KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Paperittomien terveydenhoito

ministeriön valmistelussa

Suomessa oli viranomaisten tiedossa noin 3 500 paperitonta ihmistä vuonna 2012. He oleskelivat Suomessa ilman lupaa, suurin osa Etelä-Suomessa. Miten heidän terveydestään tulisi huolehtia ja millä rahoilla?

hannele häkkinen

Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti tänä syksynä valmistelun hallituksen esitykseksi laiksi paperittomien terveyspalveluista. Kyse on Suomessa laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista, joilla ei ole oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon.

Kaikilla Suomessa oleskelevilla on oikeus kiireelliseen hoitoon. Terveydenhuoltolain mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti paperittomien terveyspalveluja talvella 2014. Tuolloin selvityksessä luettiin paperittomiksi myös Romanian ja Bulgarian romanit, joilla ei ole omasta maastaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia, joilla he voisivat osoittaa kuuluvansa maansa sosiaaliturvaan. Jos henkilö ei ole tehnyt työtä, hän ei kuulu näiden maiden sosiaaliturvaan.

Lakiluonnoksessa tarkoitetuille henkilöille järjestettäisiin terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimat terveyspalvelut, joita ovat raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikais- ja muiden sairauksien hoito huomioiden henkilön terveydentila ja hänen Suomessa oleskelunsa kesto. Laki ei koskisi EU- ja Eta-maista tai Sveitsistä tulevia henkilöitä.

Lain tarkoituksena on ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen turvata ihmisen oikeus välttämättömään huolenpitoon inhimillisen arvokkuuden toteuttamiseksi.

Kunnan velvollisuutena olisi järjestää lakiehdotuksessa tarkoitetut palvelut. Valtio korvaisi kunnille aiheutuneet kustannukset. Lakiesitys on tarkoitus antaa mahdollisimman pian.

Ongelmana on, ettei Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden määrästä ole tarkkaa tietoa eikä voida arvioida, miten se tulee kehittymään. Käytännössä on vaikeaa arvioida, kuka on paperiton.

Ehdotuksessa tarkoitettujen henkilöiden tunnistaminen on vaikeaa, jotta voitaisiin luotettavasti todentaa heidän oikeutensa palvelujen käyttöön. Paperittomien terveyspalvelujen laajentaminen saattaa toimia vetovoimatekijänä, joten tilannetta on seurattava tarkasti.

Faktat

Paperittomien terveydenhuolto Ruotsissa

Ruotsissa on arvioitu olevan 10 000–35 000 luvatta maassa oleskelevaa ulkomaalaista. Näitä ovat henkilöt, jotka ovat tulleet maahan luvatta eivätkä ole hakeneet turvapaikkaa. Niin sanotusti paperittomia ovat myös henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on evätty tai henkilöt, jotka ovat saaneet käännytyspäätöksen, mutta eivät ole poistuneet maasta.

Ruotsissa tuli 1.7.2013 voimaan laki eräiden ilman välttämätöntä lupaa Ruotsissa oleskelevien ulkomaalaisten terveyden- ja sairaanhoidosta. Laissa on säädetty maakäräjien velvollisuudesta tarjota hoitoa alueellaan laittomasti oleskeleville ulkomaalaisille. Laki ei koske EU- ja Eta-maista tai Sveitsistä tulevia henkilöitä. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuitenkin todettu, ettei ole poissuljettua, että lakia yksittäistapauksissa voitaisiin soveltaa myös unionin kansalaisiin.

Aikuiset luvatta oleskelevat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja hoitoon samojen kriteerien mukaan kuin turvapaikanhakijat.

Tällä tarkoitetaan sellaisia potilaan tarvitsemia terveyspalveluja tai hammashoitoa, jota ei voida lykätä aiheuttamatta potilaalle välitöntä terveysriskiä. Hoidon antamatta jättämisellä voisi olla vakavia seurauksia henkilölle itselleen, muille ihmisille tai väestölle. Kyseessä voi olla myös kroonisen sairauden hoito. Hoidon tarpeen määrittelee lääkäri. Lisäksi aikuisille järjestetään äitiyshuollon palvelut, raskauden keskeytykset ja ehkäisyneuvonta.

