[ Alussa ]

Kittilästä löytyy Raattaman kylän kaltaisia idyllejä. Monet kuntalaisetkaan eivät näe päätöksenteon kriisille pikaista päätöstä.
Kittilästä löytyy Raattaman kylän kaltaisia idyllejä. Monet kuntalaisetkaan eivät näe päätöksenteon kriisille pikaista päätöstä.

Kittilän solmu

odottaa

aukaisijaa

Historiallinen päätöksenteon kriisi vaikuttaa jo kittiläläisten terveyteen. Kriisin ratkaiseminen vienee vielä pitkään.

Teksti ja kuvat:

Ville Miettinen

Iltapäivä alkaa hämärtyä Kittilän kirkonkylällä. Autot köröttelevät etelään kohti Rovaniemeä ja Levin suuntaan pohjoiseen. Valtatie 79:n varressa kulkevat niin koululaiset kuin vanhuksetkin, kuka jalan, kuka potkukelkalla.

Moni palvelu sijaitsee valtatien varressa. Niin myös kirjasto, kätevästi koulukeskuksen lähellä.

- Sari, onko se minun satukirja tullut, alakouluikäinen tyttö huikkaa kirjastovirkailija Sari Hakolle.

Hakko hakee kirjan hyllystä tytölle, joka jatkaa matkaansa. Tietokoneen ääressä istuu koulupoikia, ryhmä teinityttöjä tulee vastaan ulko-ovella. Koulujen vieressä sijaitseva kirjasto on pienen kunnan yhteisössä tärkeä ja luonteva osa päivää.

Samaan aikaan valtatien toisella puolella, Kittilän kunnantalon yläkerrassa, valmistaudutaan kunnanhallituksen kokoukseen. Valtuustoryhmät istuvat huoneissaan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala, kesk., käy välillä ulkona, palaa takaisin, menee toiseen kokoushuoneeseen. Sieltä kuuluu kovaäänistä naurua. Rajala tulee hohottaen käytävälle ja astelee oman ryhmänsä pariin.

Kokouksen alkaessa kunnanhallituksen jäsenet tervehtivät toisiaan asiallisesti ovella. ”Hei” sanovat toisilleen nekin, jotka ovat vihollisleireissä. Leirejä on, ja niiden väliset kuilut ovat syvät.

Oireilua pitkästä paineesta

Kokouksessa on mukana myös Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen, vas., joka on ottanut edellisenä päivänä toimittajan vastaan työnsä äärellä, poroaidalla Kuusajärven kylässä.

Suomenlapinkoira Hörri seuraa innostuneena, kun Nevalainen avaa makkarapakettia nuotion rätistessä vieressä. Tunnelma on leppoisa, mutta Nevalaisen ajatukset ovat pyörineet tänäkin aamuna vakavissa aiheissa. Puhelin on soinut koko syksyn ja erityisesti sen jälkeen, kun 27 kuntapäättäjälle luettiin syytteitä perjantaina 13. lokakuuta.

Kittilää ravistelee kriisi, jonka juuret yltävät vuoteen 2013. Kunnan enemmistöomistaman lasketteluhissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren potkut käynnistivät välillisesti prosessin tuolloisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän erottamiseksi. Mäkelän erottamiseen liittyvä päätöksenteko on osaltaan syytteiden taustalla.

- Olen huolissani luottamushenkilöistä. Osa puheluista on ollut ihan epätoivoisia. Rikosnimikkeen vakavuus on tullut ehdottomasti yllätyksenä, Nevalainen viittaa yhteydenottoihin.

Syytteitä tuli muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, josta minimirangaistus on neljä kuukautta vankeutta. Joidenkin syytelistassa on useita rikosnimikkeitä.

Toisaalta ylipäätään se, että syytteet vihdoin tulivat kolmen vuoden odottelun jälkeen, on eräänlainen helpotus, Nevalainen sanoo.

- Tutkinta-aika on ollut kauhistuttavan pitkä, monille on tullut terveysongelmia stressistä ja epätietoisuudesta.

