ulkomaat

ELÄKELEIKKAUS

kaventaa Kreikassa

monen sukupolven elämää

Kreikan eläkeuudistus tehtiin EU:n, Euroopan keskuspankin ja valuuttarahaston muodostaman troikan vaatimuksesta.

- Eläke ei enää riitä perheen elättämiseen, harmaahiuksinen rouva kertoo eläkeläisten mielenosoituksessa Ateenassa. Kreikassa suuri osa isovanhempien eläkkeistä on mennyt nuoremman polven kuluihin jo ennen talouskriisiä.

teksti ja kuvat: EEVA MANTERE-TRIANTAFILLOU

Eri sukupolvet elävät Kreikassa usein yhteistaloudessa samassa pihapiirissä tai jopa samassa talossa, johon tyttärille on rakennettu myötäjäisiksi lisäkerroksia heidän avioituessaan.

Kreikassa kesällä 2010 tehty raju eläkeuudistus ei siksi ole vaikeuttanut vain itse eläkeläisten, vaan myös samassa taloudessa elävän muun perheen elämää, kun lapset ovat työttöminä. Isovanhempien eläkkeet ja säästöt hupenevat lastenlasten elättämiseen.

94-vuotias Katholiki Avgouli istuu kotiovellaan Kosin Platanioun kylässä. Pikkuisen kodin ympärillä on monta uutta rakennusta, myötäjäistaloja tyttärille. Vanhuksella on ympärillään lähes koko perhe, kahdeksan lasta, 26 lastenlasta ja 13 lastenlastenlasta. Maanviljelijöiden vakuutuskassan, OGA:n maksama 350 euron eläke ei riitä elämiseen, ei edes lääkkeisiin ja lääkärikuluihin. Sairausvakuutus kattaa osan kuluista, mutta esimerkiksi lääkärin kotikäynnit ja osan lääkkeistä joutuu maksamaan itse.

- Mieheni eläessä saimme yhdessä 1 500 euroa ja pystyimme auttamaan nuorempaa polvea. Nyt on joulu- ja pääsiäisrahat sekä monilapsisen perheen äidille maksetut tuet poistettu. Nykyinen eläke ei riittänyt edes miehen hautauskuluihin, vaikka siihen saikin vähän tukea, suree Avgouli.

Hulppeita eläkkeitä
ennen talouskriisiä

Eläkeuudistus oli yksi Euroopan unionin, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston muodostaman niin kutsutun troikan vaatimuksista Kreikan talouden kuntoon saattamiseksi.

Kreikka on ainoa EU:n jäsenmaa, jossa eläkkeitä on pienennetty jopa 40 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013

Monilla kreikkalaisilla olikin hulppeita eläkkeitä, varsinkin julkisella sektorilla. Parikymmentä vuotta vallasta taistelleet valtapuolueet PASOK ja Nea demokratia loivat velkarahalla muhkeita eläkejärjestelmiä kasvattaakseen suosiotaan. Eläke-erot olivat valtavat. Pienimmät eläkkeet olivat vain muutama sata euroa ja suurimmat useita tuhansia. Lisäksi monilla aloilla oli omia lisäeläkejärjestelmiä. Kreikkalaiset saivat eläkettä 14 kuukaudelta vuodessa eli niin sanotut joulu- ja pääsiäisrahat normaalin vuosieläkkeen päälle.

Täyden eläkkeen ehtona olleissa ikärajoissa oli suuria eroja. Julkisen sektorin toimihenkilö saattoi saada varhennetun eläkkeen jo viisikymppisenä oltuaan töissä 25 vuotta, kun taas yksityisellä puolella eläkkeelle pääsi vasta 65-vuotiaana. Eläkkeen määrä laskettiin monilla aloilla viimeisen viiden vuoden tulojen mukaan.

Ongelmana oli myös se, että sosiaaliturvasta oli säädetty useissa eri laissa ja järjestelmä oli hallinnollisesti hajanainen. Suurin osa palkansaajista kuului palkansaajien yleiseen sosiaalivakuutukseen, jota hoitaa sosiaalivakuutuslaitos IKA-ETEAM.

Maatalousalan yrittäjien ja työntekijöiden sosiaalivakuutusta hoitaa OGA ja yrittäjien OAEE.

Edellä mainittujen suurien sosiaalivakuutusjärjestelmien lisäksi lakisääteistä työeläketurvaa hoitivat pienemmät erityisalojen eläkekassat, esim. lakimiesten, insinöörien ja merimiesten kassat. Nyt suurin osa on yhdistetty IKAhan ja eläkemalli on yhteinen kaikille.

Eläkkeelle vasta
67-vuotiaana

Heinäkuussa 2010 tehty eläkeuudistus nosti kaikkien alojen, sekä miesten että naisten, vanhuuseläkeiän 65 vuoteen. Vuoden 2013 alusta eläkeikä nostettiin 67 vuoteen. Täyteen eläkkeeseen vaaditaan 4 500 vakuutuspäivää eli 15 vuotta. Pitkän uran tehneet, joilla on 40 vakuutusvuotta takanaan, voivat päästä täydelle eläkkeelle jo 62-vuotiaina.

Tämä muutos ulotettiin syyskuun lopussa koskemaan myös maanviljelijöiden vakuutuskassan OGA:n jäseniä.

Raskaassa tai vaarallisessa työssä ollut mies voi saada täyden eläkkeen jo 58–60 vuoden iässä ja nainen 55–60 vuoden iässä, jos vakuutusvuosia on 15. Naisilla, joilla on huollettavia lapsia, on oikeus eläkkeeseen 60-vuotiaana. Vammaisesta lapsesta huolehtivilla äideillä on mahdollisuus eläkkeeseen tietyin edellytyksin jo 55-vuotiaana.