Paperittomille tarjotaan myös mahdollisuutta maksuttomaan terveystarkastukseen. Alle 18-vuotiaat saavat samat terveydenhuollon palvelut kuin Ruotsissa vakituisesti asuvat lapset.

Maakäräjät vastaavat sekä hoidosta että sen kustannuksista. Luvatta maassa olevilta henkilöiltä voidaan periä lääkäri- ja hammaslääkärikäynnistä sekä muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla käynnistä samansuuruinen hoitomaksu kuin ruotsalaisilta.

Lain tullessa voimaan Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliitto (Sveriges Kommuner och Landsting) järjesti koulutustilaisuuksia terveydenhuollon henkilöstölle, lähetti yleiskirjeen ja päivitti käsikirjan ulkomaalaisten hoidosta.

Ruotsin valtiokonttori on saanut tehtäväkseen seurata uuden lain toteutumista, väliraportti annetaan keväällä 2015 ja loppuraportti keväällä 2016. Tähänastisen seurannan mukaan enemmän henkilöitä hakeutuu julkiseen terveydenhuoltoon ja vähemmän ihmisiä hakeutuu esim. Global Clinicin kaltaisille vastaanotoille.

Faktat

Paperittomien terveydenhuolto Ruotsissa

Ruotsissa on arvioitu olevan 10 000–35 000 luvatta maassa oleskelevaa ulkomaalaista. Näitä ovat henkilöt, jotka ovat tulleet maahan luvatta eivätkä ole hakeneet turvapaikkaa. Niin sanotusti paperittomia ovat myös henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on evätty tai henkilöt, jotka ovat saaneet käännytyspäätöksen, mutta eivät ole poistuneet maasta.

Ruotsissa tuli 1.7.2013 voimaan laki eräiden ilman välttämätöntä lupaa Ruotsissa oleskelevien ulkomaalaisten terveyden- ja sairaanhoidosta. Laissa on säädetty maakäräjien velvollisuudesta tarjota hoitoa alueellaan laittomasti oleskeleville ulkomaalaisille. Laki ei koske EU- ja Eta-maista tai Sveitsistä tulevia henkilöitä. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuitenkin todettu, ettei ole poissuljettua, että lakia yksittäistapauksissa voitaisiin soveltaa myös unionin kansalaisiin.

Aikuiset luvatta oleskelevat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja hoitoon samojen kriteerien mukaan kuin turvapaikanhakijat.

Tällä tarkoitetaan sellaisia potilaan tarvitsemia terveyspalveluja tai hammashoitoa, jota ei voida lykätä aiheuttamatta potilaalle välitöntä terveysriskiä. Hoidon antamatta jättämisellä voisi olla vakavia seurauksia henkilölle itselleen, muille ihmisille tai väestölle. Kyseessä voi olla myös kroonisen sairauden hoito. Hoidon tarpeen määrittelee lääkäri. Lisäksi aikuisille järjestetään äitiyshuollon palvelut, raskauden keskeytykset ja ehkäisyneuvonta.

Paperittomille tarjotaan myös mahdollisuutta maksuttomaan terveystarkastukseen. Alle 18-vuotiaat saavat samat terveydenhuollon palvelut kuin Ruotsissa vakituisesti asuvat lapset.

Maakäräjät vastaavat sekä hoidosta että sen kustannuksista. Luvatta maassa olevilta henkilöiltä voidaan periä lääkäri- ja hammaslääkärikäynnistä sekä muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla käynnistä samansuuruinen hoitomaksu kuin ruotsalaisilta.

Lain tullessa voimaan Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliitto (Sveriges Kommuner och Landsting) järjesti koulutustilaisuuksia terveydenhuollon henkilöstölle, lähetti yleiskirjeen ja päivitti käsikirjan ulkomaalaisten hoidosta.

Ruotsin valtiokonttori on saanut tehtäväkseen seurata uuden lain toteutumista, väliraportti annetaan keväällä 2015 ja loppuraportti keväällä 2016. Tähänastisen seurannan mukaan enemmän henkilöitä hakeutuu julkiseen terveydenhuoltoon ja vähemmän ihmisiä hakeutuu esim. Global Clinicin kaltaisille vastaanotoille.