Pukkilan kunta rakensi Hyvinvointikeskus Onnin testamenttivaroilla.
Pukkilan kunta rakensi Hyvinvointikeskus Onnin testamenttivaroilla.

PERINTÖ

tuo kunnalle rahaa ja joskus myös pulmia

Tervetulleiden miljoonien ja maaomaisuuden lisäksi perintö saattaa tuottaa kunnalle myös päänvaivaa.

Kuntia uudistettaessa moni lahjoituksen saanut kunta on lakannut olemasta ja lahjoitettu kyläkoulu on sulkenut ovensa.

merja ojansivu

Kuntien saamilla testamenttilahjoituksilla on pitkä historia. Menneiden vuosisatojen filantroopit halusivat muistaa kuolemansa jälkeen kotikuntiaan lahjoittamalla muun muassa kiinteistöjä ja rahavaroja koulujen perustamiseen, kulttuuritarkoituksiin ja varoja tai palveluita köyhille vanhuksille ja lapsille.

Moni lahjoituksen saanut kunta on lakannut olemasta itsenäinen ja moni lahjoitettu kyläkoulu on lakkautettu aika päiviä sitten. Testamentti on lain mukaan vahva asiakirja ja sen tarkoitusta on pyrittävä noudattamaan.

Omaisuuden palautuksiakin
vaadittu kunnilta

Kuntaliiton lakimies Joonas Jännäri toteaa, että jos kunta muuttaa testamenttilahjoituksen tarkoitemääräystä esimerkiksi lakkauttamalla kyläkoulun, sitä voidaan pitää perusteena testamentin riitauttamiselle. Voiko kyläkoulun käyttötarkoituksen muuttaa tai koulun myydä, sitä kuntien on harkittava tarkoin.

- Perintökaaren 22 luvun 7 pykälässä mainitut tahot voivat vielä sadan vuoden jälkeenkin periaatteessa riitauttaa tarkoitemääräyksen laiminlyönnin ja ajaa siihen liittyvää kannetta tuomioistuimessa. Vanhan maakaaren aikana testamentteja on palautettukin. Perniössä perilliset alkoivat vaatia käräjäoikeudessa koulun palauttamista 80 vuotta testamenttilahjoituksen jälkeen, koska kyläkoulu oli lakkautettu.

Juttu ei mennyt käräjäoikeuden valmistavaa istuntoa pitemmälle, kun kunta päätti maksaa korvauksen testamenttilahjoittajan jälkeläisille. Koulu myytiin ja asia saatiin päätökseen.

Jännärin mukaan kohtuuttakin on noudatettava. Eikö kunta ole jo täyttänyt lahjoittajan tarkoituksen, kun kyläkoulu on ollut vuosikymmeniä toiminnassa, Jännäri pohtii.

Pukkilan Onni poikii
palveluja vanhuksille

Itä-Uudellamaalla sijaitsevaa Pukkilan kuntaa onni potkaisi 1960-luvulla aivan yllättäen. Pukkilassa syntynyt ja naimattomana Helsingissä kuollut Onni Nurmi testamenttasi koko omaisuutensa kotikunnalleen. Köyhän yksinhuoltajaäidin pojan jäämistö koostui Suomen Kumitehtaan ja Nokia Osakeyhtiön osakkeista sekä merkintätodistuksesta, joka oikeutti lisäosakkeisiin.

Vaatimattomana tunnetun miehen osakekauppoja ihmeteltiin ja niiden pääteltiin juontuneen miehen ihastuksesta punaisiin gummisaappaisiin. Ne hänellä olivat jalassa, kun hän liikkui kotikylällä.

Testamentissaan Nurmi määräsi varat käytettäväksi Pukkilan vanhainkodissa olevien vanhusten virkistykseksi.

Kunnan käsissä Nokia-osakkeet alkoivat kuumeta 1990-luvulla, kun tietotekniikkajätin osakekurssi nousi yläviistoon. Vuonna 1997 osakepotti oli kaikkiaan 56 872 kappaletta ja arvo noin 30 miljoonaa markkaa.