Sama viesti tulee muualtakin Kittilässä. Päätöksenteon vuosia jatkunut tulehdus on katkonut ystävyyksiä, rikkonut yhteistyösuhteita, hajottanut luottamussuhteita – ja heijastuu nyt pahoinvointina kunnan työntekijöiden keskuudessa.

Lokakuun lopussa Kittilän valtuustossa jätettiin aloite kunnantalolla ja muissa kunnan toimipisteissä työskentelevien työhyvinvoinnin selvittämisestä.

Vain yksi astui sivuun

Aki Nevalainen valittiin Kittilän valtuustoon ensimmäisen kerran vuoden 1984 vaaleissa. Siitä lähtien hän on seurannut läheltä ja osallistunut eri rooleissa kunnan päätöksentekoon. Viime kaudella hän ei kuitenkaan ollut valtuutettuna eikä ole syytettyjen joukossa.

Viime kevään kuntavaalien alla vasemmistoliitto kärsi Kittilässä ehdokaskadosta – toisen perinteisen valtapuolueen keskustan tavoin – ja Nevalainen päätti lähteä ehdolle.

- En tosiaan uskonut että tällaiseen myllytykseen joutuu, Nevalainen pohtii nuotion äärellä ja viittaa entisestään pahentuneeseen kriisiin.

Aitauksessa on menossa poroerotus. Tuuli viskoo räntää maahan. Johtajaporon kello kilkattaa.

- Se asuu koko talven tässä. Se ei halua kotiin.

Poroerotuksessa – toisella puolella Kittilää – oli myös Eino Holck, kun tuli tieto syytteistä. Sitoutumattomana keskustan ryhmässä neljännen valtuustokautensa kesällä aloittanut Holck erosi kunnanhallituksesta helmikuussa 2016, kun hallinto-oikeus oli kumonnut Anna Mäkelän erottamisen.

Holckin mukaan paljon olisi voitu korjata, jos päättäjät olisivat tuossa vaiheessa nöyrtyneet ja pyrkineet sopimukseen Mäkelän kanssa.

Sen sijaan hallinto-oikeuden päätöksestä päätettiin valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

- Sillä ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia mennä läpi. Ei minkäänlaisia. Nyt ollaan tässä sopassa ja syvällä.

Kunnanhallituksesta erottuaan ja pidettyään yllä keskusteluyhteyttä Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän edustajiin Holck pistettiin käytännössä syrjään omassa ryhmässä, hän sanoo.

Lokakuussa tullut rikossyyte vei Holckin loputkin halut päätöksentekoon ja hänen mielestään myös edellytykset siihen. Hän haki eroa valtuustosta ja sai sen. Kukaan muu syytettyinä olevista nykyvaltuutetuista ei halunnut astua syrjään.

- Se on aivan järkyttävä syyte. Ei sen jälkeen pysty enää päätöksiä tekemään kuten ennen.

Päätöksen jälkeen vuosia kestänyt pinnan kiristyminen on alkanut hellittää.

- On ollut helppo olo. Äänestäjätkin ovat sanoneet, että tein oikein, Holck sanoo.

Aineisto julki oikeudessa

Toisaalla äänestäjät ovat kiitelleet myös Raili Fagerholmia, vas., joka päätti jatkaa valtuustossa huolimatta siitä, että on syytettynä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä.

Holck ja Fagerholm eivät miellä tehneensä rikosta. Siksi he eivät tarttuneet mahdollisuuteen selvitä lievemmillä seuraamuksilla, kun syyttäjät tarjosivat rikoksesta epäillyille esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n mukaista tunnustamismenettelyä kesällä 2016.

Myös Fagerholm sanoo järkyttyneensä syytteestä. Hänestä on käsittämätöntä, että yksi äänestyspäätös on tuonut rikossyytteen, kuten hän kokee tapahtuneen.

Raskaat syytteet ovat saaneet niin Fagerholmin kuin monet muutkin luottamushenkilöt varovaisiksi.

