutta.

- On tosiaan erilaisia asiakkaita.

Hän tekee osan työviikostaan pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia.

Terveyskioskien asiakaskunta poikkeaa muusta terveydenhuollosta olennaisesti siinä, että niukka enemmistö kävijöistä on miehiä, kun yleensä naiset käyttävät terveyspalveluja enemmän, Rissa kertoo. Ja kuin vahvistukseksi kioskiin kävelee kaksi miestä peräkkäin.

Pitkiä jonoja kioskilla ei juuri ole, mutta aina ei ihan suoraan pääse.

Syykuussa tänä vuonna kävijöitä oli yhteensä 713 ja lokakuussa 818. Kävijöitä on ollut runsaat 9 000 vuodessa. Ylöjärveläisiä heistä on 80 prosenttia, lopuista reilu puolet naapurista Tampereelta.

Selvityksen mukaan 16 prosenttia terveyskioskin käyttäjistä käytti palveluja yli kymmenen kertaa vuoden aikana.

60 vuotta täyttäneitä kävijöistä vuonna 2012 oli 59 prosenttia. Pienin kävijäryhmä olivat 30–39-vuotiaat, vain kuusi prosenttia.

Mutta kävijämäärä on jo monipuolistunut. Varsinkin lapsiperheitten mutta myös työikäisten osuus on kasvamassa.

Osalle kauppakeskuksen asiakkaista kioski näyttää olevan tuttu. He kävelevät sisään kuin vakiokauppaansa. Osa ei kiinnitä mitään huomiota, mutta usein joku pysähtyy katsomaan ja tutkimaan julisteita.

Ylöjärveläinen Tapio Sundell kertoo olevansa säännöllinen asiakas.

- Kolmen kuukauden välein käyn piikitettävänä.

- Ainakin tämä on tosi nopea. Harvoin joutuu paljon odottamaan. Eikä tarvitse muuta kuin tulla.

Perhekioski
uusi aluevaltaus

Anne Santalahti on kehitellyt idean perhekioskista samassa hengessä kuin terveyskioski. Sellainen on määrä avata terveyskioskia vastapäätä, jos hanke läpäisee budjettikäsittelyn.

Siinäkin idea on matala kynnys perhepalvelujen käyttämiseen ja ennaltaehkäisyyn, kertoo vuoden alusta Ylöjärven perhetyön palvelupäälliköksi siirtyvä Tarja Järvinen.

Perhekioskiin kootaan erilaisia perhepalveluja. Varhaiskasvatus, kotihoidon perhetyö ja lastensuojelu ovat mukana mallissa, ja yhteistyöhön haetaan kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä jossain muodossa.

- Parhaillaan keskustellaan oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksista, Järvinen kertoo.

- Tarkoitus on koota perhetyön toimijoita laidasta laitaan helposti saataville ja kehittää uusia konsepteja. Perhekioski voisi tarvittaessa muuttua kerran viikossa myös nuorisokioskiksi, Santalahti kuvailee.

Faktat

Idea tuli Amerikasta

Ylöjärven terveyskioski oli Suomen ensimmäinen. Se perustettiin 2009. Vuotta myöhemmin perustettiin seuraava Lahteen.

Idea on peräisin Yhdysvalloista. Sitra on ollut aktiivinen sen tuomisessa Suomeen, ja oli aktiivisesti mukana Ylöjärven kioskia kehiteltäessä.

Sitra on myös markkinoinut asiaa edelleen. Nyt Suomessa on kolmisenkymmentä terveyskioskia.

Kiinnostusta mallia kohtaan on eri puolilla maata. Tietoa ja kokemuksia kysellään ja jaetaan, kertovat ylöjärveläiset. Viimeksi he olivat esittelemässä toimintaansa Jyväskylässä.

Tampereen yliopisto on tutkinut Ylöjärven ja Lahden kioskien toimintaa eri vaiheissa. Kioskeja suunnittelevilla kunnilla on käytössä koottua tietoa näiden kokemuksista.

Faktat

Toimintamallin hyödyt

Tampereen yliopiston tutkimuksessa terveyskioskimallista on löydetty erilaisia hyötyjä. Ne liittyvät sekä toiminnan tehokkuuteen että sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Terveydenhuollon resurssien käyttö tehostuu ja kohdistuu hyvin.

Kevyt organisaatiorakenne mahdollistaa palvelujen kustannustehokkaan tuottamisen − jopa kolmasosalla terveysasemakäynnin kustannuksilla.

Parantaa palveluiden saatavuutta ja siten edistää hoitoon hakeutumista ja sairauksiin puuttumista.

Tukee ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja mahdollistaa riskiryhmien hakeutumisen hoitoon.

Varhainen terveysongelmiin puuttuminen ja pitkäaikaissairauksien seuranta parantavat kustannuskehityksen hallintaa.

Palvelee joustavasti rutiiniluonteisissa toimenpiteissä, jolloin terveyskeskuksissa keskitytään vaikeampiin toimenpiteisiin.

Tehokas lisäresurssi väestön ikääntymisen aiheuttamiin tarpeisiin sekä esimerkiksi rokotuskampanjoiden aikana.

Tapio Sundell kertoo olevansa Ylöjärven terveyskioskin vakioasiakas ja tyytyväinen palveluun.
Tapio Sundell kertoo olevansa Ylöjärven terveyskioskin vakioasiakas ja tyytyväinen palveluun.

Faktat

Idea tuli Amerikasta

Ylöjärven terveyskioski oli Suomen ensimmäinen. Se perustettiin 2009. Vuotta myöhemmin perustettiin seuraava Lahteen.

Idea on peräisin Yhdysvalloista. Sitra on ollut aktiivinen sen tuomisessa Suomeen, ja oli aktiivisesti mukana Ylöjärven kioskia kehiteltäessä.

Sitra on myös markkinoinut asiaa edelleen. Nyt Suomessa on kolmisenkymmentä terveyskioskia.

Kiinnostusta mallia kohtaan on eri puolilla maata. Tietoa ja kokemuksia kysellään ja jaetaan, kertovat ylöjärveläiset. Viimeksi he olivat esittelemässä toimintaansa Jyväskylässä.

Tampereen yliopisto on tutkinut Ylöjärven ja Lahden kioskien toimintaa eri vaiheissa. Kioskeja suunnittelevilla kunnilla on käytössä koottua tietoa näiden kokemuksista.

Faktat

Toimintamallin hyödyt

Tampereen yliopiston tutkimuksessa terveyskioskimallista on löydetty erilaisia hyötyjä. Ne liittyvät sekä toiminnan tehokkuuteen että sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Terveydenhuollon resurssien käyttö tehostuu ja kohdistuu hyvin.

Kevyt organisaatiorakenne mahdollistaa palvelujen kustannustehokkaan tuottamisen − jopa kolmasosalla terveysasemakäynnin kustannuksilla.

Parantaa palveluiden saatavuutta ja siten edistää hoitoon hakeutumista ja sairauksiin puuttumista.

Tukee ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja mahdollistaa riskiryhmien hakeutumisen hoitoon.

Varhainen terveysongelmiin puuttuminen ja pitkäaikaissairauksien seuranta parantavat kustannuskehityksen hallintaa.

Palvelee joustavasti rutiiniluonteisissa toimenpiteissä, jolloin terveyskeskuksissa keskitytään vaikeampiin toimenpiteisiin.

Tehokas lisäresurssi väestön ikääntymisen aiheuttamiin tarpeisiin sekä esimerkiksi rokotuskampanjoiden aikana.