[ Sote ja maakunnat ]

Kuusjoen Kotisatama toimii yhdessä Kuusjoen Kotipolun kanssa rivitaloista muokatuissa tiloissa. Ne omistaa Salon kaupunki.
Kuusjoen Kotisatama toimii yhdessä Kuusjoen Kotipolun kanssa rivitaloista muokatuissa tiloissa. Ne omistaa Salon kaupunki.

Yksityisen soten kasvu jatkuu

Suuren valtakunnallisen yrityksen ja pienen perheyrityksen arki ja tulevaisuudenusko eivät horju, vaikka valinnanvapausesitys on yhä levällään. Niissä luotetaan, että markkinat kasvavat – kävi niin tai näin.

Eero Karisto

Kuvat: Sami Kilpiö

Salolaisessa perheyrityksessä Kuusjoen Kotipolku Oy:ssä ja valtakunnallisessa Mehiläinen Oy:ssä uskotaan tulevaisuuteen riippumatta siitä, millainen sote- ja valinnanvapausuudistus lopulta tulee tai tuleeko ollenkaan.

Mehiläinen on kasvanut erityisesti julkisen sektorin palvelujen tuottamisessa. Yhtiön vuosittaiset kasvuluvut ovat 20 prosentin tietämillä. Voitto kuitenkin kasvoi yli sata prosenttia, kun verrataan vuosia 2015 ja 2016. Investoinnit kasvoivat runsaat 27 prosenttia.

Julkiselle sektorille tuotetut palvelut vastaavat jo lähes puolta yhtiön liikevaihdosta, kertoo yhtiön terveysasemien ja ulkoistusten johtaja Lasse Männistö.

Vanhusten tuettuja asumispalveluja tarjoavan Kuusjoen Kotisataman käyttöaste on yli 97 prosenttia. Asiakkaat tulevat lähinnä kuntien kautta.

- Kasvua ei haeta asumispalvelujen volyymin kasvattamisella vaan ehkä laajentamalla toimintaa ulosmyytäviin palveluihin, kertoo toimitusjohtaja Lotta Takatalo.

Soten valmistelu on lisännyt ulkoistuksia ja siten myös Mehiläisen kasvua. Jos sote-uudistus tai sen valinnanvapaus kaatuu, markkinat aivan ilmeisesti silti kasvavat, vaikka kuntien motiivi ulkoistuksille oletettavasti vähentyy.

Männistö näkee erona sen, että hallituksen valinnanvapausuudistus kasvattaa markkinoita entisestään, mutta tuo pk-yritykset vahvasti mukaan ja kilpailu lisääntyy. Nyt merkittävistä ulkoistuksista kilpailee vain 3–6 toimijaa.

Kiinteistössä riski

Soten myötä palvelujen tilaajana toimivat maakunnat. Kotisatamassa ollaan tietoisia siitä, että myös ehdottomia toimitiloja koskevia vaatimuksia voi olla tulossa.

Nykyiset toimitilat ovat vanhat, ja osa asukkaista asuu kahden hengen huoneissa. WC-tilat ovat yhteiset ja sijaitsevat hoitokodin käytävien varrella.

- Ikäihmisten laatusuositukset ohjeistavat tulevaisuudessa niin, että jokaisella asukkaalla tulee olla käytössään oma huone omalla WC:llä varustettuna, Takatalo kertoo.

Vanhat palveluntuottajat ovat saaneet jatkaa toimintaansa aluehallintoviraston myöntämillä luvilla sellaisissakin tiloissa, jotka eivät täytä laatusuosituksen kriteerejä.

- Nähtäväksi jää, miten tilaajat jatkossa suhtautuvat tällaisiin palveluntuottajiin.

Mikäli kiinteistö siirtyy tulevaisuudessa yrityksen omistukseen, voidaan tilojen saneeraustakin jollain aikavälillä harkita. Myös uusien toimitilojen hankinta on mahdollista.

