tietoplus

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriosaston johtaja Terhi Päivärinta esitteli Kuntaliiton näkemyksiä 6.11. Helsingissä Pro lukio-seminaarissa, jossa tapasi myös Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän.
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriosaston johtaja Terhi Päivärinta esitteli Kuntaliiton näkemyksiä 6.11. Helsingissä Pro lukio-seminaarissa, jossa tapasi myös Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän.

Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö

ison muutoksen edessä

Hallituksen esitykset lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoituksesta ja järjestäjäverkosta ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Iso muutos on tavoitteena saada voimaan 2017 alusssa.

Uudistuksen tavoitteena on lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon tiivistäminen sekä vapaan sivistystyön osalta luoda elinvoimainen ylläpitäjäverkko, jossa on nykyistä vähemmän ylläpitäjiä.

Uudistuksen taustalla ovat toimintaympäristön muutokset sekä taloudellisen liikkumavaran pienentyminen ja säästöt. Uudistus on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa.

Uudistukset on tarkoitus panna täytäntöön vuoden 2017 alusta alkaen. Toisen asteen koulutuksen osalta kaikki järjestämisluvat uusitaan ja vapaan sivistystyön osalta tarkastellaan ylläpitäjän taloudellisia edellytyksiä selviytyä ylläpitämisluvan mukaisista tehtävistä.

Rahoituslaissa on merkittäviä muutosehdotuksia nykyiseen järjestelmään. Suurin muutos on se, että tulevaisuudessa lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoitus ei perustu laissa säädettyyn kustannuspohjaan vaan siitä tulee talousarvioperustainen. Tämän lisäksi rahoitusta tultaisiin maksamaan koulutuksen osalta yhä enemmän ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Vuoden 2017 alusta rahoitus tulisi jakautumaan kolmeen osaan: perusrahoitus, suoriterahoitus ja vaikuttavuusrahoitus.

Rahoitusosien jakautuminen eri koulutusmuodoissa vaihtelee, mutta niin, että perusrahoituksen osuus on suurin.

Koulutuksen saatavuus
ja saavutettavuus huolena

Kuntaliiton hallitus on lausunnossaan järjestämislaista kantanut huolta toisen asteen koulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkolla on keskeinen vaikutus kuntien ja alueen elinvoimaan ja hallitus korostaa sitä, että opiskelu toisen asteen oppilaitoksessa tulee olla mahdollista kotoa käsin. Mikäli verkko harvenee merkittävästi, tästä aiheutuu majoitustarpeen lisääntymistä.

Kuntaliiton hallitus korostaa sitä, että järjestäjäverkon osalta jää riittävästi toimivaltaa tehdä ratkaisuja paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Kuntaliitto pitää hyvänä, että lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus säilyvät erillisinä koulutusmuotoina.

Kuntaliiton hallitus edellyttää lausunnossaan, että järjestämislupien myöntämisen kriteerit säädetään riittävän selkeiksi, jotta hakija pystyy arvioimaan luvan myöntämisen edellytykset ja esittämään riittävät selvitykset hakemuksessaan.

Kuntaliiton hallitus pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen järjestämislupien myöntämisessä otetaan huomioon lukiokoulutuksen yhteistyö perusopetuksen aineenopetuksen kanssa. Kuntaliitto huomauttaa, että kunnat ovat myös merkittävä toisen asteen koulutuksen rahoittaja, ja että kuntataustaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät täyttävät esitysluonnoksen tavoitteet suurista ja monialaisista järjestäjistä.

Liitto kannattaa säännöstä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitosverkosta. Kuntaliitto pitää oikeansuuntaisena ratkaisuna sitä, että ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen luvat ovat erilliset, mutta että koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen toteuttamistavasta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Kuntaliitto katsoo, että pääasiassa nuorille tarkoitetussa ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa – mukaan lukien ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintoon valmistavassa koulutus – olisi oma säätely- ja rahoitusjärjestelmänsä.

