KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Kuinka hyvin julkiset

investoinnin toimivat?

Sosiaali- ja terveysohjelmien ongelmana ovat lyhyen tähtäyksen tavoitteet, kallis toteutus, parantamiseen keskittyminen, ja se, että ei tehdä ennaltaehkäisyä eikä ole kunnollista jälkiarviota, sanoo professori Jeff French.

Jeff French
Jeff French

Brittiasiantuntija professori Jeff French kävi marraskuussa kertomassa Sitran tilaisuudessa suomalaisille, että vain prosentilla julkisista investoinneista on seurantajärjestelmä, jolla voidaan todeta onko rahat käytetty järkevästi. Tutkimus on amerikkalainen ja French on pääministeri David Cameronin neuvonantaja.

Valtion, kuntayhtymien ja kuntien tilintarkastajat tietysti väittävät kiivaasti vastaan, että meillä Suomessa homma on paremmin hanskassa. Mutta vaikka meillä asiat olisivat vaikka 50 kertaa paremmin seurannassa, niin tilanne olisi aika hälyttävä.

Professori French täsmensi väitettään sanomalla, että sosiaali- ja terveysohjelmien ongelmia ovat seuraavat: Lyhyen tähtäyksen tavoitteet, kallis toteutus, keskitytään parantamiseen ennalta ehkäisyn sijaan eikä suunnitella kunnollista jälkiarviota siitä, saavutettiinko ne asiat, joita tavoiteltiin.

Professori Frenchin tavoitteet ovat korkealla: Asenteiden muuttaminen ja pyrkimys ymmärtää niitä, joita halutaan auttaa oli sitten kyseessä ympäristön parempi hoito tai sairaiden ja vähäosaisten auttaminen.

Uutta tässä on sen painottaminen, että hyviäkin asioita tavoiteltaessa pitäisi myös mitata, saavutetaanko hyvät tavoitteet. Kuulostaa markkinamiehen puheelta. Sitä se onkin. Frenchin erikoisala on nimeltään ”yhteiskunnallinen markkinointi”.

Sitra on käynnistänyt kesän korvalla myös toisen ohjelman, jossa liikutaan samassa hengessä. Senkin nimi on melkoinen sanahirviö, ”vaikuttavuusinvestointi ”ja siinäkin liikutaan yhteiskunnallisen tai julkisen toimijan, valtion, kunnan tai kuntayhtymän reviirillä.

Vaikuttavuusinvestoinnilla on myös hiukan amerikkalainen sivumaku. Käytännössä investoinnit ovat jotain perinteisen sijoitustoiminnan ja lahjoittamisen väliltä. Hyvin hoidettuina ne ovat perinteistä kannattavaa sijoitustoimintaa.

Ensiksi perustetaan sijoitusrahasto, nimeltään esimerkiksi SIB, jonne rahat sijoitetaan. Sijoituksesta saatava tuotto määräytyy sen mukaan, saavutetaanko asetettu tavoite. Uutta on se, että tavoitellaan yhteiskunnallista hyvää, ei vain kovaa tuottoa sijoitukselle.

Projektia Sitrassa vetävän Mika Pyykön esimerkki: Sijoituskohteessa on 1 000 työntekijää. Se voi olla osa julkista sosiaali- ja terveystointa tai vaikkapa kunnallinen liikennelaitos. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja.

Tilaaja maksaa osallistumismaksun 15 euroa työntekijää kohden. Sijoitusrahasto SIB maksaa palvelua myyville terveysasiantuntijoille ja muille konsulteille 300 000 euroa. Tavoitteena on parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja.

Tässä esimerkissä projekti kestää vuoden. Vuoden kuluttua sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2 000 päivällä eli keskimäärin kaksi päivää/työntekijä.

Organisaation kokonaissäästö poissaolojen vähentymisestä on 500 000 euroa.

Se saa itse pitää säästöistä 150 000 euroa, sijoitusyhtiö SIB:lle maksetaan takaisin sen sijoittamat 300 000 euroa ja pääomalle 10 prosentin tuotto eli 30 000 euroa.

Erilaisten hallintokulujen maksamiseen ja saunailtojen viettämiseen jää vielä 20 000 euroa.

