[ Hän ]

Porilaisessa työläisperheessä käytiin vilkkaita yhteiskunnallisia keskusteluja, joten ei ihme, että Kirsi Varhila päätyi opiskelemaan poliittista historiaa Turun yliopistossa.
Porilaisessa työläisperheessä käytiin vilkkaita yhteiskunnallisia keskusteluja, joten ei ihme, että Kirsi Varhila päätyi opiskelemaan poliittista historiaa Turun yliopistossa.

Soten

sisäpiirissä

Kirsi Varhila on valvonut lukuisia öitä sote- ja maakuntauudistuksen takia.

Uudistuksen porrastaminen olisi ollut hänestä järkevää.

Martta Nieminen

Kuvat: Liisa Takala

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Kirsi Varhila puhuu ja nauraa paljon – usein silmät tuikkien. Hän on yksi keskeisimpiä virkamiehiä sote-valmistelussa, todellinen sisäpiiriläinen.

Huippuvirkamiehen työhuoneessa on entisen peruspalveluministerin Susanna Huovisen, sd., lahjoittama ”I love sote” -taulu ja nykyisen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon, kesk., antama pehmohevonen.

- Olen kuulemma yhtä luotettava ja vakaa kuin suomenhevonen, Varhila sanoo hymyillen.

Edelliseltä perhe- ja peruspalveluministeriltä Juha Rehulalta, kesk., hän sai ison pahvi-Juhan, joka koristaa yhtä kokoushuonetta.

Monen entisen ja nykyisen ministerin mielestä Varhila on aarre. Hän on aina valmis valmistelemaan ja muuttamaan esityksiä – usein kovassa kiireessä. Lisäksi hän osaa esitellä muutokset ihan niin kuin niissä olisi jotain järkeä.

Hän ei myöskään kaunistele asioita, vaan kertoo suoraan, jos jossain kohdassa voi tulla eteen ongelmia.

Varhila on ollut syyskuusta alkaen STM:n uuden sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö. Varsinainen virkanimitys tuli voimaan tämän kuun alussa.

- Kyllä tässä taas ollaan kuin Liisa Ihmemaassa. Ihan uudentyyppiset tehtävät ovat tulossa.

Lainsäädännöstä hän ei kuitenkaan pääse eroon ennen kuin valinnanvapauslakikin on hyväksytty eduskunnassa – ehkä kevätistuntokaudella.

Kaoottisia aikoja

Varhilan ministeriöura on ollut vauhdikasta aikaa. Peruspalveluministerinä toiminut Maria Guzenina, sd., nimitti hänet vuoden 2013 alkupuolella ja heitti sotea pohtineen suuren ryhmän johtoon.

Pian SDP jo kierrätti ministereitään ja Guzeninaa seurasi Huovinen.

- Minä ihan uutena uuvattina perehdytin ministeriä. Se oli kunnon lasku näihin töihin.

Huovinen jatkoi ministerinä vielä Alexander Stubbin, kok., johtamassa hallituksessa, jolloin sote saatiin melkein valmiiksi kaikkien eduskuntapuolueiden sopimuksella. Perustuslakivaliokunta kuitenkin tyrmäsi sen juuri ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja.

Viimeiset viikot olivat kaoottisia, kun kansanedustajat yrittivät viedä asiaa eteenpäin valiokunnassa.

- Siinä oli erilaisia lakiversioita, joita tehtiin yötä myöten. Minullakin oli herätyskello tai kännykkä vieressä, että heräisin kello viisi aamulla kommentoimaan seuraavaa versiota, joka menee kahdeksalta jakoon valiokunnan jäsenille. Olin mennyt nukkumaan yhden maissa, Varhila muistelee.

Perustuslaillinen ongelma silloisessa esityksessä oli kuntien itsehallinnollinen asema eli voidaanko määrittää, että jotkut kunnat saavat soten tehtävät ja jotkut eivät. Rajoja vedettiin asukasmäärään.

- Ei voi ajatella niin, että joillakin kunnilla on enemmän oikeuksia ja velvoitteita kuin toisilla. Ehkä malli olisi pitänyt viedä enemmän kuntayhtymätyyppiseksi.

Varhilan mielestä mallissa oli hyvää se, että ei olisi rakennettu uutta hallintoa ja tehtiin töitä vain soten eteen.

