verotus

Pääomaverotulot paikkaamaan kuntien taloutta

Kuntien verotuloihin tarvittava lisäys voitaisiin saada pääomaverotuloista. Tämä on yksi Kuntaliiton tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta. Katso laskelmat, miten pääomaverotulot voisivat tuoda kunnille lisää tuloja.

riitta vainio

Juuri valmistuneen verotuksen mukaan vuonna 2013 pääomaverot olivat yhteensä 2,2 miljardia euroa.

Kunnallisveropotti viime vuodelta oli yhteensä koko maassa 17,7 miljardia euroa.

Kuntatalouden sopeutusohjelmassa vuosille 2014–2018 esitetään pääomatuloverojen jakamista valtion ja kuntien kesken.

Keskustelussa on esitetty erilaisia arvioita siitä, mikä osuus pääomaverotuloista voitaisiin tilittää kunnille. Esitykset ovat vaihdelleet 10:n ja 15:n prosentin tienoilla. Yksi esitetty vaihtoehto on, että osuus olisi sama kuin kuntien yhteisöveron jako-osuus, joka vuonna 2013 oli 29,49 prosenttia.

Tällä jakoperiaatteella kuntien osuus pääomatuloveroista olisi ollut viime vuodelta runsaat 650 miljoonaa euroa.

Kuntaveroprosenttia
voitaisiin alentaa

- Kun keskimääräinen kunnallisveroaste vuonna 2013 oli 19,38 prosenttia, tällä pääomaveron tuotolla kuntien keskimääräistä veroastetta olisi voitu laskea 0,71 prosenttiyksiköllä, Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola laskee.

- Kunnittainen vaihtelu on toki suurta ja myös vuosittainen vaihtelu olisi ansiotulojen vaihtelua suurempaa, hän huomauttaa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää pääomatuloverojen osan tilittämistä kunnille paitsi taloudellisena myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Vaikka pelkkiä pääomatuloja saavien kansalaisten määrä ei ole suuri, asia on periaatteellinen.

Kuntaliitto valmistelee parhaillaan esitystä kuntien veropohjan laajentamisesta. Asia on käsiteltävänä liiton hallituksessa tällä viikolla.

Myös nykyinen valtiovarainministeri Antti Rinne, sd., esitti vuosi sitten Ammattiliitto Pron puheenjohtajana uudistusta verojen jakamiseen. Nelosen uutisten haastattelussa hän sanoi, että kuntaverotus on erityisen ongelmallista, kun monissa kunnissa 10–20 eniten tienaavaa on pelkästään pääomatuloja saavia ihmisiä, ja he eivät maksa laisinkaan kunnallisveroa.

- Mielestäni olisi järkevää, että kuntapuolellekin säädettäisiin verolaki, jossa pääomatulot tulisivat kunnallisveron piiriin. Ehkä 10–15 prosenttia olisi kohtuullinen tässä tilanteessa, Rinne ehdotti tv-haastattelun uutisoineen Kauppalehden mukaan.

Faktat

Näin pääomaverot voisivat tuottaa tuloa kunnille

Kuntaliitto laski Kuntalehden pyynnöstä verottajan tietoihin pohjautuen, miten pääomatulot olisivat tuoneet vuodelta 2013 kunnille lisää verotuloja, jos kuntien osuus pääomaveroista olisi nykyisen yhteisövero-osuuden suuruinen.

Espoo 69,9 miljoonaa euroa, Forssa 1,0, Hamina 1,5, Hanko 0,6, Helsinki 131,2, Hyvinkää 3,6, Hämeenlinna 6,5.

Imatra 1,5. Joensuu 7,3, Jyväskylä 10,0, Järvenpää 2,8. Kajaani 2,6, Kauniainen 5,2, Kirkkonummi 4,0, Kokkola 4,0, Kouvola 7,6, Kuopio 9,2. Lahti 8,7, Lappeenranta 6,1, Loviisa 1,5, Lohja 4,3. Mikkeli 6,1, Naantali 3,9, Nurmijärvi 3,3, Orimattila 2,3, Oulu 13,5, Pori 6,6, Porvoo 5,7. Rauma 4,3, Rovaniemi 4,5, Raasepori 3,2, Salo 6,9, Savonlinna 3,7, Seinäjoki 6,6. Tampere 22,1, Turku 18,9, Vantaa 14,1, Vihti 4,8.

Kaikkia kuntia koskevat laskelmat on julkaistu osoitteessa Kuntalehti.fi

Timo Kietäväinen: Veronkorotukset lisäävät eriarvoisuutta

Kunnallisveron nousun seurauksia korostava Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistuttaa, että kunnallisvero kohdistuu pieni- ja keskituloisiin selvästi enemmän kuin valtion vero.

Kun valtionverotuksen paineita siirretään kunnallisveroon, verotuksen painopiste siirtyy pieni- ja keskituloisten suuntaan.

Tälle vuodelle yli puolet kunnista korotti veroprosenttiaan. Kietäväinen olettaa, että kehitys jatkuu.

Hän arvelee myös, että erot alhaisimpien ja korkeimpien veroprosenttien välillä kasvavat.

- Se tarkoittaa myös eriarvoisuuden kasvua.