- Koko ajan pitää miettiä, että jos nyt sanon tai teen näin, mihin se johtaa. Miksi syyttäjä lähti näin vahvalle syytöslinjalle, sitä olen miettinyt.

Sitä on miettinyt keskustan lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala, ammattiarvoltaan varatuomari.

Rikoslain 40 luku 8 § määrittelee törkeän virka-aseman väärinkäyttämisen näin: ”Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä 1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai 2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai 3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi, ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.”

- Kittilän tapaus on todella kiinnostava, koska hallinnollinen asia menee rikosoikeuden puolelle ratkaistavaksi, Maijala arvioi.

- En tiedä vastaavaa tapausta mistään muusta kunnasta.

Maijala, kuten myös muutamat muut lappilaiset kansanedustajat, ainakin vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja sinisten Matti Torvinen, sekä monet kittiläläiset luottamushenkilöt ovat huomauttaneet, että syytetyt on julkisuudessa jo ikään kuin julistettu syyllisiksi. Kun syytteiden tarkka sisältö ei ole julkista tietoa, syytetyt eivät voi puolustautua julkisuudessa kunnolla, Maijala muistuttaa.

- Kunnan toiminta on lamautettu tällä toiminnalla, kun luottamushenkilöitä estetään hoitamaan toimeaan, Maijala näkee.

Hän kuitenkin myöntää, että normaali prosessinkulku rikosasiassa tarkoittaa, että esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineisto pidetään salassa, kunnes asia on esillä pääkäsittelyssä. Oikeuskäsittely ja syytteiden tarkan sisällön julkistaminen lienee edessä joskus ensi vuonna.

”Nikan jälkeen pöljäksi”

Kittilä täyttää ensi vuonna 150 vuotta, ja kevättalvelle on suunniteltu juhlia. Juhlavuoteen lyönee leimansa historiallinen oikeudenkäynti, jossa käsitellään laajaa syytevyyhtiä, jossa kunnan luottamushenkilöitä epäillään rikoksista kuntaa kohtaan.

Kunnanjohtajan laiton erottaminen on vain yksi osa tätä vyyhtiä, jonka purkamisen monet Kittilän tapahtumia seuranneet uskovat vievän vielä kauan.

- Parasta ratkaisua ei ole olemassakaan. On huonoja ja vähemmän huonoja, Markus Mustajärvi arvioi.

Päätöksenteko syytettyjen aseman käsittelyssä on siirtynyt myöhemmäksi askel kerrallaan. Ministeriön odotetaan toimivan kunnan puolesta.

Valtiovarainministeriön asettaman selvityshenkilöryhmän puuttuminen peliin näyttääkin ilmeiseltä. Raili Fagerholmille se sopisi.

- Olisi hyvä saada ulkopuoliset selvityshenkilöt paikan päälle, ja he voisivat perehtyä kokonaisvaltaisesti Kittilän tilanteeseen.

Vaikka arki valtatien varressa soljuu normaaliin tapaan, päätöksenteon tilanne mietityttää paikallisia.

Kirjastossa Lapin Kansaa luetaan normaalia ahkerammin kunnanvaltuuston tai -hallituksen kokouksia seuraavina päivinä.

- Ei se täällä muuten tunnu, sanovat Sari Hakko ja kollega Riitta Pantsar.

Paikallinen yrittäjä sanoo päätöksenteon vaikuttavan ”kaikkeen” mutta ei halua nimeään julkisuuteen ”missään tapauksessa”.

Aamuvarhaisella terveyskeskuksen kahviossa istuva herraseurue päivittelee, kuinka päätökset eivät tahdo nykyään pitää.

- Nikan jälkeen se meni pöljäksi, Taisto Tuovinen arvioi ja viittaa 31 vuotta kuntaa johtaneeseen Aarne Nikkaan, jonka kuntajohtajavuosina (1963–1994) muun muassa rakennettiin lentokenttä ja Levin nousu kukoistukseen alkoi.