Ennen vuosituhannen vaihdetta osakkeita oli jo 227 488 kappaletta ja osakkeiden arvo oli moninkertaistunut. Mutta kunta oli neuvoton, mitä ja miten osakkeet voisi muuttaa rahaksi. Pulma ratkesi lopullisesti vasta välimiesoikeudessa ja sen suosituksesta perustettiin Onni Nurmen säätiö, jonka nelijäseniseen hallitukseen kunta sai yhden paikan.

Testamenttilahjoituksen tarkoitusta muutettiin siten, että varoja voitiin käyttää laajemmin vanhusten hyväksi. Pelkkään virkistykseen pääoma oli vuonna 2000 valtava, 900 000 Nokian osaketta. Säätiö myi 90 000 kappaletta ja sai 5 miljoonaa euroa.

Testamentti tuo
vanhuksille ekstraa

Kunnanjohtaja Juha Myyryläinen toteaa, että myöhemmin on jälkiviisasteltu, että miksei myyty enempää, kun osakkeen hinta oli 55 euroa. Myöhemmin osakkeita myytiin lisää hiukan heikommalla kurssilla, mutta rahaa oli riittävästi uuden Hyvinvointikeskus Onnin rakentamiseen.

- Kun teknokupla puhkesi ja Nokian osakekurssi romahti, säätiö päätti pitää vain kymmenen prosenttia alkuperäisistä osakkeista ja myydä loput. Viimeisissä osakekaupoissa osakkeen keskihinta oli 22 euroa.

Onnin rakentamiseen on mennyt 11–12 miljoonaa euroa, josta verorahoitusta on ollut vain puolisen miljoonaa. Säätiö on maksanut lisäksi kunnalle vuosiavustusta kymmenen toimintavuotensa aikana noin 4 miljoonaa euroa ikäihmisten ei-lakisääteisiin palveluihin.

- Meidän vanhuksemme ovat saaneet ekstraa, kuten kuntoutusta, konsertteja, toiminnanohjaajan ja suoran kuvayhteyden Hyvinvointikeskus Onnista Pukkilan kirkon jumalanpalveluksiin.

Myyryläinen ynnää, että kunta on saanut Onni Nurmen testamentin kautta 14–15 miljoonaa euroa. Säätiö toimii edelleen ja sillä on sijoitusvarallisuutta enemmän kuin Nokian osakkeiden arvo olisi nyt eli yli 5 miljoonaa euroa. Osakkeiden myynti ja sijoitusten hajauttaminen on siis kannattanut. Säätiön tarkkaa varallisuuden määrää kunnanjohtaja ei halua kertoa.

Pukkilan tilanne kuntakartalla oli muuttua 2007, kun valtuusto äänesti pitkälle valmistellusta kuntaliitoksesta Mäntsälän kanssa. Itsenäisyys voitti vain yhden äänen enemmistöllä. Nyt suurin haaste ovat hallitsemattomasti nousseet erikoissairaanhoidon menot.

Kuntaliitostilanteessa säätiö on itsenäinen toimija. Se toimii pukkilalaisten hyväksi. Rahoja ei jaeta laajemmalle, vaikka kuntaliitos joskus toteutuisikin.

Omenoita lapsille
ja käsityöt museoon

Heinolan kaupunki peri kauppias Ulrik Lindholmilta komean kaupunkitalon tontteineen. Testamentissaan kauppias toivoi, että talon ja siihen kuuluvan omenapuutarhan tuotto käytettäisiin vähävaraisten lasten hyväksi.

Testamenttia toteutetaan antamalla lasten ottaa omenoita yhä vielä kukoistavasta omenatarhasta. Kauppiaan talossa toimii tätä nykyä kaupunginmuseo.

Paimiossa avattiin hiljakkoin käsityömuseo Miila, joka perustuu perheettömän Lyyli Tuomolan Paimion kunnalle tekemään 1,3 miljoonan euron testamenttilahjoitukseen. Testamentin ehtona oli käsityömuseon perustaminen.

Kunta perusti museota ylläpitämään säätiön, joka osti museota varten kaupungilta funkkistalon. Keväällä avatun museon peruskokoelman muodostavat Tuomolan suvun naisten eri vuosikymmenillä tekemät käsityöt.

Suomenniemi pärjäsi
pitkään testamenttirahoilla

Suomenniemen kunta oli ennen liittymistään Mikkeliin vuonna 2013 Manner-Suomen pienin kunta 763 asukkaineen. Useita vuosia kunnan tilinpäätöksen pelasti kuiville Irja Hannosen kunnalle testamenttaama miljoonaomaisuus.

