[ Alussa ]

[ Kuvattua ]

Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa loputtomalta tuntuneessa valtuuston kokouksessa 7.3.2016. - Siuntiossa oli erikoinen meininki, kun yhden ihmisen valtuustoryhmä äänestytti jokaisen asialistalla olleen kohdan, muistelee Sakari Piippo.

Dramaattiset ja huvittavat hetket

Harva valokuvaaja on saanut aikaan sellaista poliittista selkkausta kuin Vuoden lehtikuvaaja 2012 Sakari Piippo, 35, on saanut.

Kaikki alkoi siitä, kun Piippo, joka oli palkattu valtioneuvoston kansliaan vakituisen valokuvaajan äitiyslomasijaiseksi vuonna 2015, kuvasi ministereistä virallisten kuvien lisäksi sarjan omaehtoisempia otoksia.

Piippoa kiehtoi kontrasti ihmisen ja hänen asemansa välillä. Hän tutki kamerallaan suomalaisten huippupoliitikkojen inhimillisempää puolta, heidän ilmeitään, vaatteittensa pehmeästi laskostuvia poimuja ja kömpelösti umpisolmuun sidottuja kengännauhoja.

Tunnetuin Piipon kuvista on otettu lehdistötilaisuudessa, jossa Suomen tuolloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb, kok., ilmoitti yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lopettamisesta.

Kuvassa Stubbin kasvot nähdään aivan läheltä, hänen silmänsä ovat pyöristyneet silmälasien takana ja katse kohdistuu kuin kauhistuneena alaviistoon. Suu on auki, ja sieltä paistaa sarja valkoisia helmihampaita.

Kun Veikkauksen Raymond-lehti julkaisi kuvia verkossa, nousi äläkkä. Valtioneuvoston kanslia lähestyi Piippoa diaarinumeroidulla kirjeellä, jossa kiellettiin kuvien julkaiseminen. Oikeustoimetkin mainittiin.

Kukaan ei tosin osannut tarkalleen sanoa, mikä nimenomaisesti kuvissa oli vikana, paitsi se, etteivät ne olleet sellaisia kuin mitä olemme korkeista poliitikoista tottuneet näkemään.

Valtioneuvoston silloisen viestintäjohtajan Markku Mantilan esittämän taidekriitiikin mukaan ne esittivät kohteensa epäasiallisessa valossa ja se johtui yksityiskohdista.

Valtioneuvostoa syytettiin sensuurista. Taiteilijat ja journalistit puolustivat lehtien kulttuurisivuilla Piipon oikeutta nähdä poliittinen valta toisin.

Valtioneuvoston kanslian kiellosta huolimatta Piipon dokumentaarinen valokuvatrilogia Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä asetettiin kuluneena syksynä näytteille Helsinkiin Galleria Lapinlahteen.

Piippo lähetti kuvissa esiintyville ministereille kutsunkin, mutta kukaan ei tullut.

Kuvia oli esillä myös Korjaamon galleriassa. Piipon mukaan kuvat nähdään keväällä muuallakin, mutta paikasta ei ole vielä varmuutta.

Valtuutetut eivät suuttuneet

Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä sisältää maan hallituksessa kuvatun lisäksi kaksi muuta viime vuosina kuvattua sarjaa: toinen niistä esittää reissussa rähjääntyneitä äänestyskoppeja. Kolmas taas on nimeltään Kunnallisvaltuusto, ja Kuntalehti julkaisee siitä tässä kolme valokuvaa.

Piippo on kuvannut sarjan suomalaisten kunnanvaltuustojen kokouksissa muutaman viime vuoden aikana.

”Kunnanvaltuuston kokoukset ovat pienimuotoista draamaa puuviilupintaisissa saleissa. Se koostuu tavallisista ihmisistä harmaissa vaatteissa huolehtimassa asioista”, kirjoittaa Piippo kuviensa esittelytekstissä. ”He houkuttelevat äänestäjiä makkaralla, kiistelevät kotikuntansa pyöräteistä ja päivähoidosta sekä yrittävät parhaansa mukaan vakuuttaa toimittajia hyvistä aikeistaan.”

Piipon kunnalliset kuvat ovat huolellisia sommitelmia, jotka tuovat mieleen samaan aikaan klassisen maalaustaiteen ja kansakoulun joulunäytelmän harjoitukset.