Vakioasiakkaat katoavat

Toinen riski liittyy asiakashankintaan. Nykyisin on yksinkertaista, kun on vakioasiakkaat. Asioidaan muutaman kunnan kanssa, tunnetaan ihmiset ja kuntien ihmiset tuntevat talon.

Valinnanvapauslain myötä ostopäätöksiä tekevät yksittäiset ihmiset eli tulevat asukkaat ja heidän omaisensa. Heidät pitää löytää, ja heille pitää osata markkinoida. Talo on uusi käytännössä kaikille uusille potentiaalisille asiakkaille, Takatalo huomauttaa.

- Kyllä meidän täytyy tehdä toimintamme enemmän läpinäkyväksi. Tuleville asiakkaille pitää pystyä kertomaan, miten toimimme, mitä täällä tapahtuu, Takatalo sanoo ja pitää asiaa pelkästään hyvänä.

Vakiintuneen kuntayhteistyön toinen puoli on se, että kaikilla kunnilla on omat käytäntönsä ja kaikkien kanssa on omanlaisensa sopimukset.

- Monimutkaista sekin on.

Muut pienet ostettu pois

Sosiaalitoimessa pienillä yrityksillä on helpommat toimintaedellytykset kuin terveydenhuollossa. Muita alan pieniä yrityksiä ei silti Kotisataman lähimailla ole.

- Valtakunnalliset toimijat ovat ostaneet ne pois, kertoo Takatalo.

- On tätäkin yritystä yritetty ostaa. Viime kuukausina kaksi suurta valtakunnallista yritystä on ehdottanut neuvotteluja, Takatalo kerto.

Omistaja ei kuitenkaan ole halunnut keskustella asiasta.

Mehiläisenkin liikevaihdosta jo kolmannes tulee sosiaalipalveluista, joissa kasvu on Männistön mukaan ollut vahvaa.

Kilpailu suurten valtakunnallisten toimijoiden kanssa ei Takataloa pelota.

- Emmehän me missään tapauksessa pysty kilpailemaan tiloilla suurten yritysten kanssa. Meidän täytyy sitten tarjota muuta.

Yhtenä hyvänä puolena hän pitää sitä, että pienessä yrityksessä päätökset voidaan tehdä paikalla ja tarvittaessa saman tien ja niin, että asia tunnetaan.

- Ei ole mitään konsernin käytäntöjä eikä tarvitse hakea vahvistuksia päätöksille kaukaa. Kodinomainen ilmapiiri on myös hyvä. Kaikki tuntevat kaikki.

Arvostelua

Suuria yksityisiä toimijoita arvostellaan keskittymisestä. Keskustelussa tosin sekoittuvat omistuksen ja toiminnan keskittymiset.

Männistö painottaa, että toimipisteitä ei keskitetä.

- Jos ostamme palveluasuntoyrityksen, kyllä se sinne paikalleen jää.

Hän sen sijaan moittii julkista sektoria palveluverkkojen karsimisesta.

Männistö arvioi, että valinnanvapauden toteutuessa kunnassa toimii joko julkinen tai yksityinen sote-keskus, jos kunnassa on 5 000 asukasta ja selkeä keskustaajama. Jos asukkaita on 10 000, sote-keskuksia on useampia.

- Edellyttäen että yksityisillä on samat toimintaedellytykset kuin julkisilla.

Raha-asiat taustalla

Männistö perustelee valinnanvapautta niin, että se on kansallinen etu ja sitä kautta kansalaisten ja myös yritysten etu.

Takatalon mukaan hinta on keskeinen kriteeri, kun kunnat ostavat palveluita yksityisiltä. Etenkin ostopalvelupaikoissa raha ratkaisee eikä asiakkaan toive. Kuntien määrärahat rajoittavat palvelusetelin käyttöä.

Männistö painottaa, että yrityksen kaikki julkisen sektorin kanssa tehdyt sopimukset ovat perustuneet joko julkisen sektorin toteutuneeseen kustannustasoon tai kuten Länsi-Pohjan tapauksessa kahden prosentin kustannusten laskemiseen.

