hän

42 vuotta kuntatyötä

Pekka Alanen näyttää hyvää esimerkkiä työuran pituudessa. Hän jää eläkkeelle 68-vuotiaana Kevasta.

Kevan vankka tahto on pidentää työuria kunnissa, jotta eläkerahat riittävät myös tulevina vuosikymmeninä.

Alanen on tehnyt 42 vuotta töitä kunta-asioitten parissa. Viimeiset 10 vuotta Kevassa.

riitta vainio kuvat: seppo haavisto

Keva vastaa kunta-alan henkilöstön työeläkepalveluista sekä eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.

Keva huolehtii kunta-alan lisäksi valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Kevan palvelujen piirissä on yhteensä 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeen saajaa.

Pekka Alanen on pitkään vastannut Kevassa varatoimitusjohtajana työnantajapalveluista, joiden avulla on osaltaan tuettu kuntia niiden pyrkiessä kehittämään työolosuhteitaan työurien pidentämiseksi. Monissa kunnissa kiitellään nykyisin Kevan aktiivisuutta. Eläkeikä onkin viime vuosina hivenen noussut ja sairauspoissaolojen määrä on yhä useammassa kunnassa kääntynyt laskuun.

Alanen katsoo, että hyvä kehitys ei ole kuitenkaan riittävää. Toimia tarvitaan lisää. Keva tarjoaa kunnille erilaisia toimintamalleja kehityksen vauhdittamiseksi. Työhyvinvoinnin parantamiseksi tarjolla ovat työuran eri vaiheisiin liittyvät Kaari-palvelut sekä tukea kunta- ja palvelurakennemuutoksiin. Ihmisiä tulisi lisäksi kannustaa liikkumaan.

Alanen pitää tärkeänä ”kuntaperheen” , eli Kuntaliiton, KT:n ja Kevan yhteistyötä ja näiden välistä työnjakoa, jotta niukkoja resursseja ei käytetä päällekkäisiin hankkeisiin.

Avaimet hyvään työyhteisöön ja sen myötä paraneviin tuloksiin ovat kunnissa samat kuin muissakin työpaikoissa, Alanen sanoo.

Esimiestyön ja johtamisen on oltava sellaista, että ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä.

- Ja että työhön on joka aamu kiva tulla.

Sähköisiä palveluja pitää myös hyödyntää nykyistä enemmän.

Alanen sanoo, että Kevan tarjoamat palvelut kunnille ovat varsin monipuoliset ja kattavat, mutta niitä tunnetaan edelleen liian vähän.

- Kunnissa eläkeasiat eivät ole päätöksiä tehtäessä ykkössijalla. Palvelu- ja tuotantotapoja kehitettäessä eläkeasiat kannattaa kuitenkin selvittää Keva kanssa.

Eläkemaksut eivät
kohta riitä maksuihin

Kuntien maksamat eläkemaksut ovat keskimäärin 30 prosenttia palkkasummasta.

- Vuosien 2017–2018 vaiheilla eläkemaksut eivät enää riitä maksussa oleviin eläkkeisiin, jolloin käyttöön on otettava työeläkeyhtiöiden tavoin sijoitusten tuotot eläkemaksujen pitämiseksi vakaana.

Kuntien eläkevastuu on tällä haavaa noin 105 miljardia euroa ja rahaston arvo on noin 42 miljardia euroa.

Kritiikki vie
maailmaa eteenpäin

Pekka Alanen on toiminut Espoossa elinkeinosuunnittelijana ja ollut Kaupunkiliiton ja Kuntaliiton palveluksessa ennen Kevaa.

Hän muistelee urallaan tapahtuneita lyhyitä piipahduksia politiikan töihin lämpimästi. Vuosina 1974–1982 hän toimi kokoomuksen kunnallissihteerinä ja eduskuntaryhmän sihteerinä ja vuosina 1987–1988 pääministeri Harri Holkerin, kok., sihteerinä.

Pitkän oppositiokauden jälkeen kokoomus oli hallituspuolue, joka osaltaan panosti vahvasti myös kunta-asioihin, Alanen sanoo.

Nyt politiikka näyttää toisenlaiselta. Myös kuntakäsitys on epäselvä.

- Nyt pitäisi miettiä, mitkä ovat kunnan rooli ja tehtävät tulevaisuudessa, miten kunta ihmistä lähimpänä olevana hallintotasona toimii ja miten tehtävät rahoitetaan.

Alanen näkee, että kunta-asiat pitäisi pohtia koko poliittisen kentän yhteisvoimin, parlamentaarisena työnä.

- Kuntaliitolla on tärkeä tehtävä yhteensovittaa eri näkemykset palvelutarpeesta, miettiä miten palvelut voidaan toteuttaa ja tuoda esille erilaisia ratkaisumalleja. Kuntaliiton roolia ja toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa.