Eino Holck uskoo, että syytettyjen joutuessa sivuun luottamustoimistaan kunnan päätöksenteko ontuu tilalle tulevien kokemattomuuden takia. Sivuun laittamisesta, hyllytyksestä kuten Kittilässä sanotaan, hänellä ei ole epäilystä.

- Hyllytys tulee, ei sille voi mitään. Se tulee ennen pitkää. •

Eino Holck ei nähnyt luottamustoimissa jatkamista mahdollisena rikossyytteen jälkeen. Hän oli eronnut kunnanhallituksesta jo aiemmin.  Aki Nevalainen johtaa Kittilän kunnanvaltuustoa. Leipänsä hän ansaitsee monen muun kittiläläisen tavoin porotaloudella.   Raili Fagerholm pitää saamaansa syytettä järkyttävänä.  Kittilän kunnan vaakuna on vuodelta 1963. Sen on suunnitellut taiteilija Einari Junttila. Vaakunassa on kävelevä ahma ja lumista tunturihuippua kuvaava kaarilakio.  Kittilässä tehdyt päätökset eivät pidä kuten ennen, arvioivat terveyskeskuksen kahviossa istuvat Taisto Tuovinen, Markku Ala ja Yrjö Takala.  Hullu Poro on yksi Levin matkailukeskuksen maamerkeistä. Levin suosiossa päätöksenteon kriisi ei näy.

Inkeri Yritys valittiin Kittilän kunnanvaltuustoon neljä vuotta ennen kuin nykyinen kunnantalo valmistui vuonna 1988.

”Oikeus voittaa vielä”

Pisimpään Kittilän nykyvaltuutetuista istunut Inkeri Yritys sanoo saaneensa naurua vastaukseksi varoituksilleen kunnan päätösten laittomuudesta.

Kittilän päätöksenteon kriisissä ei ole kyse kahdesta riitelevästä osapuolesta, vaan on kyse niistä, jotka ovat halunneet noudattaa lakia ja niistä jotka eivät ole.

Näin määrittää tilanteen Kittilän kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Inkeri Yritys.

- Tilanteen vakavuutta ei ole otettu todesta, Yritys sanoo painokkaasti.

Hän istuu Kittilän kunnantalon kokoushuoneessa ja käy läpi viime vuosia kunnan päätöksenteossa. Nuo vuodet ovat olleet rankkoja Yritykselle, joka viime valtuustokaudella johti vasemmistoliiton valtuutettuna valtuustoa ja yritti pitää päätöksentekoa lain raameissa.

Hän on toistuvasti kiinnittänyt huomiota laittomuuksiin, joita on havainnut kunnan päätöksenteossa siitä lähtien, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelää alettiin erottaa. Sen jälkeen tutkimusten ja rikosepäilyjen ketju on jatkunut tähän päivään saakka.

Yritys koetti keskeyttää Mäkelän erottamisprosessin useaan kertaan sen valmistelusta lähtien. Kun erottamispäätöstä tehtiin valtuustossa marraskuussa 2014, Yritys muistutti vastaesityksessään, että valiokunta ei ollut kuullut Anna Mäkelää asianmukaisella tavalla.

”Uuden kuulemisen vaatimus on niin ilmeinen, että valtuuston päätös tulee kumotuksi, kun siitä valitetaan hallinto-oikeuteen”, Yritys totesi vastaesityksessään.

Kysymys ei ollut pelkästä muotovirheestä. Yritys oli lisäksi kertonut valtuustolle Mäkelän asemaa tarkastelleen tilapäisen valiokunnan raportin virheistä, jotka olivat Mäkelän kannalta vahingollisia ja jotka Lapin poliisilaitokselta oli vahvistettu virheet löytäneelle Suomen Kuvalehdelle.

Valtuusto päätti jatkaa erottamisprosessia ja äänesti Mäkelän erottamisen puolesta. Kävi kuten Yritys oli varoittanut. Hallinto-oikeus palautti virheellisesti tehdyn päätöksen ja korkein hallinto-oikeus vahvisti potkujen laittomuuden.

