Monet paineet muuttavat

kunnan johtamista

Kunnan johtamisessa ei enää riitä, että asioita hoidetaan. Johtamisessa on tiedettävä päämäärät ja strategiset tavoitteet. Johtaminen on siirtynyt pois kunnanvirastosta, kohti verkostoja ja kumppanuuksia.

Poliittisen johtamisen läpinäkyvyyttä näyttää olevan vaikea lisätä, kun kuntien omat työntekijät voivat johtaa kunnan luottamushenkilöjärjestelmää ja toimia työnantajan edustajana.

eero karisto kuvat: seppo haavisto

Toimintaympäristön muutosta on kuvattu monin tavoin ja mittarein. Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen ottaa yhdeksi tarkastelukulmaksi epävarmuuksien lisääntymisen. Eteen tulee yhä enemmän asioita, joita on vaikea ennakoida. Suurimpia näistä ovat talouteen liittyvät epävarmuudet niin globaalilla ja eurooppalaisella kuin kansallisella ja paikallisella tasolla.

Ilkeät ongelmat lisääntyvät. Majoinen luettelee perhesurmat, syrjäytymisen, turvattomuuden, ilmastonmuutoksen.

Yhteiskunta ympärillä muuttuu. Valtiovalta muuttaa kuntamaailmaa suurin uudistuksin ja odotuksin, kansallinen kuntapolitiikan linja on ollut häilyvää.

Kansalaiset ovat entistä valveutuneempia.

Johtaminen
on verkostoitumista

Johtaminen on Majoisen mukaan yhä enemmän verkostoitumista, sidosryhmäsuhteitten hoitamista, elinvoimaan liittyvien kumppanuuksien luomista ja julkisuuden kautta vaikuttamista.

Julkisuus on yksi kasvava tekijä kuntapolitiikassa. Sen hallinnan opetusta kaivataan yhä enemmän kunta-alan johtamiskoulutuksessa.

Yhä useampi kuntapäättäjä käyttää sosiaalista mediaa. Professori Pekka Aula arvioi aiemmin syksyllä Kunnallisalan Kehittämissäätiön Kaks.fi -verkkosivulla, että sosiaalinen media on hyvä tapa kuntajohtajille olla yhteydessä kuntalaisiin. Silloin viesti menee eteenpäin siinä muodossa kuin lähettäjä sen muotoilee, toisin kuin toimitetussa mediassa.

Palautettakin tulee välittömämmin.

Uuden polven kuntajohtajat
ovat erilaisia

Kuntajohtajien keski-ikä on korkea. Yli puolet kunnan- ja kaupunginjohtajista on täyttänyt 55.

Takavuosina hakijoitten määrä kuntajohtajien virkoihin laski nopeasti. Nyttemmin kehitys on tasaantunut.

- Kuntajohtajan tehtävä on näköalapaikka, jossa voi vaikuttaa. Oman työn jäljet näkyvät. Kyllä se taas näyttää kiinnostavan uutta sukupolvea.

Ikärakenne tuo yhä enemmän uuden polven johtajia. Suhde työhön muuttuu sukupolven myötä. Uusi polvi arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Omassa kunnassa ei välttämättä haluta asua kuten vanhemman polven kuntajohtajat ovat tehneet. Työ kuntajohtajana on yksi työ muiden joukossa.

Sitoutumisen yksi symboli on suhtautuminen asuinpaikkaan.

Vaikka kunnissa on pitkälti totuttu siihen, että viranhaltijat asuvat muussa kunnassa, kunnanjohtajan asuinpaikka herättää vielä voimakkaitakin tunteita.

Asuminen kunnassa synnyttää suuremman mielikuvan sitoutumisesta ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Tämä kysymys liittyy paikalliseen identiteettiin, jonka luominen ja vahvistaminen on koettu kunnan erääksi tehtäväksi. Siinäkin suhteessa kunnat eriytyvät vahvasti.

Valtio muuttaa
kunnan arkea

Vireillä olevilla suurilla kunta-alan muutoksilla on vaikutuksensa myös kuntajohtamiseen.

