Uudenlainen laskentamenetelmä paljastaa isojen kustannuserojen syyt kuntien vanhustenhoidossa. Tietoa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, kun tulevan maakunnan on järjestettävä alueen asukkaille samantasoiset palvelut.

Suurimmat kustannuserot ja säästöpotentiaalit piilevät suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan säästövaraa olisi suurissa kaupungeissa yhteensä 74 miljoonaa euroa. Laskennallinen säästö syntyisi, jos yli 75-vuotiaille tarjottaisiin sote-palveluita keskimääräisellä tasolla sen ylittävän tason sijasta.

Jos palveluiden tuottavuuskin kohentuisi keskimääräiselle tasolle, se toisi heikomman tuottavuuden kaupungeille 22 miljoonan euron säästövaran.

Tulokset perustuvat Miika Linnan, Teija Mikkolan, Tom Malmströmin ja Tero Tynin tutkimukseen iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuseroista. Tutkijat tarkastelivat selittävinä tekijöinä palveluiden käyttöä ja tuottavuutta.

Isot kustannuserot

Tutkijat selvittivät rekisteritietojen pohjalta eri asumismuotoihin liittyvän sote-palvelujen käytön. Tuloksena saadaan kustannukset vuorokautta kohti eri asumismuodoissa. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen aiheutti 2014 kunnille keskimäärin 109–143 euron kustannuksen vuorokaudessa.

Yli 75-vuotiaat viettivät lähes 90 prosenttia päivistä joko kotona ilman säännöllistä kotihoitoa tai kotihoidon palvelujen turvin. Vertailun suurista kaupungeista ikäihmisten kotona asuminen oli yleisintä Espoossa, Vantaalla ja Lahdessa.

Väestöön suhteutettuna vanhustenhoidon kustannukset olivat suuret Turussa, Helsingissä ja Oulussa. Kustannukset johtuvat verrokkikaupunkeja runsaammasta palveluiden käytöstä.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön erityisasiantuntijan Tero Tynin mukaan laskentamenetelmällä pystytään kuvaamaan sitä, miltä osin kuntien välinen kustannusero johtuu palvelutuotannon tehokkuuseroista ja miltä osin tuotettujen palveluiden määrästä.

- Aikaisemmin tuottavuutta on mitattu vain yksittäisen palvelun avulla. On verrattu kunnan A kotihoidon tuottavuutta kunnan B kotihoidon tuottavuuteen. Vertailutapa on epäoikeudenmukainen, jos toisessa kunnassa kotihoidossa hoidetaan hyvin erilaisia asiakkaita.

Espoo lisäsi avopalveluita

Tutkijoiden vertailulaskelmissa Espoon ikäihmisten sote-palveluiden yksikkökustannukset osoittautuivat kalliiksi.

Espoon sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen toteaa, ettei vuoden 2014 lukuihin perustuva vertailutieto enää päde. Kalliit yksikkökustannukset ovat tulleet alas ja laitoshoito on purettu lähes olemattomiin muuttamalla se tehostetuksi palveluasumiseksi.

- Espoon erityispiirre on se, että meillä on keskimääräistä terveempi väestö. Myös meidän 75 vuotta täyttäneen väestön ikärakenne on keskimääräistä nuorempi. Olemme osa metropolialuetta. Se vaikuttaa asumismuotoihin ja sosiaalisiin verkostoihin.

Syrjäsen mukaan Espoon ikä- ja tarvevakioidut sote-kustannukset ovat 5–10 prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin.

- Tietyissä asumis- ja kotihoidon palveluissa yksikkökustannukset olivat korkeat tutkimusvuonna 2014, koska palvelujen käyttöasteet olivat alhaiset.

Syrjänen toteaa, että pitkäaikaishoidon absoluuttinen paikkamäärä on nyt sama kuin vuonna 2014, vaikka Espoon vanhusväestön määrä kasvaa viisi prosenttia vuodessa.

Espoossa on lisätty avohoitoa, kotipalveluita ja kuntoutusta. Tänä vuonna käynnistyneessä Espoon uudessa sairaalassa korostetaan ikäihmisten kuntouttamista sekä erikoissairaanhoidon ja kaupungin vanhuspalvelujen yhteispeliä. Tavoitteena on kotiuttaa vanhukset aikaisemmin ja parempikuntoisina kuin ennen.

Syrjäsen mukaan Espoo ei edelleenkään ole yksikkökustannuksissa kilpailukykyinen, mutta jo lähempänä muita kaupunkeja. Esimerkiksi kotihoidossa Espoossa on alhaisempi yksikkökustannus kuin Helsingissä.

Tutkimuksen mukaan kunnan sote-palveluihin käyttämä rahamäärä ei tarkoita yksiselitteisesti hyvää hoitoa. Suurten kulujen taustalla voivat olla korkeat yksikkökustannukset.

- Raha voidaan käyttää siihen, että annetaan paljon palveluita tai että tuotetaan palvelut kalliilla. Palvelujen määrä itsessään liittyy vain osittain siihen, että on hyvät palvelut. Isompi asia on tuottaa korkeatasoisempia palveluita, Syrjänen toteaa.

Turussa laitoshoitoa

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan hankevastaava Jutta Nieminen toteaa, että Turussa asuu suhteellisen paljon iäkkäitä ihmisiä, mikä näkyy myös palvelujen tarpeessa.

- Olemme tarkastelleet vanhuspalvelujen kustannuksia hieman samoin kuin tutkimuksessa. Turun laitosvaltaista palvelurakennetta on purettu viime vuosina ja siksi vuoden 2014 luvut ovat jo osittain vanhentuneita.

Tutkimuksen mukaan Turun vanhuspalvelujen laitospainotteisuus on vahvin suurten kaupunkien vertailussa. Turussa ikäihmiset myös käyttävät enemmän päivystyspalveluita ja ovat osastojaksoilla.

Niemisen mukaan tutkimus herättää paljon kysymyksiä, mutta käytännön hyötyä siitä on varmasti.

- Tutkimustulokset eivät ole meille yllättäviä. Teimme vuoden 2015 aineistosta selvityksen ja vastaavanlainen tulos saatiin, eli kotihoidossa olevien vanhusten palveluiden käyttö on runsasta. Selvitykset tukevat johtamista, mutta tilannetta pitäisi vielä tarkastella asiakastasolla.

Turun kotihoidossa on Niemisen mukaan asiakkaita, jotka ovat raskashoitoisia ja käyttävät paljon muita palveluita. Kotona asuvien runsas palveluiden käyttö herättää myös kysymyksen palveluiden tarpeen taustalla vaikuttavasta yksinäisyydestä.

Mustijoki karsii

Talouspäällikkö Satu Komulainen Mäntsälän ja Pornaisten yhteisestä Mustijoen perusturvasta toteaa, että vuonna 2014 vanhustenhoito oli laitospainotteista ja laitoshoitoon otettiin verrattain hyväkuntoisiakin asiakkaita, mikä näkyy vuoden 2014 tiedoissa.

Viime vuonna lakkautettiin oma palveluasumisen yksikkö ja asiakkaat sijoitettiin ostettuun palveluasumiseen. Samassa rakennuksessa sijainneiden hoivayksikön ja akuutin vuodeosaston paikkamääriä on vähennetty ja vähennetään edelleen.

Komulaisen mukaan laitoshoitoa puretaan kuntoutustoiminnalla, kotisairaalalla ja muuttamalla sosiaalitoimen laitoshoidon yksikkö palveluasumisen yksiköksi. •