Mäkelän kohtelu on yksi nykyisen päätöksenteon kriisin juurisyistä. Yritys korostaa, että Mäkelän irtisanomisen vastustamisessa ei ollut hänen puoleltaan mitään henkilökohtaista.

- Kyse on ollut lainmukaisen menettelyn puolustamisesta, hän sanoo.

Useita laittomia päätöksiä

Aiemmin syksyllä 2014 Inkeri Yritys oli pidättänyt kunnanhallituksen jäsenet varajäsenineen toimestaan Mäkelää tai hissiyhtiö Levi Ski Resortia koskevissa asioissa edellä mainittujen tilapäisen valiokunnan raportin virheiden tultua julki. Valtuusto antoi myöhemmin Yritykselle tästä toimenpiteestä viralliset moitteet – nekin hallinto-oikeus totesi myöhemmin laittomiksi.

Laittomaksi on todettu myös kunnanvaltuuston tekemä hallintosäännön muuttamista koskeva päätös, jossa hallintojohtaja Esa Mäkisen toimintaoikeuksia kavennettiin.

Mäkinen yritti neljä kertaa saada Anna Mäkelän irtisanomiselle laillisuusvalvonnan – kunnanhallitus ei käsitellyt asiaa kertaakaan – ja toi kunnanhallitukseen myös niin sanotut Eilavaara-paperit eli salaa kunnanhallituksen nimissä ostetun lainopillisen avun, josta monet kunnanhallituksen jäsenet eivät tienneet ja jonka asiakirjoja ei löytynyt kunnasta.

Tuolloinen vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg päätti salata Eilavaara-paperit. Suomen Kuvalehden valitettua salaamisesta päätös todettiin hallinto-oikeudessa laittomaksi.

Mäkinen on tehnyt kohtelustaan tutkintapyynnön. Tutkinta on kesken.

Lokakuussa kävi ilmi, että paraikaa virkavapaalla olevan vt. kunnanjohtajan Timo Kurulan valinta virkaansa on poliisitutkinnassa. Kurula valittiin, vaikka hän oli syyteharkinnassa vakavista petos- ja virkarikoksista.

Painava virkavastuu

Inkeri Yritys korostaa tavallistakin painavampaa virkavastuuta, joka kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on. Siksi hän pyrki viime valtuustokaudella painottamaan muille luottamushenkilöille kuntalain pitämistä toiminnan johtotähtenä.

- Huolimatta lukemattomista varoituksistani mitä olen valtuuston kokouksessa tuonut esille virkavastuusta, henkilökohtaisesta vastuusta ja mahdollisista vahingonkorvauksista, minulle on vain naureskeltu kokouksissa, Inkeri Yritys sanoo.

Hän muistuttaa, että luottamushenkilöllä on velvollisuus tarkistaa asioiden taustoja. Se on tärkeää myös luottamushenkilön oman oikeusturvan kannalta.

Inkeri Yritys valittiin Kittilän valtuustoon ensimmäisen kerran vuoden 1984 vaaleissa. Hän on istunut valtuustossa siitä asti, pidempään kuin kukaan muu nykyvaltuutetuista.

- Matkan varrella on karttunut kokemusta ja kertynyt tietotaitoa. Se on lisännyt kiinnostusta, hän sanoo.

Kittilässä on toki oltu eri mieltä myös ennen nykyisen kriisin alkua, reippaastikin.

- Asioita kuitenkin hoidettiin sillä tavalla, että asioiden hoitamisella ei ollut henkilösuhteisiin vaikutusta. Niitä hoidettiin asiallisesti, Yritys kuvailee aikaa ennen nykyisen kriisin syntyä.

Rankan ja turhauttavaksi kokemansa viime valtuustokauden jälkeen Yritys oli vähällä lopettaa. Hän ei halunnut lähteä omaa kuntaa kohtaan rikoksista epäiltyjen kanssa samalle listalle.