Toisin kuin usein sanotaan, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki ei hävitä puolta kuntien merkityksestä ainakaan Majoisen mielestä.

- Vahvaa paikallista toimeliaisuutta ja elinvoiman edistämistä tarvitaan ja toimijaa, joka on lähellä kansalaisia.

Mutta johtamiseen se asettaa uusia vaatimuksia.

- Kunnan tehtävä on vastata asukkaittensa hyvinvoinnista. Asioita vain hoidetaan sitten toisella tavalla.

Tehtäviä, joita tähän asti ovat hoitaneet kuntajohtajan alaiset, hoitavatkin sitten yhteistyökumppanit. Alaisten johtamisen tilalle tulee toivottavan kehityksen aikaansaaminen yhteistyökumppanien kanssa. Sote-uudistukseen tarvitaankin paljon vahvempaa verkostomaista toimintamallia eikä asioiden jäsentämistä hierarkioiden kautta.

Rakenneuudistuksen myötä kuntien määrä ja sen myötä kuntajohtajien määrä vähenee.

Samalla muuttuu kuntien rakenne.

Yhä useammassa kunnassa on selkeä kaupunkikeskusta ja laaja maaseutualue.

Elinkeinoelämästä
haetaan vertailuja

Oleellisiin muutoksiin johtamisen kannalta kuuluu luottamushenkilöjohtamisen roolin vahva lisääntyminen. Kokopäivätoimiset ja osa-aikaiset luottamushenkilöt ovat läsnä myös virkajohtajien työssä eri tavalla kuin ennen.

Työnjako-ongelmiin törmätään joskus samalla tavalla kuin ylipäätään keskustelussa viranhaltijoitten ja luottamushenkilöitten työnjaossa.

Periaatteellisella tasolla johtamisen ammattilaiset korostavat luottamushenkilöitten roolia strategisessa johtamisessa ja työrauhan antamista operatiivisessa toiminnassa.

Kunnanhallituksen ja osakeyhtiön hallituksen vertailusta on haettu mallia kunnanhallitusten roolin kehittämiseen.

Muutosta kaivataan siihen, että kunnanhallitukset osaisivat ja voisivat keskittyä strategisiin asioihin.

Kuntapolitiikassa onnistumisen mittarit ovat kuitenkin paljon monimutkaisemmat kuin yrityselämässä.

Siksi luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon tiivis rinnakkaiselo on Majoisen mukaan selvyys kuntapolitiikassa.

Valtakunnanpolitiikassa voi kärjistäen sanoa, että aktiiviurheilijat ovat pärjänneet paremmin kuin yritysjohtajat. Vuorineuvostason kansanedustajat ovat jääneet yhden kauden takapenkkiläisiksi.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on harvinainen poikkeus eturivin poliitikosta, jolla on vain yritysjohtajatausta.

Kuntatasolla liikettä on tapahtunut jonkin verran, varsinkin niin päin, että kuntajohtajia on palkattu elinkeinoelämän johtotehtäviin. Joitakin yritysjohtajia on tullut kuntajohtajiksi. Uuden sukupolven myötä liike voi lisääntyä molempiin suuntiin, Majoinen arvelee.

Julkisuudessa paljon näkynyt kuntapolitiikan kontakti yrityselämään liittyy osuustoimintaliikkeeseen.

Tarkastelukulma ei kuitenkaan ole ollut se, että elinkeinoelämän osaamista tulisi sitä kautta kuntapolitiikkaan vaan keskustelussa on selvitelty jääviyksiä.

Pormestarimalli
etenee hitaasti

Pormestarimalli on Suomessa käytössä vain Tampereella ja Pirkkalassa. Majoinen huomauttaa, että huomattavasti useammat kunnat ovat ottaneet käyttöön järjestelmän, jossa on pää- tai osa-aikatoimisia hallitusten ja valtuustojenpuheenjohtajia.

Hänen mukaansa niistä on hyviä kokemuksia.

Pormestarimallin hyvänä puolena Majoinen pitää sitä, että demokratia saa kasvot.

Majoinen huomauttaa, että se on askel eurooppalaiseen suuntaan.

Mallia on puolustettu myös sillä, että jos ainakin suurissa kunnissa johtavat henkilöt valitaan poliittisin perustein, pormestarimallissa valinnan tekevät kuntalaiset, minkä katsotaan lisäävän legitimiteettiä.

- Se edellyttää, että puolueet nimeävät ehdokkaansa etukäteen.

Pormestarimallia ovat ajaneet erityisesti vihreät muun muassa vahvoissa kaupungeissaan Helsingissä ja Espoossa.

Pormestarimallista kuitenkin on vielä vähän kokemuksia. Nyt kootaan tietoa, huomauttaa Majoinen.

Työsuhdeturva
huolettaa kuntajohtajia

Kuntajohtajat ovat huolestuneita työsuhdeturvastaan.

Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Olavi Kaleva arveli Suomenmaassa lokakuussa, että kuntajohtajia asetetaan vastuuseen asioista, joille he eivät voi mitään.

Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan mukaan irtisanomisia ei ole juurikaan kumottu siksi, että irtisanomisen edellytykset eivät olisi täyttyneet.

Yleensä irtisanomisprosessit ovat päätyneet jonkinlaisiin sopimusratkaisuihin.

Suuressa osassa epäluottamuksen syyksi on nähty taloudelliset asiat. Toinen näkyvä syy ovat henkilökysymykset.

Kuntajohtajat, kuten myös Kuntaliitto, ovat katsoneet, että johtajasopimukset ennaltaehkäisevät ja ratkaisevat monta ongelmaa. Kuntalain uudistuksen myötä niistä tulee mahdollisesti pakollisia.

Kuntasektori kouluttautuu johtamiseen

Kuntasektori valmistautuu muutoksiin koulutuksen avulla. Kuntaliitto ja sen tytäryhtiö FCG Finnish Consulting Group pyörittävät tiivistä luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutusta. Myös viranhaltijajohtajille ja esimiehille tarjotaan alan oppia.

Luottamushenkilöpuheenjohtajat hakevat koulutuksesta tiedon lisäksi vertaistukea.

Kahdelta kurssilta on jo valmistunut sertifioituja kuntapuheenjohtajia. Nyt on menossa kolmas kurssi, ja ensi vuodeksi suunnitellaan seuraavaa.

Koulutus painottuu johtamiseen, ei niinkään kunta-asioiden yleisen tietoperustan vahvistamiseen.

Kuntaliitossa nähdään, että luottamushenkilöpuheenjohtajien johtamisosaamisen ja toimintaedellytysten kehittäminen on suuri kansallinen kysymys. Sillä on tärkeä merkitys hyvinvointivaltion ja paikallishallinnon kehittymisessä tulevina vuosikymmeninä.

Hyvä henki ja tiedonkulku
arvossaan kuntajohtamisessa

Kuntapuheenjohtajien johtamiskoulutuksen keskustelussa painottuivat yhteiset pelisäännöt, yhteishenki, luottamus, tavoitteellisuus.

Hämeenlinnan valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki, sd., muistutti kahdenlaisista ongelmasuunnista:

On vaiheita, joissa luottamushenkilöitten ja viranhaltijoitten yhteistyö kangertelee ja sitten niitä, jolloin luottamushenkilöitten kesken ei synny rakentavaa yhteistyötä.

Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti, sd., kiitteli hyvää henkeä kaupunkinsa asioitten hoitamisessa, mutta arveli, että hyvä henki kuntapolitiikassa joutuu varsinaisesti koetukselle vasta sitten, kun joudutaan tekemään sopeutusohjelmia.

Lapinlahden kunnanjohtaja Marko Korhonen toivoi erityisesti, että luottamushenkilöt pystyvät tekemään päätöksiä.

Lisäksi hän toivoo kohtuullisuutta odotuksissa. Korhonen varoittaa, että kaikkia marketin lipan alta tulevia kuntalaisten toiveita ei pystytä toteuttamaan.

Kuntapäättäjät ovat
työnantajan edustajia

Kuntalain uudistamisessa vaikeaksi kysymykseksi on osoittautunut kunnan omien työntekijöiden rooli ja osuus päättävissä toimielimissä. Erityisesti kiistaa on käyty vaalikelpoisuudesta hallituksen puheenjohtajien tehtäviin.

Kuntalain uudistuksen valmistelussa oli tarkoitus säätää, että kunnan palveluksessa oleva ei voi toimia kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hallituksen esityksestä tämä rajaus kuitenkin poistettiin.

Lakiin on jäämässä nykyinen käytäntö, jonka mukaan enemmistö kunnanhallituksesta ei voi olla kunnan omia työntekijöitä.

Rajoitusten tiukentamista on perusteltu sillä, että työnantajan ja työntekijän intressit voivat olla monissa asioissa ristikkäiset.

Kuntapuheenjohtajille johtamiskoulutuksessa puhunut KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen muistuttaa, että kuntapäättäjät ovat työnantajan edustajia. Aina sitä ei hänen mielestään muisteta.

- Esimiehenä, työnantajana oleminen ei kunnanhallituksessa ole aina helppoa.

Hän varoitti muun muassa ryhtymästä yksittäisen työntekijän asian ajajaksi.

Konsernijohtaminen
yleinen ongelma

Konsernijohtaminen on kasvava haaste usein sekä viranhaltija- että luottamushenkilöjohtajille.

KPJ-koulutustilaisuudessa tuli esiin yleinen käsitys, että tietoa on vaikea saada, varsinkin osakeyhtiöt elävät omaa elämäänsä. Henkilöstöpolitiikassa voi olla ongelmia, kun käytännöt poikkeavat joskus huomattavastikin. Joskus osakeyhtiöitten hallitukset katsovat, että niiden varpaille astutaan.

Konserniohjausongelmia nähtiin osakeyhtiöiden lisäksi erityisesti kuntayhtymissä.

Useissa kunnallisissa johtajatehtävissä toiminut Heli Möller kehotti luottamushenkilöpäättäjiä käyttämään sitä valtaa, joka heillä on.

Jos ei muu auta, tytäryhtiön hallituksen voi vaihtaa, hän muistutti.

- Ei pidä tyytyä siihen, että kerran vuodessa pidettävä tilinpäätösinfo riittäisi.

Paikkakuntakohtaiset erot konsernijohtamisen tiiviydessä tulivat selkeästi esiin keskustelussa.

Sukupolvenvaihdos
lisää koulutustarvetta

Kuntien päättäjien koulutusta perustellaan myös luottamushenkilöitten sukupolvenvaihdoksella. Yhä useammassa kunnassa puheenjohtajiksi nostetaan nuoria, nousevia poliitikkoja, kun perinteisesti puheenjohtajuudet ovat olleet palkintoja pitkästä urasta.

1990 syntynyt Janne Heikkinen, kok., aloittaa ensi vuonna Suomen tiettävästi nuorimpana valtuuston puheenjohtajana Kempeleessä.

Hän osallistuu kuntapuheenjohtajien koulutukseen, josta hän odottaa ennen kaikkea vertaistukea, ideoita, kokemuksia, näkemyksiä. Hän kokee verkostoitumisen tehtävässä tärkeäksi.

- Mutta kyllä koulutuksen asiasisältö on myös tärkeää, hän täydentää.

Valtuustokauden kaksi ensimäistä vuotta hän on toiminut hallituksen varapuheenjohtajana.

Valtuustoon Heikkinen valittiin 2008 ensimmäistä kertaa, kun hän oli 18-vuotias.

Kempeleessä suhtaudutaan koulutukseen myönteisesti, Heikkinen sanoo. Nyt koulutukseen osallistuvat vuoden vaihteessa aloittavat valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Edellisen kauden puheenjohtajat osallistuivat aikanaan samanlaiseen koulutukseen.

Heikkinen on toisen kauden valtuutettu ja sai viime vaaleissa puolueestaan toiseksi eniten ääniä. Alun perin valtuuston puheenjohtajan paikalle oli kaavailtu eniten ääniä saanutta, mutta tämä on työtehtävien takia jättänyt valtuustotyön.

Heikkinen arvelee, että äänimäärä vaikutti siihen, että ryhmä katsoi hänet sopivaksi tehtävään, mutta ei usko että se oli ainoa syy.

- Olen jo toisen kauden valtuutettu, nyt kunnanhallituksen jäsen ja ollut aktiivinen niin että ihmiset uskovat, että olen valmis panostamaan tähän tehtävään.

Heikkinen uskoo, että koulutus vahvistaa motivaatiota kunnallispolitiikassa. Tosin hän kokee, että se on hänellä muutenkin kunnossa.

- Innostus on nyt huipussaan. Kempeleellä on positiivisia haasteita edessä.

16 500 asukkaan kunta aikoo säilyä itsenäisenä mutta tehdä aktiivisesti yhteistyötä Oulun ja muiden naapuriensa kanssa, Heikkinen sanoo.

Kuntasektori kouluttautuu johtamiseen

Kuntasektori valmistautuu muutoksiin koulutuksen avulla. Kuntaliitto ja sen tytäryhtiö FCG Finnish Consulting Group pyörittävät tiivistä luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutusta. Myös viranhaltijajohtajille ja esimiehille tarjotaan alan oppia.

Luottamushenkilöpuheenjohtajat hakevat koulutuksesta tiedon lisäksi vertaistukea.

Kahdelta kurssilta on jo valmistunut sertifioituja kuntapuheenjohtajia. Nyt on menossa kolmas kurssi, ja ensi vuodeksi suunnitellaan seuraavaa.

Koulutus painottuu johtamiseen, ei niinkään kunta-asioiden yleisen tietoperustan vahvistamiseen.

Kuntaliitossa nähdään, että luottamushenkilöpuheenjohtajien johtamisosaamisen ja toimintaedellytysten kehittäminen on suuri kansallinen kysymys. Sillä on tärkeä merkitys hyvinvointivaltion ja paikallishallinnon kehittymisessä tulevina vuosikymmeninä.

Hyvä henki ja tiedonkulku
arvossaan kuntajohtamisessa

Kuntapuheenjohtajien johtamiskoulutuksen keskustelussa painottuivat yhteiset pelisäännöt, yhteishenki, luottamus, tavoitteellisuus.

Hämeenlinnan valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki, sd., muistutti kahdenlaisista ongelmasuunnista:

On vaiheita, joissa luottamushenkilöitten ja viranhaltijoitten yhteistyö kangertelee ja sitten niitä, jolloin luottamushenkilöitten kesken ei synny rakentavaa yhteistyötä.

Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti, sd., kiitteli hyvää henkeä kaupunkinsa asioitten hoitamisessa, mutta arveli, että hyvä henki kuntapolitiikassa joutuu varsinaisesti koetukselle vasta sitten, kun joudutaan tekemään sopeutusohjelmia.

Lapinlahden kunnanjohtaja Marko Korhonen toivoi erityisesti, että luottamushenkilöt pystyvät tekemään päätöksiä.

Lisäksi hän toivoo kohtuullisuutta odotuksissa. Korhonen varoittaa, että kaikkia marketin lipan alta tulevia kuntalaisten toiveita ei pystytä toteuttamaan.

Kuntapäättäjät ovat
työnantajan edustajia

Kuntalain uudistamisessa vaikeaksi kysymykseksi on osoittautunut kunnan omien työntekijöiden rooli ja osuus päättävissä toimielimissä. Erityisesti kiistaa on käyty vaalikelpoisuudesta hallituksen puheenjohtajien tehtäviin.

Kuntalain uudistuksen valmistelussa oli tarkoitus säätää, että kunnan palveluksessa oleva ei voi toimia kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hallituksen esityksestä tämä rajaus kuitenkin poistettiin.

Lakiin on jäämässä nykyinen käytäntö, jonka mukaan enemmistö kunnanhallituksesta ei voi olla kunnan omia työntekijöitä.

Rajoitusten tiukentamista on perusteltu sillä, että työnantajan ja työntekijän intressit voivat olla monissa asioissa ristikkäiset.

Kuntapuheenjohtajille johtamiskoulutuksessa puhunut KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen muistuttaa, että kuntapäättäjät ovat työnantajan edustajia. Aina sitä ei hänen mielestään muisteta.

- Esimiehenä, työnantajana oleminen ei kunnanhallituksessa ole aina helppoa.

Hän varoitti muun muassa ryhtymästä yksittäisen työntekijän asian ajajaksi.

Konsernijohtaminen
yleinen ongelma

Konsernijohtaminen on kasvava haaste usein sekä viranhaltija- että luottamushenkilöjohtajille.

KPJ-koulutustilaisuudessa tuli esiin yleinen käsitys, että tietoa on vaikea saada, varsinkin osakeyhtiöt elävät omaa elämäänsä. Henkilöstöpolitiikassa voi olla ongelmia, kun käytännöt poikkeavat joskus huomattavastikin. Joskus osakeyhtiöitten hallitukset katsovat, että niiden varpaille astutaan.

Konserniohjausongelmia nähtiin osakeyhtiöiden lisäksi erityisesti kuntayhtymissä.

Useissa kunnallisissa johtajatehtävissä toiminut Heli Möller kehotti luottamushenkilöpäättäjiä käyttämään sitä valtaa, joka heillä on.

Jos ei muu auta, tytäryhtiön hallituksen voi vaihtaa, hän muistutti.

- Ei pidä tyytyä siihen, että kerran vuodessa pidettävä tilinpäätösinfo riittäisi.

Paikkakuntakohtaiset erot konsernijohtamisen tiiviydessä tulivat selkeästi esiin keskustelussa.

Sukupolvenvaihdos
lisää koulutustarvetta

Kuntien päättäjien koulutusta perustellaan myös luottamushenkilöitten sukupolvenvaihdoksella. Yhä useammassa kunnassa puheenjohtajiksi nostetaan nuoria, nousevia poliitikkoja, kun perinteisesti puheenjohtajuudet ovat olleet palkintoja pitkästä urasta.

1990 syntynyt Janne Heikkinen, kok., aloittaa ensi vuonna Suomen tiettävästi nuorimpana valtuuston puheenjohtajana Kempeleessä.

Hän osallistuu kuntapuheenjohtajien koulutukseen, josta hän odottaa ennen kaikkea vertaistukea, ideoita, kokemuksia, näkemyksiä. Hän kokee verkostoitumisen tehtävässä tärkeäksi.

- Mutta kyllä koulutuksen asiasisältö on myös tärkeää, hän täydentää.

Valtuustokauden kaksi ensimäistä vuotta hän on toiminut hallituksen varapuheenjohtajana.

Valtuustoon Heikkinen valittiin 2008 ensimmäistä kertaa, kun hän oli 18-vuotias.

Kempeleessä suhtaudutaan koulutukseen myönteisesti, Heikkinen sanoo. Nyt koulutukseen osallistuvat vuoden vaihteessa aloittavat valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Edellisen kauden puheenjohtajat osallistuivat aikanaan samanlaiseen koulutukseen.

Heikkinen on toisen kauden valtuutettu ja sai viime vaaleissa puolueestaan toiseksi eniten ääniä. Alun perin valtuuston puheenjohtajan paikalle oli kaavailtu eniten ääniä saanutta, mutta tämä on työtehtävien takia jättänyt valtuustotyön.

Heikkinen arvelee, että äänimäärä vaikutti siihen, että ryhmä katsoi hänet sopivaksi tehtävään, mutta ei usko että se oli ainoa syy.

- Olen jo toisen kauden valtuutettu, nyt kunnanhallituksen jäsen ja ollut aktiivinen niin että ihmiset uskovat, että olen valmis panostamaan tähän tehtävään.

Heikkinen uskoo, että koulutus vahvistaa motivaatiota kunnallispolitiikassa. Tosin hän kokee, että se on hänellä muutenkin kunnossa.

- Innostus on nyt huipussaan. Kempeleellä on positiivisia haasteita edessä.

16 500 asukkaan kunta aikoo säilyä itsenäisenä mutta tehdä aktiivisesti yhteistyötä Oulun ja muiden naapuriensa kanssa, Heikkinen sanoo.