- Korotukset sovitaan selkeän mekaanisen laskentakaavan mukaan, hän sanoo.

Männistö myöntää, että tavoitteet ovat tiukkoja. Suoraan tappiollisia tapauksia hän ei suostu mainitsemaan, mutta huomauttaa että liiketoiminnassa tulee joskus tappiotakin.

Hänen mukaansa yhtään ulkoistamissopimusta ei ole jätetty uusimatta ainakaan sinä aikana, kun hän on ollut mukana toiminnassa.

Resurssit riittävät

Asiakassetelien on väitetty olevan riski julkisille päivystyksille, jos yksityiselle puolelle siirtyy paljon asiakkaita. Männistö ei myönnä riskiä, mutta antaa ymmärtää, että Mehiläinen pystyisi hoitamaan nykyistä laajemmankin asiakaskunnan.

- Kyllä nykyisellä henkilöstöllä pystytään hyvin pitkälle niihin tarpeisiin vastaamaan, hän vakuuttaa, ja muistuttaa, että suuri osa Mehiläisen henkilöstöstä tekee joustavaa työaikaa. Ja jos väki ei riitä, palkataan lisää.

Männistö sanoo ymmärtävänsä julkisen sektorin huolen osaavan henkilöstön riittämisestä, mutta siihen hänellä on ratkaisu.

- Jos julkisen sektorin työvoima ei jossain riittäisi ympärivuorokautiseen erikoissairaanhoidon päivystykseen, voidaan toimia niin kuin usein jo nyt perusterveydenhuollon päivystyksissä: julkinen sektori ostaa päivystyspalveluja yksityiseltä.

Odotetaan ja katsotaan

Siinä kun Takatalo odottaa valinnanvapaudelta lähinnä positiivisia haasteita markkinoinnissa ja toiminnan kehittämisessä, Männistöllä on konkreettisempia odotuksia.

Hänen mukaansa ehdoton vaatimus on, että julkiset ja yksityiset sote-keskukset pääsevät toimimaan samoilla ehdoilla. Lisäksi pitää luoda selkeät mittarit, joilla palveluja voidaan vertailla.

Sote-uudistuksessa tapahtuu niin paljon, että sen seuraaminen on kentällä vaikeaa. Kotisatamassa siitä ei juuri henkilöstön kesken keskustella.

- Odotetaan ja katsotaan, miten käy, sanoo Takatalo.

Yritys on Suomen Yrittäjien ja Hyvinvointialan liiton jäsen, mutta niiden kautta ei sote-uudistuksen sisällöstä ja käänteistä ole juuri tullut tietoa. Kyllä se tieto on itse haettava, jos aikoo pysyä ajan tasalla.

Myös Männistö toteaa, että käänteitä on niin paljon, että yritys ei voi keskittyä niiden ennakoimiseen.

Mutta paljon kuitenkin tapahtuu. Mehiläisen konsernihallinnon käytävä on täynnä ihmisiä, neuvotteluhuoneet hyvin varattuja ja useampikin viestintätoimiston ihminen tulee vastaan.

[ Info ]

Kuusjoen
Kotisatama Oy

Kuusjoen Kotisatama Oy on perheyritys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mielenterveyskuntoutujien kotia pyörittävän Kuusjoen Kotipolku Oy:n kanssa. Molempien yritysten pääomistaja on perustajan tyttärentytär, 18-vuotias lähihoitajaopiskelija Ella Laihanen.

Kotisatama-yhtiö on perustettu vuonna 1995, ja se toimii Salon kaupungin omistamissa tiloissa. Asiakkaat ovat valtaosin tulleet kuntien kautta.

Yrityskokonaisuus on ollut perheen johdossa, kunnes tänä vuonna taloon palkattiin ulkopuolinen toimitusjohtaja, jolle talo oli ennestään tuttu.