- Jos olisi ollut enemmän aikaa, sote-ratkaisu olisi pystytty viemään täydentävällä esityksellä loppuun eduskuntavaiheessa, hän harmittelee.

Hallituksen päänsärky

Sote siirtyi seuraavaksi Juha Sipilän, kesk. johtaman hallituksen krooniseksi päänsäryksi. Nyt tehdään paljon muutakin kuin sotea, kun tehdään maakuntamallia. Maakunnille siirretään monia muitakin tehtäviä. Aluehallintoa muokataan myös samaan aikaan eli käynnissä on monta isoa uudistusta.

- Nyt meillä on malli, joka sisältää itsehallinnollista aluetta ja valtiollistamista. On lähdetty periaatteessa niistä vaihtoehdoista, jotka perustuslakivaliokunta antoi edellisellä hallituskaudella.

Varhilalle oli yllätys se, että hallitus ei lähtenyt valmistelemaan uudistusta hallitusohjelmassa mainitun kolmiportaisen etenemisen kautta, vaan päätyi poliittisten valtakiistojen takia nykyiseen esitykseen.

Hän muistuttaa, että valinnanvapauden ottaminen heti alkuportaalle tekee kokonaisuuden hallinnasta ”huomattavan haasteellisen”.

- Portaittaisen etenemisen malli vaikutti hyvin järkevältä virkamiehen näkökulmasta.

Valinnanvapausesityksen lausuntokierros päättyy tällä viikolla. Ensi viikolla on tarkoitus tehdä karkeat jakaumat vastauksista ja esitellä ministereille. Loppiaisen tienoilla on yhteenvedon aika.

Varhila myöntää, että esimerkiksi kansalaisten yhdenvertaisuudesta voi tulla esityksessä ongelmia.

- Onko tuossa nyt riittävästi ajallista, alueellista ja asiallista porrastusta? Siihen toivomme lausuntopalautetta.

Hän on henkisesti varautunut kaikkeen mahdolliseen.

- Mutta mikä on poliittinen liikkumavara, hän hymähtää.

Varhilan mielestä ilman valinnanvapausesitystä olisi hyvin voitu edetä.

- Olisi ensin rakennettu maakuntahallinto ja sote-järjestäminen ja säilytetty nykyinen valinnanvapaus, joka meillä jo on. Siitä olisi lähdetty siirtämään tehtävät maakunnille ja varmistettu, että kaikki toimii. Myöhemmin tämän päälle olisi voitu rakentaa valinnanvapausmalli.

Varhila ei kuitenkaan usko, että valinnanvapaudesta nyt luovuttaisiin. Hän viittaa kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon, kok., toistuviin muistutuksiin, että jos ei tule valinnanvapautta, ei tule maakuntahallintoakaan.

- Minusta on selvää, että valinnanvapautta ei jätetä tästä paketista pois.

Järkeä maakuntiin

Valinnanvapauden tuoreimmassa vaiheessa valinnanvapauden piiriin vedettiin erikoissairaanhoitoa, mikä pillastutti monet tahot. Pelätään, että erikoissairaanhoito pirstaloituu ja laaja päivystystoiminta vaarantuu.

Varhilan mielestä valinnanvapaus ei uhkaa erikoissairaanhoitoa, jos maakunta on järjestäjänä järkevä.

- Maakunnan on järjestäjänä osattava ja kyettävä arvioimaan, kuinka paljon ja missä erikoissairaanhoidon palveluissa asiakasseteliä voidaan käyttää niin, että perustuslain määrittelemä julkisen vallan velvollisuus perusoikeuksista toteutuu, hän muotoilee.

STM:n uusi soten ohjausosasto, jota Varhila siis johtaa, tukee maakuntia osaamisessa, mutta maakunnat saavat valtiolta hyvin tiukan yleiskatteellisen budjetin tehtäviinsä.

- Silloin pitää katsoa yhdessä maakunnan kanssa, että se pystyy aidosti tekemään palvelustrategiansa niin hyvin, että se pärjää rahalla eikä vaaranna omaa palvelutuotantoaan. Maakunnan pitää tuottaa potilasturvallisia, laadukkaita palveluita asukkailleen olivat tuottajat sitten yksityisiä tai julkisia.