Yritys päätti kuitenkin pyrkiä uuden Oikeudenmukainen Kittilä (OMK) -ryhmän listoilta. Tuloksena oli Kittilän ylivoimaisesti suurin äänisaalis. OMK sai ensimmäisissä vaaleissaan kuusi jäsentä valtuustoon ja loput kolme ehdokastaan varavaltuutetuiksi.

- Se oli vahva viesti. Sitä ei kuitenkaan vaalien jälkeen kunnioitettu, Yritys sanoo ja viittaa siihen, ettei ryhmää aluksi kutsuttu neuvotteluihin johtajapaikkojen jaosta.

Uusi kausi, vanhat kujeet

Uusi valtuustokausi ei ole antanut merkkejä siitä, että solmu Kittilän päätöksenteossa aukeaisi helposti. Yritys muistuttaa, että vielä tänäkin syksynä luottamushenkilöillä on ollut keinoja toimia toisin.

Valtiovarainministeriö on ärähdellyt mutta toisaalta myös antanut aikaa, jota Kittilässä onkin käytetty.

OMK-ryhmä yhdessä vihreiden ja kokoomuksen kanssa jätti kesän ensimmäisessä valtuuston kokouksessa aloitteen, jossa esitettiin tuolloin syyteharkinnassa olleiden luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustoimesta, mikäli nämä eivät itse astuisi sivuun. Kunta tilasi perusteellisen lausunnon lakipykälien käytöstä syytettyjen aseman ratkaisemisessa, mutta se ei riittänyt valtuustolle lokakuun lopussa eikä kunnanhallitukselle marraskuussa, vaan päätettiin tilata uusi lausunto.

Inkeri Yritys uskoo, että lopullinen ratkaisu on kaukana, koska kukaan ei suostu antamaan periksi.

- Prosessi on jo ollut pitkä ja tulee vielä olemaan. Kuntahistoriaa on tehty.

Loputtomiin tutkintapyyntöjen ja rikosilmoitusten pyörä ei sentään pyöri.

- Uskon, että oikeus voittaa vielä. Sen takia mie tässä jatkan, Inkeri Yritys sanoo.

[ Kommentti ]

Mutu vastaan laki

KITTILÄN päätöksenteon kriisissä on sitä ulkopuolelta tarkastelevalle useita hämmennyksen aiheita. Kuten se, että ajattelua ja toimintaa näyttää ohjanneen lain pykälien tarkastamisen sijaan eräänlainen musta tuntuu -ajattelu, mutu.

Edes suorat kehotukset muistaa huolehtia toiminnan laillisuudesta eivät ole menneet perille. Useat Kittilän tapahtumia läheltä seuranneet kertovat, että tällaista ehdottaneille on naurettu päin naamaa.

Nyt, kun odotetaan oikeudenkäyntiä, edelleen monet Kittilän päättäjät vetoavat tunteeseen siitä, että rikosta ei ole voinut tapahtua. Tai maalaisjärkeen, johon rikosepäily ei mahdu.

Hankalasti hahmotettavan kriisikimpun vaikeuskerrointa lisää uusien säikeiden tupsahtelu vyyhtiin. Niin on käynyt myös sinä aikana, jona oheista juttua on kirjoitettu.

Vuosien varrella tutkittavana ja valitusten kohteena ovat olleet päätöksenteko, virkanimitykset ja toiminta kuntakonsernin yhtiöissä.

Vyyhdissä ei olekaan kyse vain muotovirheestä, kuten yhdestä väärin tehdystä kunnanjohtajan erottamisesta. Massiivinen ja kallis tutkintakoneisto ei pyöri vuosia ilman jotakin suurempaa syytä.

Todelliset syyt alkavat selvitä, kun asian oikeuskäsittely käynnistyy luultavasti ensi vuonna.

Se on toki helpotus myös monille syytetyille.

