[ Lakia lukien ]

Onko kuntalaisen aloiteoikeus

uhka vai mahdollisuus?

Kunta on lähidemokratian perusyksikkö. Kunnan asukkaat valitsevat vaaleilla itselleen edusmiehet, luottamushenkilöt.

Sen lisäksi kuntalain 23 § sanoo, että kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa.

Onko tuo kuntalain säännös osa elävää elämää vai pelkkä kaunis korulause?

NÄKEMYS I

Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski, kuinka ahkeria aloitteentekijöitä jyväskyläläiset ovat?

- Kuntalain tarkoittamia kuntalaisaloitteita tehtiin viime vuonna 33 kappaletta. Tänä vuonna joulukuun alkuun mennessä on tehty 16 aloitetta.

Millaiset asiat aloitteentekijöitä askarruttavat?

- Tekniselle puolelle ne painottuvat. Sotainvalidien muistomerkin siirtoehdotus, wifi-yhteys paikallisliikenteen linja-autoihin, lintujen häätäminen pois keskustasta, hyperloop-putkijuna Jyväskylään…

Virallinen kuntalaisaloite vaatii laatijaltaan vaivaa ja sinnikkyyttä. Onko sille kevyempiä vaihtoehtoja?

- Suurin osa kaupungin saamasta palautteesta ja aloitteista tulee kaupungin vähemmän virallisen Palautepalvelun kautta. Viime vuonna Palautepalveluun tuli yli 10 000 yhteydenottoa.

Millaisista asioista nettipalautetta tulee eniten?

- Katupalveluista, viherpuolelta ja ulkovalaistuksesta. Kutakuinkin neljä viidesosaa palautteesta mahtuu tuohon osastoon.

Mikä on Palautepalvelun valtti kuntalaisaloitteeseen verrattuna?

- Palautepalvelu on helppo ja kevyt mutta myös nopea verkkopalvelu. Siellä on valmis lomakepohja. Palautteeseen vastataan nopeasti, tavallisesti parissa päivässä.

Entä ihmiset, joilla ei ole tietokonetta?

- Vaikkapa soitto kaupunginkansliaan riittää. Kirjaamo lähettää kotiin paperisen palautelomakkeen. Kaikki vapaamuotoisetkin kirjeet luetaan, ja niihin myös vastataan.

Onko kuntalain mukaisella virallisella kuntalaisaloitteella ihan oikeata merkitystä elävässä elämässä?

- Kyllä on. Kaikilla asiallisilla palautteilla ja aloitteilla on merkitystä. Esimerkiksi kaupungin infrainvestointien suunnittelussa hyödynnetään kuntalaispalautteita ja -aloitteita paljonkin.

NÄKEMYS II

Useita kuntalakejakin kirjoittamassa ollut Kuntaliiton entinen johtava lakimies, varatuomari Heikki Harjula, kuka saa tehdä kuntalaisaloitteen?

- Kunnan asukas sekä kunnassa toimiva yhteisö ja säätiö. Kunnallisen palvelun käyttäjäkin saa tehdä aloitteita, samoin jopa alaikäinen.

Millaisista asioista aloitteen voi tehdä?

- Likipitäen kaikesta maan ja taivaan väliltä. Jonkinlainen yhteys sillä on kuitenkin oltava kunnan toimintaan.

Kenelle aloite tulee osoittaa?

- Riittää kun se osoitetaan kunnalle. Vaikka kirjekuoren päällä lukisi pelkästään Helsingin kaupunki, senkin sisältämä aloite löytää kaupungin kirjaamon kautta tiensä oikealle pöydälle.

Kuinka tiukan kaavan mukaan perinteinen kuntalaisaloite käsitellään?

- Aloitteen käsittelee se viranomainen, jolle se kunnan toimivallan jaossa kuuluu, joko toimielin tai viranhaltija. Toimielin saa vuosittain tiedokseen luettelon ja koosteen edellisen vuoden aikana tehdyistä ja sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden vuoksi suoritetuista toimenpiteistä.

Mikä on kuntalaisaloitteen perusidea?

- Aito ja suora lähidemokratia. Kuntalaisaloite on kautta vuosikymmenten ollut keskeinen osa suomalaista paikallishallintoa. Lähidemokratia ei saa olla pelkästään välillisen vaikuttamisen, äänestämisen, varassa.

Arkisissa ja akuuteissa murheissa nopeimman avun tosin saa soittamalla suoraan virkamiehelle tai antamalla verkkopalautetta – tai marmattamalla tutulle luottamushenkilölle.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Piirros: Yrjö Klippi

Piirros: Yrjö Klippi