Jos näin ei käy, erikoissairaanhoidon laatu voi joissakin maakunnissa kärsiä.

- Siinä saattaa olla vaara, että se vaikuttaa vaativaan tehohoitoon ja päivystykseen, Varhila sanoo.

Maakuntien tilanteet ovat hyvin erityyppisiä.

- On lähes mahdotonta säätää tiukasti lailla sitä, mitkä palvelut pitää olla asiakassetelin piirissä, koska maakuntien erilaisuus on niin suurta. On myös samalla tahtotila, että maakunnille pitää jäädä itsenäistä harkintavaltaa.

Suurimmat pulmat tuntuvat tällä hetkellä olevan Lapissa. Meri-Lapin kuntien suuri ulkoistuspäätös kuohuttaa.

- Parhaimmillaan se voi tuottaa uuden maakunnan palvelustrategiaan hyvän lähtökohdan, mutta ennusmerkit tällä hetkellä eivät sitä lupaa. Pahimmillaan se voi kriisiyttää koko uuden maakunnan talouden ja palvelut, Varhila sanoo.

Hän muistuttaa, että kuntien oikeustoimien rajoittamista koskeva laki yritetään saada voimaan ensi vuoden alusta.

Sen mukaan sopimuksiin pitäisi laittaa irtisanomisehto, kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle. Maakunnalla olisi oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

- Sillä saattaa olla pieni mahdollisuus vaikuttaa tähän sopimukseen.

Kohtuutonta arvostelua

Ministerit ovat olleet välillä hyvin huolissaan virkamiesten jaksamisesta. Rehula nosti huolen esille julkisuudessakin.

- Rehula sanoi meille virkamiehille, että nukkukaa te, antakaa hänen valvoa, koska hän valvoo muutenkin, jos neuvottelut menevät tosi kiihkeiksi, Varhila kertoo.

Varhila haluaisi nukkua yönsä melko rauhassa.

- En pysty siihen, että teen läpeensä yöt töitä. Kun mennään yhteen kahteen aamuyöllä, minulla loppuu kyllä aivotoiminta. Siitä ei ole mitään hyötyä.

Poliitikot tarvitsevat kuitenkin virkamiehiä avukseen neuvottelutilanteen eri vaiheissa.

- Aikajänteet yöneuvotteluissa ovat vain muutamia tunteja. Silloin tehdään paineen alla töitä ja on kuitenkin pystyttävä näkemään päällimmäiset isot vaikutukset.

Varhila tähdentää, että lyhyessä ajassa virkamiesten on vaikea arvioida kokonaisvaikutusta – ovat kriittiset poliittiset neuvottelut sitten päivällä tai yöllä.

- Hyvä lainvalmistelu vaatii aina sen, että pystyttäisiin tekemään hyvät ja huolelliset vaikutusarvioinnit.

Varhilalle on tullut jokaisen sote-valmistelun poliittisen väännön loppumetreillä selväksi, että vaikutusarviointeja ei silloin ehditä tehdä riittävän hyvin.

- Oli hallituskoalitio mikä tahansa.

Hän korostaa, että STM:ssä on hyvää lainvalmistelua, jota on hiottu entistä nopeatahtisemmaksi.

Varhila pitää kohtuuttomana, että ministeriöitä syyllistetään huonosta lainvalmistelusta siinä vaiheessa, kun poliittiselta puolelta tulee tiukat aikatauluraamit.

- Olen sanonutkin vähän leikillisesti, että ei meillä virkamiehillä mikään kiire ole. Se on tuon poliittisen päätöksentekijän kiire.

Tästä hänellä on esimerkki kuluneelta syksyltä, kun Saarikko sanoi, että valinnanvapauslaissa oli särkymävaraa ehkä viikko tai kaksi.

- Se on poliittisesti määritelty särkymävara.

Varhilan mielestä sote-uudistuksessa pitäisi olla kahden hallituskauden yli menevä parlamentaarinen valmistelu, jossa olisivat siis kaikki eduskuntapuolueet mukana.

- Silloin sitoutettaisiin kaikki osapuolet, siis hallitukset ja oppositio. Se olisi äärettömän järkevää.

