KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Kuntaliitto vaatii korjauksia sote-lakiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toteutuminen hallituksen esityksen mukaan ajaa osan kunnista taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen ja pakkoliitoksiin, arvioi Kuntaliitto.

Hallitus onnistui välillä jo epäonnistumaan tuomitussa tehtävässä ja jätti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle määräajassa joulukuun alussa.

Samalla julkaistiin ministeriöiden laskelmat sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista kunnissa. Laskelmien piilottelua on ihmetelty laajasti koko lakivalmistelun ajan.

Kuntaliiton hallitus pitää lakiesitystä kiireellä valmisteltuna ja puutteellisena. Kuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on kuntien kannalta niin merkittävä kokonaisuus, että kuntia on kuultava eduskuntakäsittelyssä.

Liiton mukaan siirtymäkauden järjestelystä huolimatta esityksessä ei ole vielä löydetty toimivaa rahoitusmallia.

- Lakiesitykseen liittyy siirtymäaika jolloin maksimimuutos tulisi olemaan 400 euroa per asukas. Meidän näkemyksen mukaan tätä pitäisi harkita uudelleen ja katsoa sillä tavoin että kokonaismuutos olisi nollan luokkaa. Se olisi kaikille paras ratkaisu, liiton Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu sanoo.

Valtiovarainministeriön mukaan sote-uudistuksen toteuttamisen kustannuksista on vaikea sanoa mitään arvioita koko maan tasolla. Myöskään siitä, miten sote-alueen sisällä katetaan vaje, joka syntyy kuntakohtaisten lisäkustannusten rajaamisesta 400 euroon per asukas, ei ole tarkempaa tietoa, todetaan valtiovarainministeriöstä.

Kuntaliitto järjestää sotesta kuntien kuulemisen erityisesti rahoituksen ja demokratian kannalta ja toimittaa kyselyn tiedot eduskunnan käsittelyyn.

Perustuslakivaliokunta syynää esityksen

Lakiesityksen mukaan sote-alueita tulee viisi. Alueiden pohjana ovat nykyiset erityisvastuualueet. Tuottamisvastuussa ovat kuntayhtymät, joita tulee enintään 19. Kuntayhtymistä sovitaan kuntalähtöisesti. Teemalliset kuntayhtymät eivät ole mahdollisia.

- Sote-alue viime kädessä päättää mitkä on tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä ja valvoo kriteerien toteutumista, totesi esityksen sisältöä esitellyt hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kuntayhtymät jakautuvat siten, että eteläisellä ja itäisellä sote-alueella kuntayhtymiä on neljä molemmilla, keskisellä ja läntisellä alueella kolme kummallakin ja pohjoisella sote-alueella viisi kuntayhtymää.

Uudistuksen tullessa voimaan sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Lakiesitys on menossa eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

- Asiantuntijoita kuullaan tammikuun alkuun mennessä, ja perustuslakivaliokunnan lausunto valmistuu helmikuun alkuun mennessä, arvioi valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, sd.

Kuntalakiesitys ei rajoita vaalikelpoisuutta

Hallituksen eduskunnalle luovuttama esitys uudeksi kuntalaiksi ei kajoa kunnanhallituksen puheenjohtajiston kelpoisuuteen.

Lausunnoilla kunnissa olleessa lakiluonnoksessa ehdotettiin, että kunnan työntekijä ei voisi olla kunnanhallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja että kunnan konserniyhtiön hallituksessa oleva ei voisi olla kunnanhallituksessa tai muuten kunnan toimielimessä käsitellä konserniyhtiötä koskevaa asiaa

- Rajoitusta kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen ei ole tulossa. Konserniyhtiön osalta ei tehdä vaalikelpoisuussäännöksiä vaan esteellisyyssäännös. Nykyinen yhteisöjäävin poikkeussäännös poistettaisiin, eli henkilö olisi esteellinen käsittelemään konserniyhtiötä koskevaa asiaa kunnanhallituksessa, kertoo lain esittelijä, lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöstä.

Kunnat kannattivat lausunnoissaan sitä, että työntekijän oikeutta toimia kunnanhallituksen puheenjohtajana olisi rajoitettu.

- Kun kunnanhallitus on se kunnan työnantajan roolissa oleva viranomainen, niin kaksoisrooli on nähty käytännössä aika ongelmalliseksi. Poliittiset puolueet eivät olleet niin halukkaita rajaamaan sitä. Lakiesityksessä tuodaan esille, että tähän on syytä kiinnittää huomiota, mutta rajausta ei esitetä kategorisesti, Mäenpää sanoo.