Taas on ihminen tunteineen ahdettu poliittisen järjestelmän ikeeseen ja on tässä roolissaan yhtä luonteva kuin koira, jonka päähän on sidottu rusetti.

Piipon lempeä ironia vaatii kameran kohteelta tervettä itsetuntoa. Sitä onneksi tuntuu suomalaisissa kunnanvaltuustoissa riittävän - ainakaan kukaan Piipon kuvaamista kunnallispoliitikoista ei ole tähän mennessä ottanut samalla tavalla nokkiinsa kuin valtioneuvoston kanslia keväällä 2016.

”Pulpettien takaa maanantaisin iltamyöhään pidetään puheita päivähoidosta, kiistellään tiehidasteiden sijoittelusta ja keskustellaan demokratian perusarvoista. Kahvin ja viinerin, vissyn ja banaanien voimalla ikääntyvät ihmiset harmaissa vaatteissa puolustavat kantojaan tuottaen tuhansia sivuja pöytäkirjoja päätöksistä, mietelmistä ja esityksistä”, kirjoittaa Piippo.

”Sitä on demokratian pölyyntyvä, ikävystyttävä ja elintärkeä toiminta.”

Hattulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaj Nordenswan, kesk., ja kunnanjohtaja Lauri Inna kunnanvaltuuston kokouksen aluksi 22.2.2017. Kokous alkaa juhlallisissa merkeissä: kunta palkitsee hattulalaisen nuoren, joka on pysähtynyt auttamaan hädässä olevaa vanhusta.  Teresa Grönholm, kok., pitää puhetta Inkoon kunnanvaltuuston kokouksessa 18.4.2016.  Valokuvaaja Sakari Piippo teki lempeän pisteliäitä huomioita suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä.

Katja Martelius Kuvat: Sakari Piippo

[ Sanottua ]

”EIHÄN TÄMÄ ollenkaan ole mennyt kuin Strömsössä.”

Työministeri Jari Lindström, s., sote- ja maakuntauudistuksesta Yle Radio 1:n ykkösaamussa.

”SILLOIN TÄLLÖIN kuuluu omastakin puheesta tämä tapa lähestyä asioita negaation kautta. Sen mä kyllä tunnistan ja nauran joskus itselleni, kun kysyn esimerkiksi bussissa, että ei tää Itäistäkatuu pitkin mene.”

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve turkulaisesta puhetavasta Talouselämä-lehdessä.

”NE ISÄT, jotka ovat olleet perhevapailla, ovat kokeneet kotona olosta olleen useammin myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia. Perhevapaan koetaan nostavan työmotivaatiota ja kasvattavan työtehoa.”

MLL:n Lapsemme-lehden juttu perhevapaauudistuksesta.

”AHDISTELUN kohteille ja tutkijoille ilmeinen asia muuttui kampanjan myötä jaetuksi todellisuudeksi myös niille, jotka eivät ole sitä aiemmin vakavasti ottaneet.”

Hankenin johtamisen ja organisaatioiden apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa #metoo-kampanjasta Työeläke-lehdessä.

”RANTASALMEN kirjastossa Itä-Suomessa karaoke aloitettiin vuonna 2016. Kirjastossa huomattiin heti, että jotain ainutlaatuista tapahtui. ´Saimme monia uusia asiakkaita, joita sanoivat, että heillä ei ollut aiemmin kirjastokorttia´, kertoo kirjastonjohtaja Eija-Liisa Kasesniemi.”

Kirjastolehden juttu kirjastojen tapahtumista.

”KOLARI on minulle energiakeskus, josta saan voimaa.”

Laulaja Suvi Teräsniska pohjoisista juuristaan Pirkka-lehdessä.

”MÄ EN PYSTY luettelemaan planeettoja enkä osaa prosenttilaskua. Miten voisin vaatia jotain historian tuntemista. En kannata myöskään mitään pakkohistoriaa, edes ala-asteelle tai yläasteelle.”

Historioitsija Teemu Keskisarja Image-lehdessä.