Isänmaa voitti

Vuosi sitten Varhila haki Satakunnan maakuntajohtajaksi, mutta veti hakemuksensa pois, vaikka hänellä oli hyvät mahdollisuudet päästä tehtävään.

- En pystynyt irrottautumaan valintaprosessiin, jossa oli monta päivää testauksia Tampereella ynnä muuta. Täällä oli silloin omat paineensa, joten siinä väsymyksen määrässä aivokapasiteetti ei välttämättä ole parhaimmillaan. Oli pakko tehdä valinta itseni takia.

Satakunta ja etenkin syntymäkaupunki Pori olisi ollut mieluinen paikka senkin takia, että hänen iäkkäät vanhempansa asuvat siellä.

”Isänmaa kutsui” oli Varhilan toinen perustelu sille, että hän päätti pysyä STM:ssä soten kimpussa.

- En ole korvaamaton, mutta asiat olivat siinä vaiheessa, että nopea tehtävien siirto olisi ollut vaikeaa.

Varhilan asiantuntemusta arvostetaan laajalti, mutta hänen demaritaustastaan muistutetaan aika ajoin.

- Jokaiselle ministerille, ovat he sitten olleet omanmerkkisiä tai muunmerkkisiä, olen sanonut, että olen ensisijaisesti virkamies, vaikka minulla on poliittisia näkemyksiä. Hallitusohjelma ja hallituksen tahto on meidän raamattu, hän sanoo.

Yksikään ministeri ei ole huomauttanut, että hän olisi tuonut omia ideologioitaan esille.

- Minä itse olen esimerkiksi mitä suurimmassa määrin laajemman valinnanvapauden kannattaja, jos se tehdään hallitusti.

[ Kuka? ]

Kirsi Varhila

Syntyi Porissa 1961.

• Asuu Helsingin Etu-Töölössä.

Valmistui valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1995.

Suomen MS-liitossa järjestöpäällikkönä 1995–2001 ja sitä ennen liiton aluesihteerinä.

Länsi-Suomen lääninhallituksessa lääninsosiaalitarkastajana 2001–2005, laatupäällikkönä 2003–2005 ja osastopäällikkönä 2005–2009.

Lounais-Suomen aluehallintovirastossa johtajana 2010–2014 ja ylijohtajana vuonna 2012.

STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkönä ja ylijohtajana 2013–2017.

STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä ja ylijohtajana syyskuusta alkaen.

Perheeseen kuuluu kaksi ulkomaille muuttanutta aikuista lasta.

Kirsi Varhila on tehnyt STM:ssä neljä ja puoli vuotta lainsäädäntötyötä, mutta irrottautuu siitä vasta sitten, kun valinnanvapausesitys hyväksytään eduskunnassa.
Kirsi Varhila on tehnyt STM:ssä neljä ja puoli vuotta lainsäädäntötyötä, mutta irrottautuu siitä vasta sitten, kun valinnanvapausesitys hyväksytään eduskunnassa.
STM:ssä Juha Rehulasta ei ole päästy eroon. Edellinen perhe- ja peruspalveluministeri lahjoitti Kirsi Varhilalle syntymäpäivälahjaksi ison pahvi-Juhan, jonka suun päällä on ruusu.
STM:ssä Juha Rehulasta ei ole päästy eroon. Edellinen perhe- ja peruspalveluministeri lahjoitti Kirsi Varhilalle syntymäpäivälahjaksi ison pahvi-Juhan, jonka suun päällä on ruusu.

[ Kuka? ]

Kirsi Varhila

Syntyi Porissa 1961.

• Asuu Helsingin Etu-Töölössä.

Valmistui valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1995.

Suomen MS-liitossa järjestöpäällikkönä 1995–2001 ja sitä ennen liiton aluesihteerinä.

Länsi-Suomen lääninhallituksessa lääninsosiaalitarkastajana 2001–2005, laatupäällikkönä 2003–2005 ja osastopäällikkönä 2005–2009.

Lounais-Suomen aluehallintovirastossa johtajana 2010–2014 ja ylijohtajana vuonna 2012.

STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkönä ja ylijohtajana 2013–2017.

STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä ja ylijohtajana syyskuusta alkaen.

Perheeseen kuuluu kaksi ulkomaille muuttanutta aikuista lasta.