Vaikutusmahdollisuuksia
halutaan lisätä

Esitys uudeksi kuntalaiksi pyrkii edistämään kunnan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

Talouden kannalta yksi merkittävin muutos on julkisen talouden suunnitelmaan liittyvä kuntatalousohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin. Kuntatalousohjelmalla pyritään turvaamaan kuntatalouden vakautta.

Yksittäisen kunnan tasolla talouden tasapainoa ja kestävyyttä edistetään muun muassa tiukentamalla alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kytkemällä se arviointimenettelyyn. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä.

Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 niin pian kun eduskunta on käsitellyt lakiesitykset. Erityisesti säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin ensi vuodesta lähtien.

Osaa säännöksistä sovellettaisiin vasta vuonna 2017.

Työllisyyden kuntakokeilua on syvennettävä

Kuntaliitto esittää työllisyyspoliittisen kuntakokeilun syventämistä tarkoin rajatulla kuntajoukolla. Muutamat kokeilukunnat voisivat ottaa vastuulleen kaikki alueensa työmarkkinatuen saajien työllisyyspalvelut.

Kuntaliiton hallituksen hyväksymässä työpoliittisessa ohjelmassa linjataan kuntien vahvistuvaa roolia työllisyyden hoidossa sekä vaaditaan tehtävän hoitamiseen riittävää toimivaltaa ja voimavaroja.

Kuntien vastuu pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden palveluista ja työttömyysturvan rahoituksesta on lisääntynyt jatkuvasti. Työmarkkinatukiuudistuksen ja työttömyyden pitkittymisen myötä kuntien työmarkkinatuen maksuosuudet kasvavat ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa, josta valtio kompensoi 75 miljoonaa euroa.

- Rahoitusvastuun siirto ei paranna kuntien mahdollisuuksia puuttua pitkittyvään työttömyyteen. Uudistus ei lisännyt kuntien keinovalikoimaa työttömien aktivoinnissa. Uudistus vaikeuttaa erityisesti rakennemuutospaikkakuntien asemaa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kuntaliiton työpoliittinen ohjelma perää vaikuttavia palveluja ja riittäviä resursseja kunnille työmarkkinatuen rahoitusvastuun vastapainoksi. Perinteisesti työvoimapalvelujen järjestäminen ja työttömien ohjaus on ollut valtion vastuulla, mutta nykytilanteessa palvelut eivät enää kohtaa paikallista tarvetta.

- Kuntaliiton tavoitteena on vahvistaa paikallisia mahdollisuuksia järjestää työmarkkinatuen saajille työllistymistä edistäviä palveluja TE-toimistojen ottaessa vastuun muiden työttömien palveluista, sanoo Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen.

Hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeilu jatkuu ensi vuoden loppuun. Kokeilukunnissa on kehitetty uusia palveluja ja toimintamalleja moniammatillisena yhteistyönä.

Kokeilua tulisi Kuntaliiton mielestä syventää niin, että määrätyt kokeilukunnat ottavat vastuulleen kaikki alueensa työmarkkinatuen saajille suunnatut työllisyyspalvelut. Kokeilussa kunnille siirretäisiin kaikki kohderyhmän työllisyyspalveluihin liittyvät resurssit ja toimivaltuudet. Kokeiluun pitäisi pystyä kytkemään paremmin mukaan elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt.

Jatkokokeilussa tulisi kyetä poikkeamaan nykyisestä lainsäädännöstä, mikä nyt käynnissä olevassa kokeilussa ei ole ollut mahdollista.

- Kunnille on turvattava riittävät resurssit ja valtuudet työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiseen, jotta ne pystyvät edistämään työmarkkinatuen saajien työllisyyttä, pitämään pitkittyvästä työttömyydestä aiheutuvat kustannukset kurissa ja turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta, Tommi Eskonen sanoo.

Kuntaliiton työpoliittisen ohjelman toinen keskeinen esitys on selvittää ammatillisen aikuiskoulutuksen kokoaminen yhteen, jotta aikuiskoulutuksen työelämälähtöisyys ja riittävä resursointi voidaan turvata.

Koko aikuiskoulutus tulisi siirtää valtion rahoitusvastuulle samalla kun selvitettäisiin mahdollisuudet siirtää työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama työpoliittisen aikuiskoulutuksen rahoitus ja hallinnointi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. TEM varmistaisi edelleen työttömän työttömyysturvan saannin edellytykset ja rahoittaisi kulukorvauksen koulutuksen ajalta.

Kulttuuritoiminnan osuus

kuntien budjetista pienentynyt

Kulttuurin rahoitus ja painopistealueet ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan 24 kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan.

Kaupunkien ja alueiden välillä on kuitenkin eroja sekä kustannusten tasossa että kehityksessä, ilmenee uudesta vertailututkimuksesta, jossa on tarkasteltu kulttuuritoimen menoja.