- Tällä hetkellä ero ylimmän ja alimman veroprosentin kuntien välillä on kuusi prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä merkitsee, että 3 000 euroa kuussa ansaitseva maksaa yli
1 900 euroa vuodessa enemmän kunnallisveroa korkeimman kunnallisveroprosentin kunnassa kuin alimmassa, Kietäväinen toteaa.

Vastuun kuntien tiukalle tilanteelle Kietäväinen osoittaa valtionosuuksien leikkaamiselle.

- Ilman niitä kuntatalous olisi tällä hetkellä tasapainossa.

- Kuntatalous olisi siis kestänyt tähän mennessä toteutetut tehtävien lisäykset ja palveluiden kysynnän kasvun, mikäli valtionosuusleikkauksia ei olisi tehty, katsoo Kietäväinen.

Selviytyminen painottuu
talousarvionäkymissä

Kuntien talousarvioesittelyissä säästäminen ja tehostaminen tulevat voimakkaasti esiin. Säästöpaineiden keskellä tulevaisuuteen sijoittaminen saa vähemmän huomiota.

Tehostamisen yhteydessä puhutaan erityisesti henkilöstön vähentämisestä, mutta vireillä tai suunnitteilla on muutoksia organisaatioissa, johtamismalleissa sekä ICT-järjestelmissä.

Useissa kunnissa etsitään uusia vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseksi. Myös palveluverkkojen tiivistäminen nähdään keinoksi toiminnan tehostamisessa.

Moni kunta lykkää jälleen aiemmin päätettyjä aikatauluja taloutensa tasapainottamisessa.

Faktat

Näin pääomaverot voisivat tuottaa tuloa kunnille

Kuntaliitto laski Kuntalehden pyynnöstä verottajan tietoihin pohjautuen, miten pääomatulot olisivat tuoneet vuodelta 2013 kunnille lisää verotuloja, jos kuntien osuus pääomaveroista olisi nykyisen yhteisövero-osuuden suuruinen.

Espoo 69,9 miljoonaa euroa, Forssa 1,0, Hamina 1,5, Hanko 0,6, Helsinki 131,2, Hyvinkää 3,6, Hämeenlinna 6,5.

Imatra 1,5. Joensuu 7,3, Jyväskylä 10,0, Järvenpää 2,8. Kajaani 2,6, Kauniainen 5,2, Kirkkonummi 4,0, Kokkola 4,0, Kouvola 7,6, Kuopio 9,2. Lahti 8,7, Lappeenranta 6,1, Loviisa 1,5, Lohja 4,3. Mikkeli 6,1, Naantali 3,9, Nurmijärvi 3,3, Orimattila 2,3, Oulu 13,5, Pori 6,6, Porvoo 5,7. Rauma 4,3, Rovaniemi 4,5, Raasepori 3,2, Salo 6,9, Savonlinna 3,7, Seinäjoki 6,6. Tampere 22,1, Turku 18,9, Vantaa 14,1, Vihti 4,8.

Kaikkia kuntia koskevat laskelmat on julkaistu osoitteessa Kuntalehti.fi

Timo Kietäväinen: Veronkorotukset lisäävät eriarvoisuutta

Kunnallisveron nousun seurauksia korostava Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistuttaa, että kunnallisvero kohdistuu pieni- ja keskituloisiin selvästi enemmän kuin valtion vero.

Kun valtionverotuksen paineita siirretään kunnallisveroon, verotuksen painopiste siirtyy pieni- ja keskituloisten suuntaan.

Tälle vuodelle yli puolet kunnista korotti veroprosenttiaan. Kietäväinen olettaa, että kehitys jatkuu.

Hän arvelee myös, että erot alhaisimpien ja korkeimpien veroprosenttien välillä kasvavat.

- Se tarkoittaa myös eriarvoisuuden kasvua.

- Tällä hetkellä ero ylimmän ja alimman veroprosentin kuntien välillä on kuusi prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä merkitsee, että 3 000 euroa kuussa ansaitseva maksaa yli
1 900 euroa vuodessa enemmän kunnallisveroa korkeimman kunnallisveroprosentin kunnassa kuin alimmassa, Kietäväinen toteaa.

Vastuun kuntien tiukalle tilanteelle Kietäväinen osoittaa valtionosuuksien leikkaamiselle.

- Ilman niitä kuntatalous olisi tällä hetkellä tasapainossa.

- Kuntatalous olisi siis kestänyt tähän mennessä toteutetut tehtävien lisäykset ja palveluiden kysynnän kasvun, mikäli valtionosuusleikkauksia ei olisi tehty, katsoo Kietäväinen.

Selviytyminen painottuu
talousarvionäkymissä

Kuntien talousarvioesittelyissä säästäminen ja tehostaminen tulevat voimakkaasti esiin. Säästöpaineiden keskellä tulevaisuuteen sijoittaminen saa vähemmän huomiota.

Tehostamisen yhteydessä puhutaan erityisesti henkilöstön vähentämisestä, mutta vireillä tai suunnitteilla on muutoksia organisaatioissa, johtamismalleissa sekä ICT-järjestelmissä.

Useissa kunnissa etsitään uusia vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseksi. Myös palveluverkkojen tiivistäminen nähdään keinoksi toiminnan tehostamisessa.

Moni kunta lykkää jälleen aiemmin päätettyjä aikatauluja taloutensa tasapainottamisessa.