Sitä odotellessa nähtäneen, kuinka Lex Kittilän soveltaminen käytännössä toimii. Kuntalain muutos, joka mahdollistaa valtiollisen puuttumisen hallinnollisessa kriisissä olevan kunnan päätöksentekoon, sai valmisteluvaiheessa kritiikkiä Kittilässä siitä, että lain katsottiin kaventavan kunnallista itsehallintoa. Toisaalta Kittilässä on omilla päätöksillä annettu kunnallisen itsehallinnon kaventua. Kunnan päättäjillä on tänä syksynä ollut useita tilaisuuksia omatoimisesti ottaa tilannetta haltuun ja mahdollisesti välttää valtion puuttuminen. Tilaisuutta ei ole käytetty, ja selvityshenkilöiden väliintulo näyttää tätä kirjoittaessa ilmeiseltä.

Jotkut odottivat, että Kittilän tilanne jotenkin selkenisi valtuustokauden vaihtuessa. Näin ei ole käynyt. Valitettavasti näyttää siltä, että edes tuleva oikeudenkäynti ei tuo lopullista ratkaisua. Keskusrikospoliisista kerrotaan, että tutkinnan alla on myös tapahtumia kesällä alkaneelta uudelta valtuustokaudelta.

Ville Miettinen

[ Kommentti ]

Mutu vastaan laki

KITTILÄN päätöksenteon kriisissä on sitä ulkopuolelta tarkastelevalle useita hämmennyksen aiheita. Kuten se, että ajattelua ja toimintaa näyttää ohjanneen lain pykälien tarkastamisen sijaan eräänlainen musta tuntuu -ajattelu, mutu.

Edes suorat kehotukset muistaa huolehtia toiminnan laillisuudesta eivät ole menneet perille. Useat Kittilän tapahtumia läheltä seuranneet kertovat, että tällaista ehdottaneille on naurettu päin naamaa.

Nyt, kun odotetaan oikeudenkäyntiä, edelleen monet Kittilän päättäjät vetoavat tunteeseen siitä, että rikosta ei ole voinut tapahtua. Tai maalaisjärkeen, johon rikosepäily ei mahdu.

Hankalasti hahmotettavan kriisikimpun vaikeuskerrointa lisää uusien säikeiden tupsahtelu vyyhtiin. Niin on käynyt myös sinä aikana, jona oheista juttua on kirjoitettu.

Vuosien varrella tutkittavana ja valitusten kohteena ovat olleet päätöksenteko, virkanimitykset ja toiminta kuntakonsernin yhtiöissä.

Vyyhdissä ei olekaan kyse vain muotovirheestä, kuten yhdestä väärin tehdystä kunnanjohtajan erottamisesta. Massiivinen ja kallis tutkintakoneisto ei pyöri vuosia ilman jotakin suurempaa syytä.

Todelliset syyt alkavat selvitä, kun asian oikeuskäsittely käynnistyy luultavasti ensi vuonna.

Se on toki helpotus myös monille syytetyille.

Sitä odotellessa nähtäneen, kuinka Lex Kittilän soveltaminen käytännössä toimii. Kuntalain muutos, joka mahdollistaa valtiollisen puuttumisen hallinnollisessa kriisissä olevan kunnan päätöksentekoon, sai valmisteluvaiheessa kritiikkiä Kittilässä siitä, että lain katsottiin kaventavan kunnallista itsehallintoa. Toisaalta Kittilässä on omilla päätöksillä annettu kunnallisen itsehallinnon kaventua. Kunnan päättäjillä on tänä syksynä ollut useita tilaisuuksia omatoimisesti ottaa tilannetta haltuun ja mahdollisesti välttää valtion puuttuminen. Tilaisuutta ei ole käytetty, ja selvityshenkilöiden väliintulo näyttää tätä kirjoittaessa ilmeiseltä.

Jotkut odottivat, että Kittilän tilanne jotenkin selkenisi valtuustokauden vaihtuessa. Näin ei ole käynyt. Valitettavasti näyttää siltä, että edes tuleva oikeudenkäynti ei tuo lopullista ratkaisua. Keskusrikospoliisista kerrotaan, että tutkinnan alla on myös tapahtumia kesällä alkaneelta uudelta valtuustokaudelta.

Ville Miettinen