Faktat

Lain vaikutusten arviointi ei ole riittävää

Kuntaliiton hallitus antoi lausuntonsa lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoituksesta ja järjestäjäverkosta annettuihin lakiesityksiin 12.11.2014.

Kuntaliiton hallitus pitää tärkeänä, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulisi pohjautua jatkossakin laissa säädettyyn kustannuspohjaan.

Puhdas talousarvioperusteinen rahoitus on ongelmallinen, sillä rahoituksen pitäisi olla koulutuksen järjestäjien kannalta pitkäjänteistä ja ennakoitavissa, jotta koulutusta kyetään ylläpitämään koko maan kattavasti.

Kuntaliitto korostaa myös perustuslaillista rahoitusperiaatetta, jonka mukaan valtion tulee varmistaa perusrahoituksen tosiasiallinen riittävyys toimintalainsäädännön mukaisten tehtävien toteuttamiseen.

Uudessa rahoitusjärjestelmässä tulee varmistaa riittävä perusrahoitus koko ikäluokan kouluttamiseksi ja erilaisten tarpeiden huomioimiseksi. Suoritusrahoitusta liiton hallitus pitää periaatteessa hyväksyttävänä, mutta korostaa, että vaikutusten arvioinnissa tulee huolellisesti arvioida minkälaiseen toimintaan se ohjaa.

Vaikuttavuusrahoitus soveltuu huonosti nuorten koulutukseen, koska järjestäjän tehtävänä on huolehtia kaikkien niille säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden huolehtimisesta siten, että kaikki, myös heikoimmat opiskelijat, saavat tutkintonsa suoritettua.

Kuntaliitto ei kannata vaikuttavuusrahoitusta lukiokoulutukseen, ja ammatillisen koulutuksen osalta vaikuttavuusrahoituksen osuutta ei pitäisi kasvattaa. Nyt suunniteltuun lukiokoulutuksen vaikuttavuuden arviointiin sisältyy ongelmia.

Lakiehdotukseen sisältyy säädös poissaolevaksi ilmoittautumisesta. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksen mukaisena, että opiskelija voisi ilman perusteltua syytä ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksi. Se voisi, erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijan kohdalla, lisätä riskiä, että nuori ei suorita toisen asteen tutkintoa ja on näin vaarassa syrjäytyä.

Terhi Päivärinta:

Kuntien kannattaa nyt aktivoitua

Lausuntoaika rahoituslaista päättyy 14.11. ja järjestäjäverkkoa koskevasta laista 17.11.

Lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn tämän eduskunnan aikana.

- Lakimuutokset sisältävät kauaskantoisia vaikutuksia, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön uusi johtaja Terhi Päivärinta sanoo.

Järjestämislupahakemusten tulee olla ministeriössä elokuussa 2015 ja sitä ennen on kunnissa pohdittava miten ja minkälaisella järjestäjäverkolla turvataan parhaiten nuorten koulutusmahdollisuudet omassa kunnassa tai alueella.

Päivärinta arvioi, että koska lausuntoaika on ollut lyhyt, kunnilla ja koulutuksenjärjestäjillä ei ole ollut riittävästi aikaa perehtyä lakiesityksiin.

- Monilla alueilla keskustelu on aloitettu ja onkin toivottavaa, että keskustelu aktivoituu nyt entisestään.

- Kuntien johtavat virkamiehet ja poliitikot ovat olleet täystyöllistettyjä sote-asioiden parissa, mutta nyt olisi syytä saada myös koulutuskysymykset keskustelun keskiöön. Koulutuksella on kuitenkin keskeinen rooli alueiden hyvinvoinnin ja elinvoiman näkökulmasta.

Päivärinta luonnehtii uudistusta todella merkittäväksi, koska se muuttaa rahoitusjärjestelmän ja järjestämisluvat on uusittava.

- Ei ehkä ihan yhtä suuri uudistus kuin sote-uudistus sosiaali- ja terveyspuolella, mutta lähes yhtä suuri uudistus, Päivärinta sanoo.