Ennen liitosta Suomenniemi maksoi pois kaikki velkansa. Perintökin tuli kokonaan käytetyksi ja Mikkeliin siirtyi vain Hannosen testamentissaan asettama velvoite sukuhautojen hoidosta. Sanomalehti Etelä-Saimaa kertoi kesällä osan sukuhaudoista jääneen hoitamatta.

Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen toteaa, että sukuhautojen hoito on nyt järjestetty, sillä testamentti on vahva ja velvoittava.

Faktat

Näin perintö päätyy kunnalle

Jos henkilö kuolee vailla perillisiä tai testamenttia, hänen omaisuutensa päätyy valtiolle.

Valtio voi pitää omaisuuden erityisestä syystä, esimerkiksi jos maa-alueet soveltuvat luonnonsuojelualueiksi tai niiden vaihtomaiksi.

Joskus valtio voi pitää julkisiin taidekokoelmiin tai museoihin soveltuvaa arvokasta irtaimistoa.

Jos kuolinpesässä on huomattava määrä rahavaroja, osa niistä pysytetään valtiolla.

Omaisuutta voidaan anomuksesta luovuttaa myös perinnönjättäjän läheisille, kuten avopuolisolle tai henkilölle, joka on auttanut edesmennyttä.

Muu omaisuus luovutetaan perinnönjättäjän kotikunnalle sosiaaliseen tai kulttuuriin liittyvään tarkoitukseen. Kuolinpesän kiinteä omaisuus luovutetaan sijaintikunnalle.

Lahti hakee suurperintöä Valtiokonttorilta

Kunnat voivat hakea Valtiokonttorilta valtiolle päätyneitä, ilman perillisiä kuolleiden kuntalaistensa perintöjä. Viime vuosina kuntien saamat perinnöt Valtiokonttorin kautta ovat olleet kymmenen miljoonan euron luokkaa.

Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki on saanut viime vuosina muutaman miljoonan euron perinnöt.

Vuonna 2013 Helsinki sai 1,9 miljoonaa euroa, Espoo 420 000 euroa ja Vantaa
90 000 euroa.

Valtiokonttorin lakimiehen Anu Melonin mukaan kuntien on ilmoitettava tarkoitus, mihin ne perintöä hakevat.

- Kunnat miettivät ja keksivät hyvän tarkoituksen, joka on joku ei-lakisääteinen tehtävä, Meloni toteaa.

Yleensä kohde liittyy esimerkiksi vanhustenhuollon kehittämiseen tai syrjäytymisen vaarassa oleviin nuoriin. Jokin sosiaalinen tai kulttuurinen tarkoitus rahoilla on oltava. Viime vuosina kunnat ovat saaneet noin puolet valtiolle päätyneistä perinnöistä. Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 550:stä perillisittä kuolleesta henkilöstä. Valtio on perijä, jos ilman perillisiä kuollut henkilö ei ole laatinut testamenttia. Ilman perillisiä kuolleista noin 70 prosenttia on tehnyt testamentin.

Meloni sanoo, että kunnan hakemus tulee lähes kaikkiin kuolinpesiin, joissa on omaisuutta mutta ei perillisiä eikä testamenttia. Päätöksiä tehdään noin 120 vuosittain.

Suurperinnöt ovat harvinaisia. Sellainen saattaa kuitenkin tulla Lahden kaupungille, joka hakee parhaillaan Valtiokonttorilta yhtä yli kuuden miljoonan euron perintöomaisuutta ja yhtä 750 000 euron perintöä.

Rahoilla tuettaisiin syrjäytymisvaarassa olevia lahtelaisia. Tavoitteena on perustaa matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen ja päivätoiminnan keskus.

Pienempi perintö käytettäisiin vanhusten kotona asumisen tukemiseen, sähköisten hyvinvointipalvelujen ja omahoidon kehittämiseen.

