[ Sote ja maakunnat ]

Pasi Solala Kangasalta (vas.)  ja Samu Sinisalo Pirkkalasta käyvät Tampereen steinerkoulun lukiota. Molemmat sanovat kuitenkin arvostavansa sitä, että koti sijaitsee erillään ison kaupungin kupeessa. Etenkin Solala kokee vahvasti olevansa kangasalalainen.
Pasi Solala Kangasalta (vas.) ja Samu Sinisalo Pirkkalasta käyvät Tampereen steinerkoulun lukiota. Molemmat sanovat kuitenkin arvostavansa sitä, että koti sijaitsee erillään ison kaupungin kupeessa. Etenkin Solala kokee vahvasti olevansa kangasalalainen.

Onko seutuyhteistyö

vaarassa?

Tampereen seudulla kahdeksan kuntaa tekee tuloksekasta yhteistyötä. Maakuntauudistus muuttaa seutuyhteistyön roolia.

Meeri Ylä-Tuuhonen

Kuvat: Rami Marjamäki

Miten käy seutuyhteistyön maakuntauudistuksessa? Sitä miettii moni päättäjä.

- Seutuyhteistyön merkitys kasvaa maakuntauudistuksen myötä, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly, sd. Hän johtaa puhetta poliittisesti valitussa 13-jäsenisessä seutuhallituksessa.

- Seutuyhteistyön tarve lisääntyy, kun maakunnasta tulee valtion viraston kaltainen toimija. Seutukunnan rooli edunvalvojana tulee kasvamaan, Lyly arvioi.

Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa on tehnyt yli kymmenen vuotta tuloksekasta seutuyhteistyötä. Kuntalaisille näkyvintä seutuyhteistyötä on kuntarajat ylittävä joukkoliikenne.

- Maakunta- ja sote-uudistus ei ole tämänhetkisen tiedon pohjalta hyvä ratkaisu. Pelkonani on maakunnan ylisanelu, sanoo seutuhallituksen jäsen, lempääläläinen kunnanvaltuutettu Veijo Niemi, ps.

Maakuntauudistukseen liittyvä lainsäädäntö on määrä hyväksyä eduskunnassa toukokuussa yhdessä sosiaali- ja terveysuudistuksen ja valinnanvapauden lakien kanssa.

- Vielä ei ole selvää, mikä on Tampereen kaupunkiseudun rooli. Toivon, että seutuyhteistyö jatkuu sisällöltään samanlaisena, jos toimijat muuttuvat, sanoo Piila Paalanen, vihr.

Hän on seutuhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja edustaa seutuhallituksessa Tampereen seudun toiseksi suurinta kaupunkia, runsaan 33 000 asukkaan Nokiaa.

- Ratkaisevinta on, että päätöksenteosta ei tule keskuskaupunkivetoista, vaan että alueen tuntemus säilyy ja jatkossakin kuunnellaan koko seutukuntaa, Paalanen sanoo.

Tampere on mukana myös suurten kaupunkien uudessa C21-verkostossa. Lauri Lyly ei pidä sitä päällekkäisenä pitkään jatkuneen seutuyhteistyön kanssa.

- Ei niitä voi laittaa vastakkain. C21 puhuu kaupunkien pärjäämisestä ja kaupungistumisesta. Seutuyhteistyössä taas on kyse käytännönläheisistä, kuntarajoja ylittävistä asioista.

Tahti hidastui

Toistaiseksi tuleva maakuntauudistus on vaikuttanut Tampereen seutuyhteistyöhön lähinnä hidastamalla sitä, sanoo seutujohtaja Päivi Nurminen.

- Uusi seutustrategia viivästyi kahdella vuodella, kun emme tienneet tulevasta. Sitten totesimme, ettei yhteistyötä ole syytä jarruttaa maakuntauudistuksen vuoksi, vaan päinvastoin.

Alkuvuodesta kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät uuden seutustrategian toteutusohjelmineen seuraavalle neljälle vuodelle.

Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin keskittymä heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Siellä asuu yli 380 000 ihmistä ja toimii yli 24 000 yritystä.

Nurmisen mielestä seutuyhteistyön painotukset ovat erilaiset kuin tulevan maakunnan.

- Se on 95-prosenttisesti sote-maakunta. Loput viisi prosenttia on pelastustointa ja alueellista kehittämistä sekä kasvupalveluja, jos ne siirtyvät maakuntaan, Nurminen sanoo.

Kasvupalveluilla Nurminen tarkoittaa muun muassa työllisyys- ja yrityspalveluja, joiden järjestämisvastuu siirtyy hallituksen esityksen mukaan valtiolliselta TE-hallinnolta maakunnille vuonna 2020. Harkinnassa tosin on, että maakunnat voisivat päätöksellään antaa järjestämisvastuun kuntayhtymille.

Tampereen kaupunkiseudun kaikki kahdeksan kuntaa ovat sitä mieltä, että kasvupalvelut on pidettävä omissa käsissä.