Mehiläinen Oy

Mehiläinen on suomalainen osakeyhtiö, jonka suurimmat omistajat ovat ulkomaiset sijoitusrahastot, joissa on myös suomalaisia omistajia. Lisäksi yrityksen omistajiin kuuluu kotimaisia instituutioita sekä toimiva johto.

Omistajia ovat pääomasijoittajien Tritonin (38,8 %) ja KKR:n (38,8 %) hallinnoimat rahastot, LähiTapiola (9,2 %), Ilmarinen (3,7 %), Varma (3,7 %) sekä yksityishenkilöt mukaan lukien Mehiläisen johto (5,8 %). Rahastojen kautta Mehiläisellä on muitakin suomalaisia omistajia, kuten Keva ja LähiTapiola.

• Mehiläinen on perustettu 1909 yksityissairaalana. Valtakunnalliseksi toimijaksi yritys alkoi laajentua 2000-luvun alussa.

Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyivät vuonna 2015. Mediverkko myi kunnille ostopalveluja sekä oli valtakunnallinen palveluntuottaja myös vanhusten hoivapalveluissa ja lastensuojelussa. Yhdistyneen yrityksen johto tuli pääosin Mediverkosta. Yritys alkoi muotoutua aiempaa liiketoimintahenkiseksi.

Toimitusjohtaja Lotta Takatalo arvelee, että valinnanvapaus asuinpalveluissa olisi merkittävämpi uudistus asiakkaille kuin yrityksille.
Toimitusjohtaja Lotta Takatalo arvelee, että valinnanvapaus asuinpalveluissa olisi merkittävämpi uudistus asiakkaille kuin yrityksille.
Armas Ylijoki on päätynyt viettämään eläkepäiviään Kuusjoen Kotisatamassa.
Armas Ylijoki on päätynyt viettämään eläkepäiviään Kuusjoen Kotisatamassa.

[ Info ]

Kuusjoen
Kotisatama Oy

Kuusjoen Kotisatama Oy on perheyritys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mielenterveyskuntoutujien kotia pyörittävän Kuusjoen Kotipolku Oy:n kanssa. Molempien yritysten pääomistaja on perustajan tyttärentytär, 18-vuotias lähihoitajaopiskelija Ella Laihanen.

Kotisatama-yhtiö on perustettu vuonna 1995, ja se toimii Salon kaupungin omistamissa tiloissa. Asiakkaat ovat valtaosin tulleet kuntien kautta.

Yrityskokonaisuus on ollut perheen johdossa, kunnes tänä vuonna taloon palkattiin ulkopuolinen toimitusjohtaja, jolle talo oli ennestään tuttu.

Mehiläinen Oy

Mehiläinen on suomalainen osakeyhtiö, jonka suurimmat omistajat ovat ulkomaiset sijoitusrahastot, joissa on myös suomalaisia omistajia. Lisäksi yrityksen omistajiin kuuluu kotimaisia instituutioita sekä toimiva johto.

Omistajia ovat pääomasijoittajien Tritonin (38,8 %) ja KKR:n (38,8 %) hallinnoimat rahastot, LähiTapiola (9,2 %), Ilmarinen (3,7 %), Varma (3,7 %) sekä yksityishenkilöt mukaan lukien Mehiläisen johto (5,8 %). Rahastojen kautta Mehiläisellä on muitakin suomalaisia omistajia, kuten Keva ja LähiTapiola.

• Mehiläinen on perustettu 1909 yksityissairaalana. Valtakunnalliseksi toimijaksi yritys alkoi laajentua 2000-luvun alussa.

Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyivät vuonna 2015. Mediverkko myi kunnille ostopalveluja sekä oli valtakunnallinen palveluntuottaja myös vanhusten hoivapalveluissa ja lastensuojelussa. Yhdistyneen yrityksen johto tuli pääosin Mediverkosta. Yritys alkoi muotoutua aiempaa liiketoimintahenkiseksi.