Faktat

Lain vaikutusten arviointi ei ole riittävää

Kuntaliiton hallitus antoi lausuntonsa lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoituksesta ja järjestäjäverkosta annettuihin lakiesityksiin 12.11.2014.

Kuntaliiton hallitus pitää tärkeänä, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulisi pohjautua jatkossakin laissa säädettyyn kustannuspohjaan.

Puhdas talousarvioperusteinen rahoitus on ongelmallinen, sillä rahoituksen pitäisi olla koulutuksen järjestäjien kannalta pitkäjänteistä ja ennakoitavissa, jotta koulutusta kyetään ylläpitämään koko maan kattavasti.

Kuntaliitto korostaa myös perustuslaillista rahoitusperiaatetta, jonka mukaan valtion tulee varmistaa perusrahoituksen tosiasiallinen riittävyys toimintalainsäädännön mukaisten tehtävien toteuttamiseen.

Uudessa rahoitusjärjestelmässä tulee varmistaa riittävä perusrahoitus koko ikäluokan kouluttamiseksi ja erilaisten tarpeiden huomioimiseksi. Suoritusrahoitusta liiton hallitus pitää periaatteessa hyväksyttävänä, mutta korostaa, että vaikutusten arvioinnissa tulee huolellisesti arvioida minkälaiseen toimintaan se ohjaa.

Vaikuttavuusrahoitus soveltuu huonosti nuorten koulutukseen, koska järjestäjän tehtävänä on huolehtia kaikkien niille säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden huolehtimisesta siten, että kaikki, myös heikoimmat opiskelijat, saavat tutkintonsa suoritettua.

Kuntaliitto ei kannata vaikuttavuusrahoitusta lukiokoulutukseen, ja ammatillisen koulutuksen osalta vaikuttavuusrahoituksen osuutta ei pitäisi kasvattaa. Nyt suunniteltuun lukiokoulutuksen vaikuttavuuden arviointiin sisältyy ongelmia.

Lakiehdotukseen sisältyy säädös poissaolevaksi ilmoittautumisesta. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksen mukaisena, että opiskelija voisi ilman perusteltua syytä ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksi. Se voisi, erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijan kohdalla, lisätä riskiä, että nuori ei suorita toisen asteen tutkintoa ja on näin vaarassa syrjäytyä.

Terhi Päivärinta:

Kuntien kannattaa nyt aktivoitua

Lausuntoaika rahoituslaista päättyy 14.11. ja järjestäjäverkkoa koskevasta laista 17.11.

Lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn tämän eduskunnan aikana.

- Lakimuutokset sisältävät kauaskantoisia vaikutuksia, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön uusi johtaja Terhi Päivärinta sanoo.

Järjestämislupahakemusten tulee olla ministeriössä elokuussa 2015 ja sitä ennen on kunnissa pohdittava miten ja minkälaisella järjestäjäverkolla turvataan parhaiten nuorten koulutusmahdollisuudet omassa kunnassa tai alueella.

Päivärinta arvioi, että koska lausuntoaika on ollut lyhyt, kunnilla ja koulutuksenjärjestäjillä ei ole ollut riittävästi aikaa perehtyä lakiesityksiin.

- Monilla alueilla keskustelu on aloitettu ja onkin toivottavaa, että keskustelu aktivoituu nyt entisestään.

- Kuntien johtavat virkamiehet ja poliitikot ovat olleet täystyöllistettyjä sote-asioiden parissa, mutta nyt olisi syytä saada myös koulutuskysymykset keskustelun keskiöön. Koulutuksella on kuitenkin keskeinen rooli alueiden hyvinvoinnin ja elinvoiman näkökulmasta.

Päivärinta luonnehtii uudistusta todella merkittäväksi, koska se muuttaa rahoitusjärjestelmän ja järjestämisluvat on uusittava.

- Ei ehkä ihan yhtä suuri uudistus kuin sote-uudistus sosiaali- ja terveyspuolella, mutta lähes yhtä suuri uudistus, Päivärinta sanoo.