”KYMMENVUOTIAANA veistoluokassa rikoin vahingossa vasaran. Opettaja nosti niskasta höyläpenkille ja pyysi muita katsomaan tarkasti. Tästä pojasta ei koskaan tule yhteiskunnan täysivaltaista jäsentä!”

Kirjailija Tuomas Kyrö Me naiset -lehdessä.

”ENTÄ JOS TEKOÄLY ja robotit voisivat opettaa meitä ihmisiä elämään ihmisiksi?”

Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja ja viestintäkonsultti Jan Erola Suomen Kuvalehdessä.

[ Pystytkö puhumaan? ]

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi vastaa puhelimeen. 

Pystytkö puhumaan?

- Pystyn puhumaan. Meillä on Lapin Suomi 100 -viraston juhlat täällä menossa, mutta nyt on ohjelmassa pieni tauko.

Olet pitänyt Meri-Lapin kuntien äänestystulosta Länsi-Pohjan yhteisyrityksestä valitettavana. Miksi?

- Päällimmäisin syy on se, että näen sen vaikeuttavan Lapin maakunnan yhteistä valmistelua tässä tilanteessa.

Voiko ennen joulua tapahtua jotakin ratkaisevaa?

- Voi tapahtua ihan hyvin. Tietääkseni neuvottelut Mehiläisen kanssa ovat käynnissä. Selvityshenkilöt ovat töissä, ja yhteisiä neuvottelupöytiä on sovittu jo ennen joulua. Kuntien päätöksistä on valitusaikaa ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen varsinaisesta hankintapäätöksestä on myös valitusaika markkinaoikeuteen menossa. Siitähän oli tehty nyt oikaisuvaatimus.

Lainvoimat näissä päätöksissä ovat suunnilleen vuodenvaihteen tienoilla.

Lapissa on muuallakin suuria kiistoja, erityisesti Kittilässä. Miten nämä tapaukset vaikuttavat Lapin maineeseen?

- En osaa nyt suoraan arvioida, mutta toki Suomen sisällä voi nousta esille, että johan siellä Lapissa nyt tapahtuu. Mutta kun me täällä Lapissa ajattelemme meidän mainetta meidän brändimme kautta, joka on matkailun pohja, niin siihen näillä tapauksilla ei ole mitään vaikutusta. Lapin brändi on monessa paikassa maailmalla paljon vahvempi kuin Suomen brändi. Ei meillä tätä sillä tavalla ajatella, että tämä jotenkin vahingoittaisi Lappia.

Martta Nieminen

[ Miksi? ]

Miksi Kangasalasta tulee kaupunki?

SUOMI saa ensi vuonna yhden uuden kaupungin, kun Kangasalan taival kuntana päättyy.

Kunnanvaltuusto sinetöi asian marraskuussa.

Miksi Kangasalasta tulee kaupunki?

- Kaupungistuminen on hieno mahdollisuus ylläpitää muuttovoittoa, sanoo Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

Viime vuonna Kangasalan väkiluku kasvoi prosentuaalisesti kolmanneksi eniten. Edellä olivat vain Sipoo ja Vantaa. Kaupungiksi ryhtyminen oli Auvisen idea.

- Tämä on selkeä strateginen valinta. Kaupunki-nimityksen käyttöönotto on asia, jolla on pitkällä aikavälillä merkitystä, kun kehitämme Kangasalaa, Auvinen sanoo

Auvisen mukaan kaupungille on luontevaa panostaa esimerkiksi joukkoliikenteeseen ja tiivistyvään taajamarakenteeseen.

Kunta voi ryhtyä kaupungiksi valtuuston päätöksellä, kun katsoo täyttävänsä kaupungin tuntomerkit. Auvisen mukaan 31 000 asukkaan Kangasala on selkeästi kaupunki.

- Asukkaista jo nyt 90 prosenttia asuu taajamassa, ja yhdyskuntarakenne vain tiivistyy. Myös asuntotyyppijakauma on muuttunut kaupunkimaiseksi, hän sanoo.

Viime vuonna Kangasalle valmistui lähes 330 kerrostaloasuntoa, kun omakotitaloja rakennettiin vain 75 ja rivitalokoteja alle 70.

Auvinen perustelee kaupunki-nimitystä myös sillä, että muut Kangasalan kokoiset Tampereen naapurikunnat, Nokia ja Ylöjärvi, ovat jo pitkään olleet kaupunkeja.