Selvityksessä mukana olleiden kahdenkymmenenneljän kaupungin yhteenlasketut kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset olivat noin 523 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kaupunkikohtainen vaihtelu oli huomattavaa, 5,7 miljoonasta eurosta 105,8 miljoonaan euroon.

Asukaslukuun suhteutetut kustannukset vaihtelivat vertailuun osallistuneiden kaupunkien osalta 105–250 euron välillä. Neljässä kaupungissa asukasmäärään suhteutetut kustannukset olivat 105–150 euroa, neljässätoista kaupungissa 150–199 euroa ja kuudessa kaupungissa 200–250 euroa.

Kuntien kulttuuritoiminnan tiedonkeruuhanke on toteutettu Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja osallistuneiden kaupunkien yhteistyönä nyt kolmatta kertaa. Uusinta vertailua varten kerättiin tietoja kaupunkien vuoden 2013 tilinpäätöksiin sisältyvistä kulttuuritoiminnan tuloista ja menoista. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Vastaava tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2010 ja 2007.

Kirjastot ja taide- ja
kulttuurilaitokset suurimpia

Suuri osuus kaupunkien kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista kohdistui kirjastoille ja taide- ja kulttuurilaitoksille. Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna nämä kaksi osa-aluetta muodostivat 75 prosenttia kaikista kulttuurin kustannuksista.

Kirjastot muodostivat kaupungeissa 25–54 prosenttia ja taide- ja kulttuurilaitokset 10–62 prosenttia kulttuuritoiminnan kokonaiskustannuksista. Kuudessa kaupungissa museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan kustannukset muodostivat yli puolet kaikista kulttuuritoiminnan kustannuksista.

Kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on pieni. Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan saamien verotulojen ja valtionosuuksien kokonaissummasta vaihteli noin kahdesta prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin. Useimpien kaupunkien tapauksessa kulttuurin osuus on vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana pienentynyt.

TAYSin potilashotellille

Lääkäriliiton laatupalkinto

Tampereen yliopistollisen sairaalan Synnyttäneen perheen hoito potilashotellissa -hanke sai Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon joulukuun alussa. Toiminta on Suomessa ainutlaatuista. Lääkäriliiton laatupalkinnon myöntämisen edellytyksenä on terveydenhuollon toiminnan kehittäminen, jonka vaikutus potilaiden hoitoon pystytään osoittamaan. Hotellissa yöpyneet perheet ovat olleet erittäin tyytyväisiä: potilastyytyväisyys on ollut keskimäärin 4,7 asteikolla 1–5 mitattuna.

Synnyttäjät perheineen ovat voineet yöpyä Norlandia Caren potilashotellissa sairaala-alueella juhannuksesta 2013 alkaen. Potilashotellissa on tähän mennessä yöpynyt yli 2 200 TAYSissa synnyttänyttä perhettä. TAYS on Suomen kolmanneksi vilkkain synnytyssairaala, jossa hoidetaan vuosittain
5 200–5 400 synnytystä.

Potilashotellin avulla halutaan tukea perheen yhdessäoloa ja sitä kautta vauvan ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen muodostumista turvallisessa ympäristössä. Potilashotellissa voi perheen niin halutessa yöpyä koko perhe: isän tai tukihenkilön lisäksi myös sisarukset.

Potilashotellissa voi yöpyä, jos raskaus ja synnytys ovat sujuneet normaalisti ja sekä äidin että vauvan vointi täyttää ennalta sovitut kriteerit. Tällä hetkellä käytössä on 16 perhehuonetta, joiden asiakkaita hoitaa kaksi kätilöä. Lastenlääkäri käy päivittäin tarkastamassa kotiutuvat vauvat, ja tarpeen vaatiessa äidin ja vauvan siirtyminen takaisin sairaalaan käy nopeasti.

Synnyttäneiden hoito potilashotellissa on vapauttanut potilaspaikkoja sairaalan synnytysvuodeosastoilla, jonne on voitu järjestää 4–6 perhehuonetta synnyttäneille perheille.

TAYSin synnytystoimintaa on systemaattisesti kehitetty useiden vuosien ajan ja työ jatkuu edelleen. Muutaman vuoden kuluttua raskaana olevia, synnyttäjiä ja vastasyntyneitä hoidetaan TAYSin D-uudisrakennukseen valmistuvissa tiloissa. Uusissa tiloissa perhekeskeisyyttä viedään eteenpäin muun muassa mahdollistamalla sairaan vastasyntyneen tarkkailu ja osastohoito siten, että vauvaa ja äitiä ei eroteta toisistaan.

Kulttuuritoiminnan osuus

kuntien budjetista pienentynyt

Kulttuurin rahoitus ja painopistealueet ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan 24 kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan.

Kaupunkien ja alueiden välillä on kuitenkin eroja sekä kustannusten tasossa että kehityksessä, ilmenee uudesta vertailututkimuksesta, jossa on tarkasteltu kulttuuritoimen menoja.

Selvityksessä mukana olleiden kahdenkymmenenneljän kaupungin yhteenlasketut kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset olivat noin 523 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kaupunkikohtainen vaihtelu oli huomattavaa, 5,7 miljoonasta eurosta 105,8 miljoonaan euroon.

Asukaslukuun suhteutetut kustannukset vaihtelivat vertailuun osallistuneiden kaupunkien osalta 105–250 euron välillä. Neljässä kaupungissa asukasmäärään suhteutetut kustannukset olivat 105–150 euroa, neljässätoista kaupungissa 150–199 euroa ja kuudessa kaupungissa 200–250 euroa.

Kuntien kulttuuritoiminnan tiedonkeruuhanke on toteutettu Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja osallistuneiden kaupunkien yhteistyönä nyt kolmatta kertaa. Uusinta vertailua varten kerättiin tietoja kaupunkien vuoden 2013 tilinpäätöksiin sisältyvistä kulttuuritoiminnan tuloista ja menoista. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Vastaava tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2010 ja 2007.

Kirjastot ja taide- ja
kulttuurilaitokset suurimpia

Suuri osuus kaupunkien kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista kohdistui kirjastoille ja taide- ja kulttuurilaitoksille. Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna nämä kaksi osa-aluetta muodostivat 75 prosenttia kaikista kulttuurin kustannuksista.

Kirjastot muodostivat kaupungeissa 25–54 prosenttia ja taide- ja kulttuurilaitokset 10–62 prosenttia kulttuuritoiminnan kokonaiskustannuksista. Kuudessa kaupungissa museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan kustannukset muodostivat yli puolet kaikista kulttuuritoiminnan kustannuksista.

Kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on pieni. Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan saamien verotulojen ja valtionosuuksien kokonaissummasta vaihteli noin kahdesta prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin. Useimpien kaupunkien tapauksessa kulttuurin osuus on vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana pienentynyt.

TAYSin potilashotellille

Lääkäriliiton laatupalkinto

Tampereen yliopistollisen sairaalan Synnyttäneen perheen hoito potilashotellissa -hanke sai Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon joulukuun alussa. Toiminta on Suomessa ainutlaatuista. Lääkäriliiton laatupalkinnon myöntämisen edellytyksenä on terveydenhuollon toiminnan kehittäminen, jonka vaikutus potilaiden hoitoon pystytään osoittamaan. Hotellissa yöpyneet perheet ovat olleet erittäin tyytyväisiä: potilastyytyväisyys on ollut keskimäärin 4,7 asteikolla 1–5 mitattuna.

Synnyttäjät perheineen ovat voineet yöpyä Norlandia Caren potilashotellissa sairaala-alueella juhannuksesta 2013 alkaen. Potilashotellissa on tähän mennessä yöpynyt yli 2 200 TAYSissa synnyttänyttä perhettä. TAYS on Suomen kolmanneksi vilkkain synnytyssairaala, jossa hoidetaan vuosittain
5 200–5 400 synnytystä.

Potilashotellin avulla halutaan tukea perheen yhdessäoloa ja sitä kautta vauvan ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen muodostumista turvallisessa ympäristössä. Potilashotellissa voi perheen niin halutessa yöpyä koko perhe: isän tai tukihenkilön lisäksi myös sisarukset.

Potilashotellissa voi yöpyä, jos raskaus ja synnytys ovat sujuneet normaalisti ja sekä äidin että vauvan vointi täyttää ennalta sovitut kriteerit. Tällä hetkellä käytössä on 16 perhehuonetta, joiden asiakkaita hoitaa kaksi kätilöä. Lastenlääkäri käy päivittäin tarkastamassa kotiutuvat vauvat, ja tarpeen vaatiessa äidin ja vauvan siirtyminen takaisin sairaalaan käy nopeasti.

Synnyttäneiden hoito potilashotellissa on vapauttanut potilaspaikkoja sairaalan synnytysvuodeosastoilla, jonne on voitu järjestää 4–6 perhehuonetta synnyttäneille perheille.

TAYSin synnytystoimintaa on systemaattisesti kehitetty useiden vuosien ajan ja työ jatkuu edelleen. Muutaman vuoden kuluttua raskaana olevia, synnyttäjiä ja vastasyntyneitä hoidetaan TAYSin D-uudisrakennukseen valmistuvissa tiloissa. Uusissa tiloissa perhekeskeisyyttä viedään eteenpäin muun muassa mahdollistamalla sairaan vastasyntyneen tarkkailu ja osastohoito siten, että vauvaa ja äitiä ei eroteta toisistaan.