Pekka Alanen on itse ollut muutaman kerran kiinnostunut myös kuntajohtajan tehtävästä, mutta asiat ratkesivat toisella tavalla. Hän sanoo arvostavansa kuntajohtajia ja heidän työtään suuresti.

- Heidän työnsä on omalla tavallaan paljon vaativampaa kuin yritysjohtajien työ, hän katsoo.

Merkittävän opin hän muistaa saaneensa pääministeri Harri Holkerilta.

- Holkeri sanoi, että tärkeää on löytää ympärilleen ihmisiä, jotka sparraavat ajatuksia.

Kohut paisuvat
huonossa viestinnässä

Pekka Alanen on vastannut Kevassa aiemmin myös viestinnästä.

Kevaa repineen, työsuhde-etuja koskeneen kohun seurauksena Pekka Alanen toimi myös Kevan vt. toimitusjohtajana viime syksystä alkaen.

- Tämä viimeinen vuosi työelämässä on ollut rankka, melkoista turbulenssia.

Keva-kohu kelpaa Alasen mielestä hyväksi huonoksi esimerkiksi siitä, miten viestintä voi vaikuttaa.

- Oleellista on ottaa tilanne heti haltuun koko johtotasoa myöten. Mahdollisimman paljon on kerrottava heti. Tipoittain tuleva tieto pahentaa aina tilannetta.

Miksi ihmisen pitää jäädä
tietyn ikäisenä eläkkeelle?

Lähestyvä eläkeikä on saanut Alasen pohtimaan myös omaa jaksamista. Ulkoilua ja kuntoilua on lisätty, hän paljastaa. Hiihto, sulkapallo ja golf ovat mieleisiä lajeja ja harkinnassa on myös pyöräily.

Puoliso, Kuntaliiton johtajana toiminut Anneli Kangasvierikin jää eläkkeelle ensi vuonna ja pariskunta aikoo myös matkustella ja nauttia kulttuuritarjonnasta aikaisempaa enemmän.

Lapsia on yhteensä kolme ja lapsenlapsia viisi, heillekin jää nyt enemmän aikaa.

Mökkeilyä harrastetaan Tottijärvellä ja Kinnulassa. Koti sijaitsee Tampereella, ja Helsingissä Töölössä on pieni kakkosasunto.

Eläköidyttyään Alanen aikoo jatkaa ainakin jonkin aikaa Suomen Ladun puheenjohtajana ja Kuntien takauskeskuksen hallituksessa.

Miksi ihminen jää eläkkeelle tietyn ikäisenä, jos jaksaisi ja haluaisi tehdä edelleen töitä?

- Meillä on varsin joustava eläkejärjestelmä, joka ottaa huomioon työkyvyn ja toiveiden toteutumisen. Sen sijaan edellytyksistä jatkaa työtä eläkeiän jälkeen keskustellaan varsin vähän. Eliniän kasvaessa olisi luontevaa nostaa asia esille työyhteisöissä. Tällä hetkellä aihe on jotenkin tabu.

Viime helmikuussa Alanen sanoi kuntien rahoitusfoorumissa, ettei tunne itseään liian vanhaksi työelämään.

- En koe, että olisin vielä ensi vuonnakaan liian vanha työmarkkinoille, hän sanoi.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Satojen miljoonien eurojen säästöt

Jyväskylän mallilla kunta-alalle

Jos kaikissa kuntaorganisaatioissa saataisiin työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset Jyväskylän kaupungin tasolle, kuntatalous välttyisi satojen miljoonien euron vuosittaiselta lisärasitteelta, Kevassa lasketaan.

Keva on laskenut 38 suuren kuntaorganisaation työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Kaari-laskuri -palvelun avulla. Näissä organisaatioissa työskentelee 230 000 ihmistä. Tutkittujen organisaatioiden työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin miljardi euroa. Koko kunta-ala maksaa arvion mukaan yli kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia kuluja vuodessa.

Työterveyshuollon osuus on noin kymmenes työkykyjohtamisen kokonaiskustannuksista.

- Kuntaorganisaatioiden välillä on selkeitä eroja työterveyshuollon kustannusten välillä. Eroja on erityisesti siinä, kuinka paljon sairaanhoidon palveluja tarjotaan työntekijöille. Suurissa kunnissa lääkäreiden tarjoama sairaanhoito on siten kustannuksiltaan kalliimpaa kuin pienissä kunnissa, kertoo Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm.

Jyväskylän esimerkki osoittaa, että työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemisella voidaan saavuttaa selkeää säästöä.