Ei kivutonta

Ensimmäisen kerran kaupungiksi ryhtyminen oli Kangasalla esillä jo 25 vuotta sitten. Tuolloin asia ei kuntalaisten vastustuksen vuoksi edennyt valtuuston käsittelyyn.

Ihan kivuttomasti kuntamuodon muutos ei Kangasalla mennyt nytkään. Päätös syntyi kunnanvaltuuston kokouksessa helmikuussa äänin 33–18.

Marraskuun kokouksessa valtuusto otti vielä kantaa kahteen kansalaisaloitteeseen: liki tuhat kuntalaista vaati päätöksen kumoamista ja 1 300 halusi asiasta kansanäänestyksen.

- Erinomaisen hyvä, että kansalaisaktiivisuutta tuli esiin. Päätöksen perusteluita olisi ollut paikallaan avata vielä laajemmin kuntalaisille, Auvinen pohtii.

Viime vuosina vain harva kunta on muuttanut kuntamuotoa. Edellisen kerran kunnasta tuli kaupunki vuonna 2004. Tuolloin asialla oli Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pudasjärvi.

Meeri Ylä-Tuuhonen

[ 3 x ]

SUOMEN LIIKKUVIN KUNTA -finaaliin on valittu kolme kuntaa. Kuntaliiton, THL:n, Olympiakomitean ja Urheilugaalan järjestämän kisan voittaja julkistetaan 18. tammikuuta.

1 Päijät-Hämeessä sijaitsevan Asikkalan liikuntaneuvontaan on mahdollisuus ohjautua neuvolaikäisestä alkaen.

2 Etelä-Savossa Pieksämäellä on käytössä ”sote-kortti”, joka myönnetään kohdennetusti liikuntaneuvonnan asiakkaille. Kortilla voi käydä uimahallissa ja kuntosalilla niin paljon kuin haluaa.

3 Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvi käyttää liikuntaan rahaa runsaasti keskivertokuntia enemmän.

[ 100 vuotta sitten ]

”TORSTAINA 17 päivänä viime marraskuuta iltapäivällä Suomen eduskunta vallankumouksellisessa järjestyksessä julistautui korkeimman vallan haltijaksi maassamme. Käyttäen tätä valtaansa eduskunta seuraavana yönä klo 1 alkaneessa täysistunnossa, maltillisten edustajain pannessa vastalauseensa perustuslainvastaista menettelyä vastaan, vahvisti ja määräsi julkaistaviksi erinäisiä edellisen eduskunnan hyväksymiä lakeja, m. m. sekä maalaiskuntien että kaupunkien kunnallislait, lain kansanäänestyksestä ja kunnallisen vaalilain.”

[ Mikä vaakuna? ]

Kangasala

KANGASALAN vaakunan on piirtänyt Olof Eriksson vuonna 1951. Hopeisessa, punaisilla pisaroilla sirotetussa kentässä on kuvattuna punainen, kotkakoristeinen harppu. Pisara-aihe perustuu taruun verta itkevästä kivestä Kangasalan kirkon seinässä. Harppu symbolisoi laulua Kesäpäivä Kangasalla ja urkuteollisuutta. Hopeakilpi kuvaa seudun järvien selkiä. Värit yhdessä muodostuvat Hämeen väreistä.

[ Tutkittua ]

Enemmän kehuja kuin moitteita

KUNTALAISET pitävät kunnallisia palveluita hyvin hoidettuina ja kohtuullisen hyvin saavutettavina. Tämä selviää Kuntaliiton kyselystä, johon vastasi viime keväänä yhteensä noin 11 700 kuntalaista 40 kunnassa. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta kuntalaisesta on pikemminkin tyytyväinen kuin tyytymätön kunnallisiin palveluihin.

- Tulokset ovat jopa hieman parempia kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2015, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin ja jätehuoltoon. Vähiten tyytyväisiä oltiin toimeentulotukeen, lapsiperheiden kotipalveluun, teiden ja katujen hoitoon sekä vanhusten laitoshoitoon.