Jos toivottavaa tavoitetta eli sairauspoissaolojen vähentymistä ei saavuteta, ei saada voittoakaan.

Kohderyhmänä olevien julkisen vallan toimijoiden näkökulmasta tämä voi olla houkuttelevaa. Saadaan markkinatalouden etuja, kun ajetaan yhteiskunnallisesti hyviä asioita. Se, saadaanko riittävästi sijoittajia ja saavutetaanko tavoite, on erillinen ongelma.

Jyrki Koulumies


Kuntalehden verkkosivuilla jo lähes 30 000 käyttäjää

Kuntalehden uusilla verkkosivuilla tehdään lähes 100 000 sivulatausta kuukaudessa, käyntejä on lähes 45 000 ja erillisiä käyttäjiä oli loka-marraskuun aikana lähes 30 000 kuukaudessa.

- Luvut ovat todella kovia kun ajattelee Kuntalehden kohderyhmää, arvioi päätoimittaja Hannu Kataja.

- Ja sivuilla viivytään pitkään, luetaan useampia juttuja kerralla.

Uusia verkkosivuja voi lukea ja katsella kaikilla päätelaitteilla ja se näkyy myös tilastoissa. Mobiilikäyttö lähestyy jo kolmanneksen rajaa, siitä noin 14 prosenttia on Applen laitteita, loput muita kannettavia ja älypuhelimia.

Kuntapäättäjiä kiinnostavat isot kuntauutiset. Ylivoimaisesti suurimman yksittäisen kävijämäärän keräsivät Kuntalehden julkaisemat soten kuntakohtaiset rahoituslaskelmat, toiseksi suosituin aihe olivat kuntakohtaiset veropainelaskelmat.

- Myös työpaikkauutiset kiinnostavat kuntaväkeä. Tämä koskee niin uutisseurantaa kuin avoimia työpaikkojakin. Käynneistä peräti neljännes kohdistuu työpaikkoihin, sanoo verkkotoimittaja Ville Miettinen.

Hämeenkyrö vaihtoi
Kuntalehden digipainokseen

Hämeenkyrön kunta on ensimmäisenä vaihtanut paperisten Kuntalehtien tilauksen uuteen digitaalisesti jaettavaan Kuntalehteen, jota – samoin kuin lehden verkkouutissivustoa – voi lukea kaikilla päätelaitteilla missä tahansa. Se julkaistaan verkossa jo päivää ennen paperilehteä. Tilaaja saa käyttöönsä henkilökohtaiset tunnukset, joita ei tarvitse syöttää kuin yhden kerran samaan laitteeseen.

Sähköinen Kuntalehti on tilattavissa joko paperilehden lisätilauksena tai pelkästään digitaalisena ensi vuoden alusta alkaen. Kuntalehden arkisto menee tuolloin maksumuurin taakse.

Risikko: Metropolille vain strategisia tehtäviä,

”virkamiesversio” lausunnoille

Budjettiriihessä päätettiin, että hallitus antaa metropolihallintoa koskevan esityksen eduskunnalle 4. joulukuuta mennessä. Määräpäivä meni, mutta lakiesitystä ei valtioneuvostolle annettu.

Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan virkamiehet eivät enää lausu valmistelusta mitään, vaan metropolihallintoa kommentoivat vain poliittiset päättäjät.

Kuntaministeri Paula Risikko, kok., sanoi itsenäisyyspäivän aattona, että ”lakia ei ole missään nimessä haudattu”.

- Lakiluonnos lähtee lausunnoille ensi viikolla virkamiesversiona. Lakiesityksessä on vielä useita avoinna olevia kohtia, jotka vaativat myöhemmin poliittista päätöksentekoa. Esimerkiksi metropolihallintoon liittyvä vaalijärjestelmä on ollut puoluesihteerien pohdittavana, ministeri Paula Risikko sanoi.

Budjettiriihen papereissa metropolihallinto ratkoisi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia. Hallituksen mukaan metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoituspaketti, joka nykyisten kuntayhtymien tuloista, valtionosuuksista ja muista rahoitusratkaisuista.