- Mikään ei ole viheliäisempi kuin kaukana oleva virkamies. Yritysten täytyy saada palvelua läheltä, sanoo Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

Hänestä rakenteita uudistettaessa olisi luontevaa, että palveluiden järjestämisvastuuta siirrettäisiin myös valtiolta kunnille eikä vain kunnilta maakunnille.

Uusia avauksia

Tampereen ja sen seitsemän ympäristökunnan yhteistyö on Suomessa ainutlaatuista, sanoo seutujohtaja Päivi Nurminen.

- Jyväskylän, Oulun ja Lahden seuduilla seutuyhteistyön tarve on poistunut kuntaliitosten myötä. Pääkaupunkiseudulla seutuyhteistyötä tehdään paljon olemassa olevien organisaatioiden sisällä.

Yhdyskuntarakenteen kehittäminen, asukkaiden hyvinvoinnin parantaminen ja kilpailukyvyn kasvattaminen ovat Tampereen seutustrategian kolme pääteemaa.

- Sovimme yhdessä, mihin tulevat uudet asuinalueet ja kuinka edistämme joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Uusi kasvu sijoittuu aina joukkoliikennevyöhykkeen varteen.

Parhaillaan Tampereen kaupunkiseudulla selvitetään lähijunaliikenteen mahdollisuuksia ja kehitetään Tampere–Pirkkalan lentoasemaa.

- Olemme palkanneet lentoliikennejohtajan, jonka tehtävänä on neuvotella lentoyhtiöiden kanssa suorien kansainvälisten yhteyksien lisäämisestä.

Pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta Tampereen kaupunkiseudulla on usein edelläkävijän rooli. Nyt valmisteilla on elinkeinojen ensimmäiset seudulliset maankäyttölinjaukset.

- Vastaavaa ei käsittääkseni ole tehty vielä muualla. Tavoitteena on luoda seudullinen näkemys, siitä millaisia sijoittumistoiveita tänne pyrkivillä yrityksillä on ja missä on niille parhaat sijainnit.

Tärkeintä seutuyhteistyössä on Nurmisen mukaan kyky nähdä 10–15 vuoden päähän.

- Kutsumme itseämme joskus kaupunkiseudun tulevaisuustoimistoksi, Nurminen nauraa.

Yksi uusista avauksista on digitaalinen seutuvaraamo. Sen tavoitteena on nostaa kuntien tilojen käyttöastetta tarjoamalla niitä erilaisten toimijoiden käyttöön.

[ Faktat ]

Seutuyhteistyötä yli 10 vuotta

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on perustettu vuonna 2005.

Siihen kuuluvat Tampereen, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat

Tampereen kaupunkiseudulla asuu noin 380 000 ihmistä.

Kuntayhtymän budjetti on miljoona euroa. Tampereen osuus siitä on väestöön suhteutettuna runsaat 610 000.

Seutuyhteistyötä johtaa poliittisesti valittu 13-jäseninen seutuhallitus. Jäsenistä kuusi on tamperelaisia, ja loput seitsemän edustavat seudun muita kuntia.

Seutuhallitus on koolla kerran kuussa, ja kuntajohtajakokous järjestetään joka toinen viikko.

Seututoimistossa työskentelee kahdeksan työntekijää. Lisäksi valmistelua tukevat seudulliset työryhmät.

Seutuyhteistyötä tehdään vuosittain noin 20 hankkeessa

Tampereen keskustan raitiotietyömaat ovat saaneet nokialaisen Ritva Jalosen siirtymään kokonaan bussimatkustajaksi. Raitiotieliikenteen on määrä alkaa ensimmäisellä osuudella vuonna 2021. Tampereen kaupunkiseudun kunnat miettivät jo raitiotieliikenteen laajentamista Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Kangasalle.
Tampereen keskustan raitiotietyömaat ovat saaneet nokialaisen Ritva Jalosen siirtymään kokonaan bussimatkustajaksi. Raitiotieliikenteen on määrä alkaa ensimmäisellä osuudella vuonna 2021. Tampereen kaupunkiseudun kunnat miettivät jo raitiotieliikenteen laajentamista Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Kangasalle.

[ Faktat ]

Seutuyhteistyötä yli 10 vuotta

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on perustettu vuonna 2005.

Siihen kuuluvat Tampereen, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat

Tampereen kaupunkiseudulla asuu noin 380 000 ihmistä.

Kuntayhtymän budjetti on miljoona euroa. Tampereen osuus siitä on väestöön suhteutettuna runsaat 610 000.

Seutuyhteistyötä johtaa poliittisesti valittu 13-jäseninen seutuhallitus. Jäsenistä kuusi on tamperelaisia, ja loput seitsemän edustavat seudun muita kuntia.

Seutuhallitus on koolla kerran kuussa, ja kuntajohtajakokous järjestetään joka toinen viikko.

Seututoimistossa työskentelee kahdeksan työntekijää. Lisäksi valmistelua tukevat seudulliset työryhmät.

Seutuyhteistyötä tehdään vuosittain noin 20 hankkeessa