KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

YKSITYISSEKTORILTA

noin puolet kuntien verotuloista

Yksityisellä sektorilla työskentelevät palkansaajat tuottivat karkeiden arvioiden mukaan keskimäärin noin 35 prosenttia kuntien verotuotoista, kun julkisen sektorin työntekijät kerryttivät kuntien verotuloista noin 13 prosenttia.

Kun palkansaajien veroihin lisätään kiinteistöverot ja osuus yhteisöverosta, yksityisen sektorin osuudeksi näyttäisi kuntien verotuloista muodostuvan noin 46 prosenttia. Kiinteistöveron osuus esimerkiksi Eurajoella on 27,5 prosenttia kunnan verorahoituksesta.

Laskelmat ovat Kuntaliiton mukaan karkeita, vain suuntaa-antavia. Kuntaliiton laskelma pohjautuu vuoteen 2011 ja lähteenä on käytetty Verohallinnon maksuunpanotilastoa sekä Tilastokeskuksen työllisyystietoja.

Kunnittaiset vaihtelut maan keskiarvoon verrattuna ovat hyvin suuria.

Yle uutisoi 3. joulukuuta, että esimerkiksi Ranuan kunta Lapissa saa jopa kaksi kertaa enemmän valtionosuuksia kuin kerää itse verotuloja. Enimmäkseen muista riippuvaisia kuntia on Suomessa kolmannes kaikista kunnista.

Valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat ”aidosti elinvoimaisia” kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.

Muun muassa Espoo käyttää vain kaksi prosenttia muiden rahoja suhteessa omiin verotuloihin, Kerava kymmenen prosenttia. Ylen laskelmassa Tampereella luku on 34 prosenttia, ja Turussa 47 prosenttia.

Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 83 prosenttia kuntien omista verotuloista.

Tutkija Timo Aro sanoo Ylelle, että ajatus koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta sillä ei ole mitään käytännön realismia. Suomen kartalla varsinkin pääradan varsi Helsingistä Ouluun on menestyvien kuntien ketjua.

Kaikkia kuntia koskeva lista yksityisen sektorin osuudesta kuntien tuloihin verkossa:

kuntalehti.fi.


KT Kuntatyönantajilta hallitusohjelmatavoitteet

Kuntatalouden vakauttamisen tarve leimaa lähivuosia, joten maltillisia työmarkkinaratkaisuja tarvitaan jatkossakin, sanoo KT Kuntatyönantajat. Sen mukaan tulevien vuosien työmarkkinaratkaisuilla ja valtion päätöksillä on suuri merkitys kuntatalouteen. Palkankorotusvaraa ei ole, KT katsoo.

KT edellyttää hallitusohjelmatavoitteissaan, että hallituksen yleinen talouspolitiikka tukee maltillista ansiokehitystä, kansallisen kilpailukyvyn kohentamista ja uusien työpaikkojen syntyä. Kuntien työvoimakustannuksia ei pidä lisätä hallitusohjelmalla tai muilla valtion toimilla. Normeja säätämällä ei pidä pienentää ryhmäkokoja tai tiukentaa henkilöstömitoituksia.

Kunnilla tulee KT:n mukaan olla joustavat mahdollisuudet palvelutuotannon toteuttamiseen.

KT odottaa hallitukselta, että se purkaa työntarjoamisen esteitä ja että työllisyyttä edistetään myös työlainsäädännön keinoin. Määräaikaisuuksien perusteita tulee väljentää ja uudelleen arvioida työntarjoamisen ja työllistymisen näkökulmasta. Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava.

KT edellyttää, että laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan huomattavasti. Yhteiskuntavaarallisia työtaisteluja koskevaa sääntelyä on uudistettava ja suojelutyömääräyksiä laajennettava niin, ettei kansalaisten henki ja terveys sekä yhteinen ja yksityinen omaisuus vaarannu kunta-alan työtaisteluissa.

Tulevissa uudistuksissa ei pidä ottaa henkilöstölle erityistä irtisanomissuojaa. ja työnantajayhteenliittymistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy erisuuruisille tehtäväkohtaisille palkoille.

KT:n hallitusohjelmatavoitteet osoitteessa www.kuntatyonantajat.fi/fi/mika-kt/edunvalvonta/hallitusohjelmatavoitteet/.

KT Kuntatyönantajilta hallitusohjelmatavoitteet

Kuntatalouden vakauttamisen tarve leimaa lähivuosia, joten maltillisia työmarkkinaratkaisuja tarvitaan jatkossakin, sanoo KT Kuntatyönantajat. Sen mukaan tulevien vuosien työmarkkinaratkaisuilla ja valtion päätöksillä on suuri merkitys kuntatalouteen. Palkankorotusvaraa ei ole, KT katsoo.

KT edellyttää hallitusohjelmatavoitteissaan, että hallituksen yleinen talouspolitiikka tukee maltillista ansiokehitystä, kansallisen kilpailukyvyn kohentamista ja uusien työpaikkojen syntyä. Kuntien työvoimakustannuksia ei pidä lisätä hallitusohjelmalla tai muilla valtion toimilla. Normeja säätämällä ei pidä pienentää ryhmäkokoja tai tiukentaa henkilöstömitoituksia.

Kunnilla tulee KT:n mukaan olla joustavat mahdollisuudet palvelutuotannon toteuttamiseen.

KT odottaa hallitukselta, että se purkaa työntarjoamisen esteitä ja että työllisyyttä edistetään myös työlainsäädännön keinoin. Määräaikaisuuksien perusteita tulee väljentää ja uudelleen arvioida työntarjoamisen ja työllistymisen näkökulmasta. Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava.

KT edellyttää, että laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan huomattavasti. Yhteiskuntavaarallisia työtaisteluja koskevaa sääntelyä on uudistettava ja suojelutyömääräyksiä laajennettava niin, ettei kansalaisten henki ja terveys sekä yhteinen ja yksityinen omaisuus vaarannu kunta-alan työtaisteluissa.

Tulevissa uudistuksissa ei pidä ottaa henkilöstölle erityistä irtisanomissuojaa. ja työnantajayhteenliittymistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy erisuuruisille tehtäväkohtaisille palkoille.

KT:n hallitusohjelmatavoitteet osoitteessa www.kuntatyonantajat.fi/fi/mika-kt/edunvalvonta/hallitusohjelmatavoitteet/.