Vanhemmilla työntekijöillä (ennen 1.1.1993 työuransa aloittaneilla) voi olla vielä matalampia eläkeikiä ja/tai lyhyempiä vakuutusaikavaatimuksia. Uutta eläkejärjestelmää sovelletaan kaikkiin 1.1.1993 jälkeen vakuutettuihin.

Monissa vanhimmissa EU-maissa on jo ollut käytössä 65-vuoden eläkeikä ja se on tulossa käyttöön laajalti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat jo päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa on tavoitteeksi asetettu 68 vuoden ikä. Hollannissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksessa, Slovakiassa ja Tanskassa eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen.

Maailman alhaisin eläkeikä on Kreikan naapurissa Turkissa, jossa yhä täyden eläkkeen voi saada jopa 45-vuotiaana, jos on ollut vakuutettuna työssä 25 vuotta.

Kuolleet eläkkeen-
saajat poistettu

Eläkeläisten määrä oli Kreikan työministeriön laskelmien mukaan tämän vuoden tammikuussa 2 640 000 (asukasluku 11 060 000). Maksettujen vanhuuseläkkeiden määrä oli kuukaudessa lähes 2,3 miljardia euroa.

Eläkkeiden määrä bruttokansantuotteesta on yli 14 prosenttia ja nousee tulevina vuosina. Keskieläke oli 941,59 euroa. Vuoteen 2012 mennessä saatiin kirjattua sähköisesti kaikki julkisen ja yksityisen puolen eläkkeet ja poistettua 40 000 laitonta eläkkeensaajaa. Näiden joukossa oli suuri joukko kuolleita henkilöitä, joiden omaiset eivät olleet ilmoittaneet kuolemasta ja nostivat edelleen eläkkeitä.

Kreikassa omaisten on palautettava kuolleen henkilön henkilöllisyystodistus viranomaisille, koska tieto ei kulje automaattisesti.

Tämä puhdistus ei näytä vieläkään täydellisesti onnistuneen, sillä 6 000 kuolleelle lähetettiin vielä tänä syksynä kiinteistöveropaperit!

Eläkkeille asetettiin uudistuksessa katto eli maksimieläke Kreikassa voi nyt olla 2 773,40 euroa. Tämän vuoden alusta eläkkeet on sidottu puoliksi bruttokansantuotteeseen ja puoliksi kuluttajahintaindeksiin.

Kaikki kreikkalaiset ovat nyt oikeutettuja 360 euron peruseläkkeeseen ensi vuoden alusta alkaen. Summaa kasvattavat muut eläkesäästöt. Yli 1 400 euron eläkkeitä on verotettu 5–10 prosenttia vuodessa 2010 alkaen.

Eläkeuudistuksen käytäntöön pano takkuilee vielä pahasti. Noin 350 000 eläkkeenhakijaa vuosilta 2012 ja 2013 odottaa vielä eläkepäätöstään. Normaali odotusaika on 6–12 kuukautta. Tilanteen helpottamiseksi hallitus päätti lokakuussa antaa eläkekassoille 420 miljoonaa euroa, joka jaetaan könttäsummina 50 000:lle kauimmin eläkettä odottaneelle hakijalle vuoden loppuun mennessä.

Lähes puolet
pois eläkkeistä

- Meillä oli ennen hyvät eläkkeet, mutta uudistuksen myötä niiden määrä on vähentynyt lähes puolella, kertovat Zaharias Papakonstantinou ja vaimonsa Androniki Patmiou.

- Minä jäin täydelle eläkkeelle 58-vuotiaana 35 vuoden työskentelyn jälkeen vuonna 2009 ja vaimoni pääsi varhennetulle eläkkeelle 22 työvuoden jälkeen vuonna 2003, koska perheessä oli alaikäinen lapsi, kertoo Papakonstantinou.

Molemmat olivat työssä pankissa. Perheessä on kaksi poikaa, joista nuorempi vielä opiskelee ja vanhempi on löytänyt kesäaikaan töitä hotellista.

Eläkeuudistus on vähentänyt eläkettä 45 prosenttia vuodesta 2010 lähtien, koska myös lisäeläkkeet on leikattu lähes kokonaan. Vaimon eläke on pienentynyt 30 prosenttia.

- Onneksi hyvinä vuosina rakensimme kaupunkiin vuokra-asuntoja, joista saamme tuloja. Ainoa vaikeus on löytää vuokralaisia ja vuokrat ovat nykyään alhaiset. Lisäksi uudet korkeat kiinteistöverot vähentävät tuloja.

- Tuntuu siltä, että meitä kreikkalaisia rangaistaan tehdystä työstä ja siitä mitä olemme rakentaneet, Papakonstantinou sanoo.

Vähän lisätuloja perhe saa myös viininviljelystä ja -valmistuksesta.

- Se kiinnosti minua pienestä pitäen, ja isäni opastuksella opin viininteon. Aluksi se oli vain harrastus, mutta nyt myös myyn viiniä, Papakonstatinou kertoo.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Pankkialalla oli ennen hyvät eläke-ehdot, sanovat Androniki Patmiou ja Zaharias Papakontantinou.
Pankkialalla oli ennen hyvät eläke-ehdot, sanovat Androniki Patmiou ja Zaharias Papakontantinou.
94-vuotias Katholiki Avgouli asuu pienessä talossaan sukulaistensa ympäröimänä.
94-vuotias Katholiki Avgouli asuu pienessä talossaan sukulaistensa ympäröimänä.