Onni Nurmen  testamentti sisälsi melkoisen tukun Nokian osakkeita, jotka pantiin poikimaan.
Onni Nurmen testamentti sisälsi melkoisen tukun Nokian osakkeita, jotka pantiin poikimaan.
Heinolan kaupunginmuseo ja sen omenatarha ovat rikkaan kauppiaan testamenttilahjoistus kotikaupungille.
Heinolan kaupunginmuseo ja sen omenatarha ovat rikkaan kauppiaan testamenttilahjoistus kotikaupungille.
Paimion kunta perusti Lyyli Tuomolan testamenttivaroilla käsityömuseo Miilan. Museon käsityöt ovat Tuomolan suvun naisten taidonnäytteitä.
Paimion kunta perusti Lyyli Tuomolan testamenttivaroilla käsityömuseo Miilan. Museon käsityöt ovat Tuomolan suvun naisten taidonnäytteitä.
Museosuunnittelija Laura Lankinen työskentelee käsityömuseo Miilassa Lyyli Tuomolan säätiön palveluksessa.
Museosuunnittelija Laura Lankinen työskentelee käsityömuseo Miilassa Lyyli Tuomolan säätiön palveluksessa.

Faktat

Näin perintö päätyy kunnalle

Jos henkilö kuolee vailla perillisiä tai testamenttia, hänen omaisuutensa päätyy valtiolle.

Valtio voi pitää omaisuuden erityisestä syystä, esimerkiksi jos maa-alueet soveltuvat luonnonsuojelualueiksi tai niiden vaihtomaiksi.

Joskus valtio voi pitää julkisiin taidekokoelmiin tai museoihin soveltuvaa arvokasta irtaimistoa.

Jos kuolinpesässä on huomattava määrä rahavaroja, osa niistä pysytetään valtiolla.

Omaisuutta voidaan anomuksesta luovuttaa myös perinnönjättäjän läheisille, kuten avopuolisolle tai henkilölle, joka on auttanut edesmennyttä.

Muu omaisuus luovutetaan perinnönjättäjän kotikunnalle sosiaaliseen tai kulttuuriin liittyvään tarkoitukseen. Kuolinpesän kiinteä omaisuus luovutetaan sijaintikunnalle.

Lahti hakee suurperintöä Valtiokonttorilta

Kunnat voivat hakea Valtiokonttorilta valtiolle päätyneitä, ilman perillisiä kuolleiden kuntalaistensa perintöjä. Viime vuosina kuntien saamat perinnöt Valtiokonttorin kautta ovat olleet kymmenen miljoonan euron luokkaa.

Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki on saanut viime vuosina muutaman miljoonan euron perinnöt.

Vuonna 2013 Helsinki sai 1,9 miljoonaa euroa, Espoo 420 000 euroa ja Vantaa
90 000 euroa.

Valtiokonttorin lakimiehen Anu Melonin mukaan kuntien on ilmoitettava tarkoitus, mihin ne perintöä hakevat.

- Kunnat miettivät ja keksivät hyvän tarkoituksen, joka on joku ei-lakisääteinen tehtävä, Meloni toteaa.

Yleensä kohde liittyy esimerkiksi vanhustenhuollon kehittämiseen tai syrjäytymisen vaarassa oleviin nuoriin. Jokin sosiaalinen tai kulttuurinen tarkoitus rahoilla on oltava. Viime vuosina kunnat ovat saaneet noin puolet valtiolle päätyneistä perinnöistä. Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 550:stä perillisittä kuolleesta henkilöstä. Valtio on perijä, jos ilman perillisiä kuollut henkilö ei ole laatinut testamenttia. Ilman perillisiä kuolleista noin 70 prosenttia on tehnyt testamentin.

Meloni sanoo, että kunnan hakemus tulee lähes kaikkiin kuolinpesiin, joissa on omaisuutta mutta ei perillisiä eikä testamenttia. Päätöksiä tehdään noin 120 vuosittain.

Suurperinnöt ovat harvinaisia. Sellainen saattaa kuitenkin tulla Lahden kaupungille, joka hakee parhaillaan Valtiokonttorilta yhtä yli kuuden miljoonan euron perintöomaisuutta ja yhtä 750 000 euron perintöä.

Rahoilla tuettaisiin syrjäytymisvaarassa olevia lahtelaisia. Tavoitteena on perustaa matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen ja päivätoiminnan keskus.

Pienempi perintö käytettäisiin vanhusten kotona asumisen tukemiseen, sähköisten hyvinvointipalvelujen ja omahoidon kehittämiseen.