Kyselyn mukaan palveluja käyttäneet ovat pääsääntöisesti tyytyväisempiä kuin ne, joilta puuttuu kokemusta palveluiden käytöstä. Tyytyväisimpiä ovat vähintään 70-vuotiaat, kansa- tai peruskoulun käyneet ja eläkeläiset. Naiset ovat jonkin verran tyytyväisempiä kuin miehet ja ruotsinkieliset tyytyväisempiä kuin suomenkieliset.

Vähiten tyytyväisiä ovat työttömät, lomautetut, opiskelijat, alle 30-vuotiaat ja pienituloisimmat.

Tyytyväisimmät ja tyytymättömimmät väestöryhmät ovat pitkälti samoja kuin aiemmissakin kyselyissä.

Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.

Martta Nieminen

[ 3 x ]

SUOMEN LIIKKUVIN KUNTA -finaaliin on valittu kolme kuntaa. Kuntaliiton, THL:n, Olympiakomitean ja Urheilugaalan järjestämän kisan voittaja julkistetaan 18. tammikuuta.

1 Päijät-Hämeessä sijaitsevan Asikkalan liikuntaneuvontaan on mahdollisuus ohjautua neuvolaikäisestä alkaen.

2 Etelä-Savossa Pieksämäellä on käytössä ”sote-kortti”, joka myönnetään kohdennetusti liikuntaneuvonnan asiakkaille. Kortilla voi käydä uimahallissa ja kuntosalilla niin paljon kuin haluaa.

3 Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvi käyttää liikuntaan rahaa runsaasti keskivertokuntia enemmän.

[ 100 vuotta sitten ]

”TORSTAINA 17 päivänä viime marraskuuta iltapäivällä Suomen eduskunta vallankumouksellisessa järjestyksessä julistautui korkeimman vallan haltijaksi maassamme. Käyttäen tätä valtaansa eduskunta seuraavana yönä klo 1 alkaneessa täysistunnossa, maltillisten edustajain pannessa vastalauseensa perustuslainvastaista menettelyä vastaan, vahvisti ja määräsi julkaistaviksi erinäisiä edellisen eduskunnan hyväksymiä lakeja, m. m. sekä maalaiskuntien että kaupunkien kunnallislait, lain kansanäänestyksestä ja kunnallisen vaalilain.”

[ Mikä vaakuna? ]

Kangasala

KANGASALAN vaakunan on piirtänyt Olof Eriksson vuonna 1951. Hopeisessa, punaisilla pisaroilla sirotetussa kentässä on kuvattuna punainen, kotkakoristeinen harppu. Pisara-aihe perustuu taruun verta itkevästä kivestä Kangasalan kirkon seinässä. Harppu symbolisoi laulua Kesäpäivä Kangasalla ja urkuteollisuutta. Hopeakilpi kuvaa seudun järvien selkiä. Värit yhdessä muodostuvat Hämeen väreistä.

[ Tutkittua ]

Enemmän kehuja kuin moitteita

KUNTALAISET pitävät kunnallisia palveluita hyvin hoidettuina ja kohtuullisen hyvin saavutettavina. Tämä selviää Kuntaliiton kyselystä, johon vastasi viime keväänä yhteensä noin 11 700 kuntalaista 40 kunnassa. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta kuntalaisesta on pikemminkin tyytyväinen kuin tyytymätön kunnallisiin palveluihin.

- Tulokset ovat jopa hieman parempia kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2015, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin ja jätehuoltoon. Vähiten tyytyväisiä oltiin toimeentulotukeen, lapsiperheiden kotipalveluun, teiden ja katujen hoitoon sekä vanhusten laitoshoitoon.

Kyselyn mukaan palveluja käyttäneet ovat pääsääntöisesti tyytyväisempiä kuin ne, joilta puuttuu kokemusta palveluiden käytöstä. Tyytyväisimpiä ovat vähintään 70-vuotiaat, kansa- tai peruskoulun käyneet ja eläkeläiset. Naiset ovat jonkin verran tyytyväisempiä kuin miehet ja ruotsinkieliset tyytyväisempiä kuin suomenkieliset.

Vähiten tyytyväisiä ovat työttömät, lomautetut, opiskelijat, alle 30-vuotiaat ja pienituloisimmat.

Tyytyväisimmät ja tyytymättömimmät väestöryhmät ovat pitkälti samoja kuin aiemmissakin kyselyissä.

Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.

Martta Nieminen