Kevan asiantuntijalääkäri Sami Riekki kertoo, että Jyväskylän erinomaiset tulokset työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten hallinnassa johtuvat ennen kaikkea pitkäjänteisestä aktiivisen tuen toimintamallin kehittämisestä ja jalkauttamisesta koko organisaatioon.

- Jyväskylässä on kehitetty konkreettista ja esimiestoimintaa painottavaa työkykyjohtamisen toimintamallia jo pitkään. Lisäksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kiinteää ja työterveys on keskittynyt ennen kaikkea ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkykyriskissä olevien työntekijöiden tukemiseen. Näillä toimenpiteillä alkaa nyt tulla myös euromääräisiä säästöjä, Riekki toteaa.

Jyväskylän kaupungin kuntoutusasiantuntija Päivi Mazzein mielestä hyvät tulokset Jyväskylässä on saatu aikaan aktiivisen tuen toimintamalleilla ja ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Käytössä on täyttölupakäytäntö, jolloin vapautuvista tehtävistä saadaan ennakkotieto ja voidaan pohtia koko kaupunkikonsernin tasolla vapautuvia ja uusia työntekijöiden työkykyyn soveltuvia tehtäviä.

Työterveys Aallon ylilääkäri Irja Korhonen painottaa työkyvyn hoitoa työterveyshuollossa. Tämä edellyttää painopisteen muutosta sairaudenhoitopainotteisesta työterveyshuollosta ennaltaehkäisevään toimintaan sekä hyvää yhteistyötä henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa.

Sairauspoissaolot ovat kunta-alalla merkittävin työkyvyttömyyden kustannusten aiheuttaja.

Kevan laskelmien mukaan suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja: niistä aiheutuvat kustannukset muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä työkyvyttömyyskuluista.

Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa. Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin: esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen.

Satojen miljoonien eurojen säästöt

Jyväskylän mallilla kunta-alalle

Jos kaikissa kuntaorganisaatioissa saataisiin työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset Jyväskylän kaupungin tasolle, kuntatalous välttyisi satojen miljoonien euron vuosittaiselta lisärasitteelta, Kevassa lasketaan.

Keva on laskenut 38 suuren kuntaorganisaation työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Kaari-laskuri -palvelun avulla. Näissä organisaatioissa työskentelee 230 000 ihmistä. Tutkittujen organisaatioiden työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin miljardi euroa. Koko kunta-ala maksaa arvion mukaan yli kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia kuluja vuodessa.

Työterveyshuollon osuus on noin kymmenes työkykyjohtamisen kokonaiskustannuksista.

- Kuntaorganisaatioiden välillä on selkeitä eroja työterveyshuollon kustannusten välillä. Eroja on erityisesti siinä, kuinka paljon sairaanhoidon palveluja tarjotaan työntekijöille. Suurissa kunnissa lääkäreiden tarjoama sairaanhoito on siten kustannuksiltaan kalliimpaa kuin pienissä kunnissa, kertoo Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm.

Jyväskylän esimerkki osoittaa, että työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemisella voidaan saavuttaa selkeää säästöä.

Kevan asiantuntijalääkäri Sami Riekki kertoo, että Jyväskylän erinomaiset tulokset työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten hallinnassa johtuvat ennen kaikkea pitkäjänteisestä aktiivisen tuen toimintamallin kehittämisestä ja jalkauttamisesta koko organisaatioon.

- Jyväskylässä on kehitetty konkreettista ja esimiestoimintaa painottavaa työkykyjohtamisen toimintamallia jo pitkään. Lisäksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kiinteää ja työterveys on keskittynyt ennen kaikkea ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkykyriskissä olevien työntekijöiden tukemiseen. Näillä toimenpiteillä alkaa nyt tulla myös euromääräisiä säästöjä, Riekki toteaa.

Jyväskylän kaupungin kuntoutusasiantuntija Päivi Mazzein mielestä hyvät tulokset Jyväskylässä on saatu aikaan aktiivisen tuen toimintamalleilla ja ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Käytössä on täyttölupakäytäntö, jolloin vapautuvista tehtävistä saadaan ennakkotieto ja voidaan pohtia koko kaupunkikonsernin tasolla vapautuvia ja uusia työntekijöiden työkykyyn soveltuvia tehtäviä.

Työterveys Aallon ylilääkäri Irja Korhonen painottaa työkyvyn hoitoa työterveyshuollossa. Tämä edellyttää painopisteen muutosta sairaudenhoitopainotteisesta työterveyshuollosta ennaltaehkäisevään toimintaan sekä hyvää yhteistyötä henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa.

Sairauspoissaolot ovat kunta-alalla merkittävin työkyvyttömyyden kustannusten aiheuttaja.

Kevan laskelmien mukaan suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja: niistä aiheutuvat kustannukset muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä työkyvyttömyyskuluista.

Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa. Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin: esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen.