[ Sote ja maakunnat ]

Suurten kaupunkien johtoa oli koolla Helsingin kaupungintalolla lokakuun alussa. C21-ryhmän tapaamiseen osallistuivat Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (vas.), Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Tampereen pormestari Lauri Lyly, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Kuopion vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry, Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen, Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna ja Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.
Suurten kaupunkien johtoa oli koolla Helsingin kaupungintalolla lokakuun alussa. C21-ryhmän tapaamiseen osallistuivat Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (vas.), Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Tampereen pormestari Lauri Lyly, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Kuopion vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry, Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen, Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna ja Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Suuret kaupungit

vastaan

hallitus

Suurissa kaupungeissa pelätään maakuntauudistuksen haittaavan Suomen kehitystä. Kaupunkien johto katsoo, että maakuntahallinto heikentäisi isojen kaupunkien toimintaedellytyksiä ja kaupungistumista.

Riitta Vainio

Kuva: Pertti Nisonen/ Helsingin kaupunki

Sote-uudistuksen muuttumista monimutkaiseksi maakunta- ja hallintouudistukseksi kuvattiin Uudenmaan maakuntaparlamentin käytäväkeskusteluissa saduksi keisarin uusista vaatteista: keisarilla ei ole vaatteita lainkaan. Kukaan ei kuitenkaan uskalla sanoa ääneen, että nyt mennään vauhdilla metsään.

Tilanne on hankala etenkin Uudellamaalla, jossa maakuntarakennetta ei voi toteuttaa väkivalloin. Helsingin, Espoon ja Vantaan taivuttamisen maakuntamuottiin ennustetaan epäonnistuvan.

Suuret kaupungit ovat muodostaneet Helsingin johdolla ennennäkemättömän tiiviin rintaman, jotta maakuntauudistus kaatuisi. Sote-palvelujen siirtämistä laajemmalle vastuulle sen sijaan pidetään järkevänä.

Hallitus ajaa edelleen yhtenä rintamana maakuntauudistusta, mutta kaupungeissa sitä vastustavat näkyvästi myös hallituspuolueiden jäsenet.

Kun Kuntalehti pyysi suurimpien kaupunkien johdolta kommentteja maakuntauudistuksesta ja sen vaikutuksesta kaupungistumiskehitykseen, terveiset Juha Sipilän, kesk., johtamalle hallitukselle olivat yksituumaisen kriittiset.

KAKSI VALMISTELUA

Hallitus lupasi helmikuussa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän erillisratkaisun Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisestä siten, että Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa voisivat perustaa kuntayhtymän kasvupalvelujen järjestäjäksi. Kuntayhtymään voisivat liittyä halutessaan muut Uudenmaan kunnat.

Tämä on johtanut siihen, että Uudellamaalla valmistellaan kahta rinnakkaista kasvupalveluratkaisua. Uudenmaan maakuntavalmistelussa on kasvupalveluratkaisu maakuntapohjalta, koska usko pääkaupunkiseudun kuntayhtymävalmisteluun hiipui. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen kuitenkin aloittivat hiljattain oman kasvupalvelukuntayhtymänsä valmistelun.

Kasvupalvelulakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun alussa sote-maakuntauudistusta koskevan toisen lakipaketin yhteydessä. Valmistelu on kuitenkin ollut viime viikot jäissä, koska ei ole ollut selvyyttä siitä, voiko Uudellemaalle luvatun kaltainen kuntayhtymäjärjestelmä olla muuallakin mahdollinen.

Pekkarinen ärhentelee

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kesk., sanoo ”viiden hallituksen ministerinä” ja ”kahdeksan vuotta näistä asioista vastanneena” tietävänsä, että kasvupalvelujen tulee olla maakunnan päätöksentekoa, ei kaupunkien. Ainoa poikkeus voi olla pääkaupunkiseutu.

- Ei ole hölmömpää eikä epädemokraattisempaa ajatusta. Siitä vasta himmeli tulisi, Pekkarinen tulittaa.

Pekkarisen kohde on erityisesti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok.

- Maakunta on näissä asioissa selvä päättäjä, se vastaa kasvupalvelujen järjestämisestä.

Pekkarinen ei allekirjoita ajatusta, että maakuntauudistuksella olisi kielteinen vaikutus kaupungistumiseen.

- Ei niillä ole suoraa tekemistä keskenään, hän arvioi.

Pekkarinen kiistää, että keskusta ja hän etunenässä haluaisivat jarruttaa tai estää kaupungistumista.

- En ole sanonut sanaakaan kaupungistumisesta, kun olen puhunut keskittymisestä. Positiivista kehittymistä tulee kiihdyttää, rajoitustoimet eivät onnistu.

Pekkarisen mukaan valtion on pidettävä kuitenkin huolta koko maasta – myös siksi, että luonnonvarat ja raaka-aineet sijaitsevat hajallaan ympäri maata.

Kasvupalveluista on Pekkarisen mielestä tehty isossa hallinnonuudistuksessa ”ihan mielipuolinen poliittinen ongelma”.

- Tärkeä sote-uudistus on osa maakuntauudistusta. Jos uudistus tahallisesti kaadetaan, se on iso päätös.

Reviirejä puolustetaan

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti on keskustan kansanedustajan Martti Taljan kanssa vaatinut julkisuudessa, että maakuntahallintoa tulisi ensin kokeilla jossakin – vaikka Lapissa – jotta nähtäisiin, toimiiko se.

- Niin aloitettiin peruskoulu-uudistus, Lehti muistuttaa.

Hallitus on Lehden mukaan ottamassa riskin kaaoksesta, jos koko maa kerralla asetetaan tilanteeseen, josta ei ole mitään esikuvaa.

Lehti sanoo, että kaikki osapuolet puolustavat nyt omia reviirejään: hallitus omaansa, kaupungit omiaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on muistuttanut, että maakuntauudistuksen pääkaatajaksi ryhtynyt Vapaavuori on puolueen jäsen, joka ei päätä sotesta.

Orpo on profiloitunut maakuntauudistuksen puolustajaksi. Puolustaja-Orpon ja kaataja-Vapaavuoren välillä ei ole Eero Lehden mukaan ainakaan näkyvää juopaa.

Lehti uskoo, että kaikki sataa nyt kokoomuksen laariin.

- Vapaavuoren toiminta kasvattaa edelleen kokoomuksen suosiota Helsingissä, ja Orpon maakuntalinja hallituksessa puolestaan kasvattaa kokoomuksen suosiota koko maassa, hän ynnää.

Lehti arvioi, että isojen kaupunkien painoarvo ei heikkene, vaikka maakuntauudistus toteutuisikin, sillä keskuskaupunkien ehdokkaat tulisivat vaalijärjestelmän vuoksi saamaan valtaosan maakuntien luottamushenkilöpaikoista.

Vaalijärjestelmän muuttaminen niin, että pienillä kunnilla olisi omat mandaatit päätöksenteossa, ei ole saanut kannatusta.

Duunari-Suomen puolesta

Kuuden suuren kaupungin lisäksi myös kaikki muut isot kaupungit ovat korottaneet ääntään maakuntauudistuksen edetessä. Ne muodostivat Helsingin vetäminä oman C21-ryhmän.

Kaupunkien yhteistyön tiivistyminen on herättänyt myös ministeriöt. Valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö teetättivät Salon entisellä kaupunginjohtajalla, kaupunkineuvos Antti Rantakokolla, kesk., selvityksen seutukaupunkien eli niin sanotun Duunari-Suomen taloudellisesta elinvoimasta.

Rantakokko sanoo, että seutukaupungit ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta nekin voivat löytää yhteisiä tavoitteita.

- Suomessa tarvitaan vahvempaa ja monimuotoisempaa kaupunkipolitiikkaa, jossa myös seutukaupungit ovat mukana, Rantakokko sanoi raporttia luovuttaessaan.

Selvityksen vastaanottaja, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., arvioi monen muun kaupungistumiskeskusteluun osallistuneen tavoin, että suomalaisesta kaupungistumiskehityksestä ei ole riittävästi tutkittua tietoa.

Rantakokko ehdottaa seutukaupunkien ja valtion välistä yhteistyöohjelmaa, joka ottaisi huomioon seutukaupunkien elinvoiman ja erityisyyden sekä innovaatiokyvykkyyden ja -ympäristöjen rakentamisen osana elinvoimatyötä.

Rantakokon mukaan seutukaupunkiselvitys ei ole ministeriöiden tilaama vastaisku isojen kaupunkien yhteistoiminnalle eikä se rakenna vastakkainasettelua.

- Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi ei ole 21 suuren kaupungin varassa, hän muotoilee.

Pormestari Jan Vapaavuori, Helsinki:

”Tasapäistävä maakuntahallinto on haitallinen kaupunkiseuduille, sillä se vie kehitystä täysin väärään suuntaan. Hallintorakenteen tulisi lähteä siitä, että se mahdollistaa kaupungeille mahdollisimman kokonaisvaltaisen politiikan.”

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoo:

”On syntynyt tilanne, että lainsäätäjillä, ministeriöillä, eduskunnan valiokunnilla ja valmistelevilla virkamiehillä ei ole lainsäädännön ja isojen reformien tarpeisiin riittävästi aineistoa ja tutkittua tietoa kaupungistumisesta Suomessa.”

Pormestari Lauri Lyly, Tampere:

”Olisi enemmän kuin suotavaa, että maamme hallitus tunnustaisi tosiasian, että maamme menestys on täysin riippuvainen kaupunkien menestyksestä ja kyvystä toimia ratkaisulähteisesti.”

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Vantaa:

”Maan nykyinen hallitus voisi jossakin kohtaa osoittaa arvostustaan suurille kaupungeille: ne vastaavat valtaosasta verotulojen tasausjärjestelmän kautta heikomman kantokyvyn kunnille valtionosuuksien kautta tilitettävistä resursseista.

Valtio ei ole arvioinut sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia suuriin kaupunkeihin.”

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulu:

”Maakunnan keskuskaupungin tulee itse huolehtia ja järjestää omaa ja seudullista kasvua vastaisuudessakin, eikä osoittaa tehtävää muille toimijoille. Selkeä syy tähän on seudun elinvoima ja työllisyys sekä sitä kautta saatava väestön hyvinvoinnin ja verotulojen kasvu. Tällainen aito ja konkreettinen kehittäminen vahvistaa ja motivoi demokraattisen kansalaisvaikuttamisen tuloksellisuutta ja näkyvyyttä. Vastuu tästä on oltava paikallisella tasolla, lähinnä kuntalaisia. Maakunta on tässä liian etäinen toimija.”

Kaupunginjohtaja Minna Arve, Turku:

”Maakuntaratkaisu voi olla Suomessakin perusteltu osassa maata, mutta isojen kaupunkiseutujen alueilla sen hyöty on kyseenalainen. Hallintoratkaisu tulisi tehdä toiminnallisista lähtökohdista ja tavoitteiden pohjalta, ei hallinnon tai ohjausrakenteiden näkökulmasta.”

Pormestari Jan Vapaavuori, Helsinki:

”Tasapäistävä maakuntahallinto on haitallinen kaupunkiseuduille, sillä se vie kehitystä täysin väärään suuntaan. Hallintorakenteen tulisi lähteä siitä, että se mahdollistaa kaupungeille mahdollisimman kokonaisvaltaisen politiikan.”

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoo:

”On syntynyt tilanne, että lainsäätäjillä, ministeriöillä, eduskunnan valiokunnilla ja valmistelevilla virkamiehillä ei ole lainsäädännön ja isojen reformien tarpeisiin riittävästi aineistoa ja tutkittua tietoa kaupungistumisesta Suomessa.”

Pormestari Lauri Lyly, Tampere:

”Olisi enemmän kuin suotavaa, että maamme hallitus tunnustaisi tosiasian, että maamme menestys on täysin riippuvainen kaupunkien menestyksestä ja kyvystä toimia ratkaisulähteisesti.”

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Vantaa:

”Maan nykyinen hallitus voisi jossakin kohtaa osoittaa arvostustaan suurille kaupungeille: ne vastaavat valtaosasta verotulojen tasausjärjestelmän kautta heikomman kantokyvyn kunnille valtionosuuksien kautta tilitettävistä resursseista.

Valtio ei ole arvioinut sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia suuriin kaupunkeihin.”

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulu:

”Maakunnan keskuskaupungin tulee itse huolehtia ja järjestää omaa ja seudullista kasvua vastaisuudessakin, eikä osoittaa tehtävää muille toimijoille. Selkeä syy tähän on seudun elinvoima ja työllisyys sekä sitä kautta saatava väestön hyvinvoinnin ja verotulojen kasvu. Tällainen aito ja konkreettinen kehittäminen vahvistaa ja motivoi demokraattisen kansalaisvaikuttamisen tuloksellisuutta ja näkyvyyttä. Vastuu tästä on oltava paikallisella tasolla, lähinnä kuntalaisia. Maakunta on tässä liian etäinen toimija.”

Kaupunginjohtaja Minna Arve, Turku:

”Maakuntaratkaisu voi olla Suomessakin perusteltu osassa maata, mutta isojen kaupunkiseutujen alueilla sen hyöty on kyseenalainen. Hallintoratkaisu tulisi tehdä toiminnallisista lähtökohdista ja tavoitteiden pohjalta, ei hallinnon tai ohjausrakenteiden näkökulmasta.”