[ Kunnan töissä ]

Menestyvimmät ideat ovat yksinkertaisia

Marja Martikainen

Kuva: Seppo Haavisto

Kulttuurituottaja Kalle Ryökäs työskentelee noin 50 000 asukkaan Lohjalla, tunnin matkan päässä Helsingistä. Kaupungissa on harvinaisen vilkas kulttuurielämä, joka vetää yleisöä myös pääkaupunkiseudulta. Ryökäs kertoo, millaisin konstein ihmiset saadaan osallistumaan.

Miten päädyit kunnan töihin?

- Olen taustaltani medianomi, muusikko ja av-alan yrittäjä, mutta perheen myötä halusin vakituisempia tuloja. Sain paikan Nummi-Pusulan kunnan vapaa-aikasihteerinä, mikä osoittautui mukavaksi työksi. Vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen aloitin Lohjalla kulttuurisihteerinä. Tehtävänimikkeitä uusittaessa titteli vaihtui tuottajaksi. Työ on kokonaisvaltaista, ja siihen kuuluu paljon tapahtumien tuottamista. Musiikki on yhä sivutyöni ja soitan, sävellän ja toimin ajoittain muusikko-kapellimestarina teatterissa, viimeisimpänä Lohjan Teatterin Edith Piaf – Sydämeni laulut -esityksessä.

Millaista kulttuuria Lohjalla tuotetaan?

- Kaupunki tukee asukkaiden omaa tekemistä ja eri kylissä alueellisesti järjestettävää kulttuuritoimintaa. Kylissä järjestetään esimerkiksi vuosittain 10–15 perinteistä iltamaa. Lohjalla toimii Lohjan kaupunginteatterin lisäksi aktiivisesti viidestä kymmeneen teatteria ja täällä on useita yksityisiä tanssikouluja. Teatterin, tanssin, kuvataiteen ja musiikin tapahtumia on jatkuvasti ja jopa päällekkäin, ja silti väkeä riittää joka paikkaan. Isoja tapahtumia ovat Lohjan tenoripäivät joka toinen kesä ja nyt ajankohtaiset joulumarkkinat. Lohjan keskiaikaisella kirkonmäellä pidettäville Menneen ajan joulumarkkinoille osallistui tänä vuonna yli 200 käsityöläistä myyjänä. Tapahtuma kerää vuosittain 25 000 kävijää.

Millaisessa organisaatiossa toimit?

- Edustamani yleinen kulttuuritoimi kuuluu elinvoiman toimialaan ja siellä kaupunkisisältöihin. Muut kaupunkisisällön yksiköt ovat kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri, kirjasto, musiikkiopisto, kansanopisto, matkailu, markkinointi ja liikunta. Minulla on keskustassa paraatipaikalla, orkesterin ja matkailun vieressä, pieni yhden hengen toimisto. Hiljattain tehdyssä organisaatiouudistuksessa haluttiin, että syntyisi ketteriä poikkihallinnollisia tiimejä. Nyt eletään kokeilevien avausten aikaa.

Millaisella budjetilla toimitaan?

- Kaupunkisisällöillä on 13,5 miljoonan euron toimintakate. 800 000 euroa on osoitettu yleiselle kulttuurille, joka sisältää tapahtumat ja taiteen perusopetuksen. Talousarviossa törmätään karuun totuuteen muun muassa markkinoinnille osoitetussa budjetissa, mutta se on johtanut myös ketteryyteen. Olen aktivoinut markkinointia sillä silmällä, että se tukee kuntaa kokonaisuutena. Videoiden teossa medianomin taustasta on hyötyä. Esimerkiksi sankarihautojen kunniavartiointia markkinoitiin somessa lyhyellä videoklipillä, jossa esiintyivät pastori ja kaupunginjohtaja. Meillä on paljon aktiivisia kulttuuritoimijoita ja mukana on myös ammattilaisia kuten valokuvaajia, kirjailijoita ja muusikoita.

Miten ihmiset saadaan ulos kodeistaan ja osallistumaan?

- On tärkeää aloittaa jo lapsuudesta ja madaltaa osallistumiskynnystä kaikin tavoin. Meillä on hankkeiden kautta 2012 aloitettu Kulttuuripolku, joka tutustuttaa varhaiskasvatusiästä alkaen kaupungin kulttuuritarjontaan. Maahanmuuttajilla on vapaaehtoisia kulttuurikavereita, joiden kanssa on helpompi lähteä mukaan. Tapahtumiin voidaan järjestää kuljetuksia, mutta joskus on parempi järjestää kiertue. Menestyvimmät ideat ovat aina yksinkertaisia, kuten Syödään yhdessä -tapahtuma kävelykadulla. Markkinointi on tärkeää, jotta ihmiset tietävät, mitä missäkin tapahtuu.

Mikä on työssäsi oleellisinta?

- Tuottajan on oltava läsnä ja tehtävä yhteistyötä etenkin yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa. Tiedon saaminen puolin ja toisin on olennaista. Jos joku kysyy, voisiko kaupunki avustaa jotakin tapahtumaa, kaupunkibyrokraattina on suuri kiusaus tyrmätä heti idea kertomalla kymmenen syytä, miksei se onnistu. Yritän puolestani tarjota keinoja mahdollistamiseksi ja auttamiseksi. Tähän auttaa improvisaatioteatterista tuttu ”Yes, and…” -ajattelutapa. Auttaa voi monin tavoin. On tärkeää aktivoida ihmisten osallistumista ja vastuun ottamista. Kaupunki on tekemisen mahdollistaja, mutta se ei tuo tai järjestä kaikkea valmiiksi.

Miten kulttuuri vaikuttaa kaupungin elämään?

- Kulttuurilla on iso merkitys paitsi lohjalaisille, myös kaupungin markkinoinnille ja matkailulle. Perusopetuksen kulttuuripolku-ajatteluun liittyy kaupungissamme yleistynyt monitoimitalon idea. Samassa talossa voi toimia esiopetus, lukio, liikunta, kirjasto ja kulttuuritila, jotka ovat yhteisiä olohuoneita. Kylätoiminta ei suinkaan ole loppunut, sekin liittyy identiteetin rakentamiseen. Monella alueella ollaan ylpeitä siitä, että on omaa toimintaa. Kaupungin rahallinen tuki kylätoiminnalle ei ole iso, mutta se kannustaa.

[ Info ]

Kulttuurin kannuksia Lohjalla

Lähdetään kyllä-vastauksesta. Jos voidaan auttaa, niin autetaan. Neuvotaan, kehen voisi ottaa yhteyttä. Markkinoidaan tapahtumia kaupungin kanavissa.

Ollaan läsnä, osallistutaan ja kuunnellaan ihmisiä. Kaupungin organisaatio saattaa tuntua vieraalta ja pelottavalta, eikä sieltä selviä, kuka vastaa mistäkin sektorista. Lohjan tavoitteena on olla Suomen asiakaslähtöisin kunta.

Aktivoidaan kuntalaisten osallistumista ja oman vastuun ottamista. Kylätapahtumat ovat hyvä esimerkki omaehtoisesta tekemisestä.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

VIDEO

Kulttuurituottaja Kalle Ryökäs pistää itsensä likoon Lohjan teatterin lavalla.

- Läsnäolo ja osallistuminen on tuottajan työssä oleellista, sanoo Kalle Ryökäs.
- Läsnäolo ja osallistuminen on tuottajan työssä oleellista, sanoo Kalle Ryökäs.

VIDEO

Kulttuurituottaja Kalle Ryökäs pistää itsensä likoon Lohjan teatterin lavalla.