– On hyvä, että joku koordinoi kuntien välistä yhteistyötä. Valmistelutyössä on päädytty siihen, että metropolihallinnolle siirtyisivät vain strategiset tehtävät. Ainoa poikkeus on liikenne, jossa HSL:n mukanaolo tietää myös operatiivista toimintaa, Risikko sanoi Kuntalehdelle.

Sote-uudistuksen eteneminen nykymuodossaan on poikinut entistä kriittisempää suhtautumista metropolihallinnon tarpeeseen.

Ministeri Risikko sanoo, ettei metropolihanke nykytilanteessa kaikkein miellyttävin lakiesitys ole.

– Tästä ollaan kahta mieltä. Onhan se tiedossa, ettei kokoomus ole asiasta niin innostunut, etenkään sen jälkeen, kun kunnat putosivat pois sotesta. Asian tiimoilta on kuntien kanssa keskusteltu paljon. Kaikki myöntävät, että kuntien väliselle yhteistyölle on tarvetta, mutta tarvitaanko vielä jokin erillinen hallinto sitä yhteistyötä hoitamaan, kuntaministeri Paula Risikko pohtii.

Metropolialueen
kuntaliitos ei kiinnosta

Kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo esittelivät 5. joulukuuta ehdotuksensa metropolialueen uudeksi kuntajaoksi. He haluaisivat liittää viisi kuntaa, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan yhdeksi kunnaksi.

Espoo ja Vantaa imoittivat heti esityksen tultua julki, että ne eivät halua suurkuntaliitosta, eikä liitos ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin.

Risikko: Metropolille vain strategisia tehtäviä,

”virkamiesversio” lausunnoille

Budjettiriihessä päätettiin, että hallitus antaa metropolihallintoa koskevan esityksen eduskunnalle 4. joulukuuta mennessä. Määräpäivä meni, mutta lakiesitystä ei valtioneuvostolle annettu.

Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan virkamiehet eivät enää lausu valmistelusta mitään, vaan metropolihallintoa kommentoivat vain poliittiset päättäjät.

Kuntaministeri Paula Risikko, kok., sanoi itsenäisyyspäivän aattona, että ”lakia ei ole missään nimessä haudattu”.

- Lakiluonnos lähtee lausunnoille ensi viikolla virkamiesversiona. Lakiesityksessä on vielä useita avoinna olevia kohtia, jotka vaativat myöhemmin poliittista päätöksentekoa. Esimerkiksi metropolihallintoon liittyvä vaalijärjestelmä on ollut puoluesihteerien pohdittavana, ministeri Paula Risikko sanoi.

Budjettiriihen papereissa metropolihallinto ratkoisi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia. Hallituksen mukaan metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoituspaketti, joka nykyisten kuntayhtymien tuloista, valtionosuuksista ja muista rahoitusratkaisuista.

– On hyvä, että joku koordinoi kuntien välistä yhteistyötä. Valmistelutyössä on päädytty siihen, että metropolihallinnolle siirtyisivät vain strategiset tehtävät. Ainoa poikkeus on liikenne, jossa HSL:n mukanaolo tietää myös operatiivista toimintaa, Risikko sanoi Kuntalehdelle.

Sote-uudistuksen eteneminen nykymuodossaan on poikinut entistä kriittisempää suhtautumista metropolihallinnon tarpeeseen.

Ministeri Risikko sanoo, ettei metropolihanke nykytilanteessa kaikkein miellyttävin lakiesitys ole.

– Tästä ollaan kahta mieltä. Onhan se tiedossa, ettei kokoomus ole asiasta niin innostunut, etenkään sen jälkeen, kun kunnat putosivat pois sotesta. Asian tiimoilta on kuntien kanssa keskusteltu paljon. Kaikki myöntävät, että kuntien väliselle yhteistyölle on tarvetta, mutta tarvitaanko vielä jokin erillinen hallinto sitä yhteistyötä hoitamaan, kuntaministeri Paula Risikko pohtii.

Metropolialueen
kuntaliitos ei kiinnosta

Kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo esittelivät 5. joulukuuta ehdotuksensa metropolialueen uudeksi kuntajaoksi. He haluaisivat liittää viisi kuntaa, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan yhdeksi kunnaksi.

Espoo ja Vantaa imoittivat heti esityksen tultua julki, että ne eivät halua suurkuntaliitosta, eikä liitos ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin.