Olli Nuuttila:

Johtajalla samat tavoitteet

kunnassa ja yrityksessä

Olli Nuuttilaa valistettiin ennen kunnanjohtajan viran vastaanottamista, ettei kuntaa voi johtaa kuin yritystä.

Kauppalehden kuntapäivässä (5.11.) Nuuttila todisti päinvastaista ja sai kollegoiltaan vuolaat kehut.

Johtamisen tärkeimmät tavoitteet ovat kuntajohtajalla ja yritysjohtajalla ihan samat, Nuuttila todisti.

riitta vainio

Olli Nuuttila on jakanut johtamisen tavoitteet seitsemään osa-alueeseen.

Pidä suunta selvänä.

Hanki hallitukselta tuki.

Kehitä toimintaasi.

Palvele asiakasta hyvin.

Pidä henkilöstö motivoituna ja osaavana.

Pidä talous kunnossa.

Kasvata omistaja-arvoa.

Suunta selvänä

Nuuttila tietää kokemuksesta, että yrityksissä joskus johtamisen lähtökohta hämärtyy: ajaako se omistajan, asiakkaan, henkilöstön vain jonkun muun etua.

- Tämä hämärtyy joskus myös kunnissa.

- Niin yritykselle kuin kunnallekin on oltava selvää, mihin halutaan mennä.

Menosuunta Nuuttilan johtamassa Pyhtään kunnassa on tiivistetty yhteen aaneloseen, ja strategian pohjalta on luotu palvelustrategia, johon puolestaan perustuvat vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja osastotavoitteet. Niistä johdetaan henkilökohtaiset tavoitteet.

Hallituksen tuki

Ihan samalla tavalla kuin yrityksen toimitusjohtajan, myös kuntajohtajan tulee nauttia hallituksen luottamusta ja tukea.

Kunnassa on lisäksi valtuusto, joka ei pelkästään valitse hallitusta ja hyväksy tilinpäätöstä, vaan on kuntalaisten, eli asiakas-omistajien edustajana päättämässä talouden pohjasta ja strategiasta.

- Muuten johtamisrakenne on varsin samankaltainen. Jossain määrin lautakunnat tuovat johtamiseen lisämausteen. On tärkeää, että yhteisesti hyväksytty strategia ja arvot muodostavat pohjan myös lautakuntien päätöksenteolle.

- Asiakas-omistajan etu on määräävä, Nuuttila toteaa.

- Olisikohan tässäkin jotain tuttua yrityspuolelta?

Pois riitainen pikkupolitikointi

Pyhtäällä on harrastettu aikoinaan riitaista pikkupolitikointia. Nyt ollaan yhteisesti ajamassa koko Pyhtään etua.

- Yhteinen visio ja strategia ovat kantaneet: on yhteinen pohja päätöksenteolle.

Yrityksissä vaikeudet ja konkurssiuhka saavat henkilöstön tinkimään eduistaan ja puhaltamaan yhteen hiileen. Vaikeudet ovat vahvistaneet yhtenäisyyttä myös Pyhtään kunnassa, Nuuttila sanoo.

- Kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus ovat lujittaneet päätöksenteon yhtenäisyyttä.

Kehitä toimintaasi

- Yritystoiminnassa on itsestään selvää, että toimintaa kehitetään jatkuvasti. Tuottavuuden kasvu on pärjäämisen edellytys.

Kunnissa tuottavuus on kymmenen vuoden aikana laskenut, ja siksi kuntien tulee kehittää toimintaansa, löytää uusia tapoja tuottaa palveluja.

- Yritysmaailmassa on jo pitkälti toteutunut tavoite verkostomaisesta toiminnasta; ei tehdä kaikkea itse vaan keskitytään ydintoimintaan. Kunnissa ydintoiminta on palvelujen järjestäminen kuntalaisille, ei välttämättä palvelujen tuottaminen.

Pyhtäällä valittiin ratkaisuksi, että ulkopuoliset toimijat tuottavat palvelut kuntalaisille.

- Kilpailu ja valinnanvapaus pitävät palvelut timmissään; kustannustehokkaina ja laadukkaina. Kaikilta osin Pyhtäällä ei ole riittävän suuria markkinoita, jolloin kunta kilpailuttaa palveluntuottajat kuntalaisten puolesta.

- Meillä uskotaan kilpailun voimaan. Esimerkkinä linja-autojen kaukoliikenne: Kun Onnibus alkoi liikennöidä seudulta Helsinkiin, sen seurauksena paranivat myös vanhojen liikennöitsijöiden palvelut ja hinnat putosivat.

- Elinvoiman kehittäminen saa aikaan positiivisen kierteen sen sijaa, että joudutaan kurjistumisen kierteeseen.

Nuuttila näkee, että keskeistä on luoda hyvä toimintaympäristö yritystoiminnalle, joka sitten puolestaan tarjoaa ihmisille työpaikkoja.

Elinvoimaa kasvattaa kunnan yrittäjäystävällisyys.

- Olemme jo nyt nousseet Kymenlaakson ykköseksi ja valtakunnassa sijalle 22.

Tilaa isoille ja pienille

Yritysmaailmassa on paikkansa ja tarvetta sekä suurille että pienille yrityksille.

- Uskon myös kuntakentässä samaan. Suuruuden ekonomia ei toimi kaikkialla; evidenssi on päinvastainen – vaativa erikoissairaanhoito vaatii toki suuret yksiköt.

- Kuten pieni yritys, myös pieni kunta voi olla nopeampia uusien toimintamallien omaksuja.

Faktat

Olli Nuuttila

Olli Nuuttila työskenteli ennen kunnanjohtajan tehtävää yritysmaailmassa, erityisesti palveluliiketoiminnan puolella johtotehtävissä, työnantajina ovat olleet muun muassa IBM ja TDC Song. Ottaessaan kunnanjohtajan tehtävät vastaan elokuussa 2012 hänelle sanottiin, että kunta ei ole yritys, sitä pitää johtaa eri tavalla.

- En ymmärtänyt miksi.

Nuuttila valittiin Pyhtään johtoon edeltäjän Kari Häkämiehen, kok., siirryttyä Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi.

Nuuttila on diplomi-insinööri. Hän toimi Pyhtäällä aiemmin kokoomuslaisena kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Hän on aiemmin työskennellyt myös liikkeenjohdon konsulttina.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Tavoitteena onnellinen asukas

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaarissa 12.11. puhuttiin hyvinvoinnin tulevaisuudesta; miten voidaan ennakolta tukea parhaalla mahdollisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on luotava uusia käyttäjälähtöisiä toimintamalleja. Kuntaliitossa valmistellaan kansallista ennakointiohjelmaa.

Tapio Arola Lappeenrannasta, (oik.) Sari Lankinen Kouvolasta ja Kaisa Raatikainen Keiteleeltä jakoivat huolen palvelujen turvaamisesta tulevaisuudessa. Asukkaitten tarpeet kasvavat, väestö ikääntyy ja samaan aikaan rahatilanne kiristyy. Uudistuksia on suunniteltu pitkään, mutta palvelurakenne ei ole kypsynyt järkevään muotoon. Huolta herättää kolmikossa myös se, että vanhustenpalvelut siirtyisivät ulkomaisten tuottajien käsiin.

Asenteet ovat muuttuneet: nuoret korostavat oikeuksia, vanhemmat velvollisuuksista.

Markku Kauppinen (vas.) Joensuusta, Taisto Toppinen Kuopiosta, Pekka Nousiainen Savonlinnasta, Mikko
Rundgren
Kolarista ja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Sysmästä miettivät seminaaripäivän päätteeksi miten suhtautua Kuntaliiton jäsenmaksujen korotuksiin. Kauppinen oli kriittinen, Nousiainen arvioi, että Kuntaliiton palvelukyky pitää pystyä säilyttämään.

Nousiaisen mielestä liitto on pystynyt linjaamaan tärkeimmät kärjet, kuntatalouden, kuntien elinvoiman ja kunta-valtio-suhteen hyvin. Kauppinen odottaa liitolta aikaisempaa tehokkaampaa edunvalvontaa.

Kuntien yhteiseksi tavoitteeksi kelpuutettiin päivän teeman mukaisesti onnellinen kuntalainen.

Kristiina Vihavainen (2. vas.) Liedosta, Pirjo-Riitta Tuomela Harjavallasta, Anna-Liisa Koivisto Liedosta ja

herraseuraksi tullut Harri Lehtonen Eurasta tiivistivät viime vuosien tunnelmat kunnissa odotukseksi. Monet pitkät prosessit ovat meneillään.

Nelikon johtopäätös on, että kaikki on tehtävä itse.

Harri Lehtonen tarkensi, että kunnissa on kaiken aikaa toteutettu monia uudistuksia hieman eri tavoin, ja hyviä malleja on vaikka kuinka paljon. Eri kuntien pitää voida ratkaista toimintojaan omilla tavoillaan.

Faktat

Olli Nuuttila

Olli Nuuttila työskenteli ennen kunnanjohtajan tehtävää yritysmaailmassa, erityisesti palveluliiketoiminnan puolella johtotehtävissä, työnantajina ovat olleet muun muassa IBM ja TDC Song. Ottaessaan kunnanjohtajan tehtävät vastaan elokuussa 2012 hänelle sanottiin, että kunta ei ole yritys, sitä pitää johtaa eri tavalla.

- En ymmärtänyt miksi.

Nuuttila valittiin Pyhtään johtoon edeltäjän Kari Häkämiehen, kok., siirryttyä Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi.

Nuuttila on diplomi-insinööri. Hän toimi Pyhtäällä aiemmin kokoomuslaisena kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Hän on aiemmin työskennellyt myös liikkeenjohdon konsulttina.

Olli Nuuttila
Olli Nuuttila

Tavoitteena onnellinen asukas

Kuntaliiton valtuuston teemaseminaarissa 12.11. puhuttiin hyvinvoinnin tulevaisuudesta; miten voidaan ennakolta tukea parhaalla mahdollisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on luotava uusia käyttäjälähtöisiä toimintamalleja. Kuntaliitossa valmistellaan kansallista ennakointiohjelmaa.

Tapio Arola Lappeenrannasta, (oik.) Sari Lankinen Kouvolasta ja Kaisa Raatikainen Keiteleeltä jakoivat huolen palvelujen turvaamisesta tulevaisuudessa. Asukkaitten tarpeet kasvavat, väestö ikääntyy ja samaan aikaan rahatilanne kiristyy. Uudistuksia on suunniteltu pitkään, mutta palvelurakenne ei ole kypsynyt järkevään muotoon. Huolta herättää kolmikossa myös se, että vanhustenpalvelut siirtyisivät ulkomaisten tuottajien käsiin.

Asenteet ovat muuttuneet: nuoret korostavat oikeuksia, vanhemmat velvollisuuksista.

Markku Kauppinen (vas.) Joensuusta, Taisto Toppinen Kuopiosta, Pekka Nousiainen Savonlinnasta, Mikko
Rundgren
Kolarista ja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Sysmästä miettivät seminaaripäivän päätteeksi miten suhtautua Kuntaliiton jäsenmaksujen korotuksiin. Kauppinen oli kriittinen, Nousiainen arvioi, että Kuntaliiton palvelukyky pitää pystyä säilyttämään.

Nousiaisen mielestä liitto on pystynyt linjaamaan tärkeimmät kärjet, kuntatalouden, kuntien elinvoiman ja kunta-valtio-suhteen hyvin. Kauppinen odottaa liitolta aikaisempaa tehokkaampaa edunvalvontaa.

Kuntien yhteiseksi tavoitteeksi kelpuutettiin päivän teeman mukaisesti onnellinen kuntalainen.

Kristiina Vihavainen (2. vas.) Liedosta, Pirjo-Riitta Tuomela Harjavallasta, Anna-Liisa Koivisto Liedosta ja

herraseuraksi tullut Harri Lehtonen Eurasta tiivistivät viime vuosien tunnelmat kunnissa odotukseksi. Monet pitkät prosessit ovat meneillään.

Nelikon johtopäätös on, että kaikki on tehtävä itse.

Harri Lehtonen tarkensi, että kunnissa on kaiken aikaa toteutettu monia uudistuksia hieman eri tavoin, ja hyviä malleja on vaikka kuinka paljon. Eri kuntien pitää voida ratkaista toimintojaan omilla tavoillaan.