Onnistuneet yt-neuvottelut

Yhteistoimintaneuvottelut ovat arkipäivää myös kuntasektorilla. Kuntatyönantajan kannattaa viedä ne läpi avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta henkilöstö ei kokisi tulevansa riepotelluksi, koska se laskee työhyvinvointia.

leena huovila kuvat: seppo haavisto

Kunnan työntekijän voi olla vaikeata hahmottaa, miksi juuri hänen kohdallaan kunnan säästöt merkitsevät yt-neuvotteluita.

- Työntekijöitä pitää informoida hyvin, ja päätökset pitäisi saada aikaan yhteistoiminnassa siten, että heillä olisi aidosti vaikutusmahdollisuuksia niihin. Ennen henkilöstöleikkauksia pitäisi miettiä tarkkaan, onko kaikki muut keinot käytetty, tutkija Esa Jokinen Tampereen yliopistosta sanoo.

- Vaikeuksia voi aiheuttaa lähtökohta, että ongelmia ratkotaan henkilöstön kautta sen sijaan, että se nähtäisiin voimavarana. Pitkään on yritetty saada aikaan strategisempaa henkilöstövoimavaroja korostavaa ajattelua, mutta talousahdingossa tavoite näyttää unohtuvan.

Paljon on Jokisen mukaan tehtävissä sen eteen, että työhyvinvointi ei romahtaisi. Kukaan tuskin haluaa palata 1990-lukuun, jolloin johtaminen oli autoritaarista, kuntatyöntekijöiden hyvinvointi heikko ja kuntien erot näissä asioissa valtavia.

Jokinen tekee väitöskirjaa kuntauudistuksen henkilöstövaikutuksista. Hänen näkökulmiaan ovat henkilöstövoimavara-ajattelu ja työhyvinvointi.

Henkilöstö ei välttämättä edes tiedä mistä uudistuksissa on kyse

Jokinen on tutkinut yhdessä professori Satu Kalliolan kanssa myös yhteistoiminnallista kehittämistä kuntien rakenteellisessa muutoksessa. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto, ja sen ohjausryhmässä oli KT Kuntatyönantajien ja keskeisten kuntatyöntekijäjärjestöjen edustus.

Tutkimusta varten tehtiin 40 haastattelua – sekä työntekijä- että työnantajapuolella – kolmessa eteläsuomalaisessa kunnassa. Kunnat valikoituivat kuntien palvelurakennemuutoshankkeen (Paras) arviointitutkimukseen (ARTTU) osallistuneista kunnista.

ARTTU-arviointi oli osoittanut, että henkilöstö ei välttämättä edes tiennyt, mistä Paras-uudistuksessa oli kyse, puhumattakaan, että olisi vaikuttanut muutokseen.

- Lakisääteisessä yhteistoiminnassa ei ole usein keinoja saada laajemmin henkilöstön näkemyksiä esille. Varsinkin isoissa uudistuksissa lähinnä taloudellisten paineiden ja asioiden käsittelykiireen takia henkilöstön vaikutusmahdollisuudet jäävät vähäisiksi, ja muutos etenee omalla radallaan.

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta tuli voimaan 2007. Laki korvasi yleissopimuksen yhteistoiminnasta.

Jokisen mukaan lakisääteistyminen on paikoin kangistanut yhteistoimintaa. Joissakin kunnissa sitä pidetään ikävänä ja muodollisena pakkopullana, joissakin halutaan käydä syvällistä keskustelua.

- Kaikkialla lakisääteinen yhteistoiminta koetaan kuitenkin tärkeäksi. Vaikka kehittävä ja keskusteleva yhteistyö jäisi vähemmäksi, yhteistoimintaelin tarjoaa nykyisin hyvinkin osaavalle kuntahenkilöstölle vaikutusmahdollisuuden, vähintään tiedottamisväylää pitkin, mikä korostuu henkilöstösäästöistä neuvoteltaessa.

Tutkimuksessa vietiin läpi ideariihi työantajapuolen ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

- Ajatukseksi muodostui, että yhteistoimintaa pitäisi ajatella yhteistyönä, ei työnantajan ja työntekijöiden vastakkainasetteluna ja vääntämisenä, Jokinen sanoo.

Hyvässä ja rakentavassa
hengessä

Tuusulan kunta käynnistää tukalan taloustilanteen takia joulukuussa jo toiset yt-neuvottelut tänä vuonna. Tavoitteena on enintään 40 henkilötyövuoden vähennys kahtena seuraavana vuonna.

Henkilöstömenojen säästötarve ensi vuodelle on 2,2 miljoonaa euroa. Kunnan palveluksessa on 1 852 työntekijää.

Kaikkiaan Tuusulalla on noin viiden miljoonan euron sopeuttamistarve. Kululeikkausten lisäksi kuntaveroa korotetaan.

Kunnanjohtaja Hannu Joensivu kertoo, että aiemmin syksyllä yt-neuvotteluissa käytiin läpi taloudellista tilannetta ja etsittiin säästökohteita yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

- Säästökohteita löytyi mutta ei tarpeeksi. Kunnanvaltuuston hyväksymään talousarvioon sisältyy 2,2 miljoonan euron leikkaus henkilöstömenoihin, ja siksi kunnanhallitus päätti avata uuden yt-kierroksen.

Joensivun mukaan työnantaja ja henkilöstö ovat käyneet keskusteluja rakentavassa hengessä.

- Meillä on mielestäni yhteistoiminta ollut arvostettua ja nämä asiat kunnossa. Lähtökohtana työnantajalla on, että noudatamme yt-lakia ja säännöksiä tinkimättä, Joensivu sanoo.

Yhteistoiminta ei
ole muodollisuus

- Kyllä se on ihan aitoa yhteistoimintaa, ei muodollisuus. Työntekijöitä ja työntekijäjärjestöjä kuunnellaan, ja niin sen pitää olla, Hannu Joensivu sanoo.

Hän muistuttaa, että monien tutkimusten mukaan keskeinen työhyvinvointiin vaikuttava asia on vaikutusmahdollisuus omaan työhön. Se pitää ottaa huomioon käytännön arkipäivässä ja johtamisessa.

- Ei ole sanahelinää, että henkilöstö on voimavara. Kuntatyön ammattilaiset työn tekevät – suurin osa suoraan asiakastyössä.

Napit vastakkain,
mutta elämä jatkuu

- Jos kysyt työnantajalta, yhteistoiminta sujuu, jos työntekijäjärjestöiltä, he sanovat varmaankin, että se ei suju ja jää vain muodollisuudeksi, Jämsän henkilöstöjohtaja Auli Korhonen toteaa.

Jämsä vei läpi viime vuoden syksystä alkaen kahdet yt-neuvottelut, joista toiset jatkuivat tälle vuodelle. Tulos oli sadan henkilöstötyövuoden vähentäminen. Irtisanotuksi tuli 17 työntekijää, loppu säästötarpeesta hoidettiin sisäisin tehtäväjärjestelyin, luonnollisella poistumalla ja jättämällä täyttämättä määräaikaisia palvelussuhteita. Henkilöstömenojen vähentämistarve oli neljä miljoonaa.

- Totta kai epävarmuus on ikävä ja työrauhaa nakertava asia työntekijöille, mutta se ei näkynyt lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Yt:t eivät ole työnantajallekaan mukava juttu, mutta tehtävien hoitoon ne kuuluvat, Korhonen sanoo.

Kaikki muut keinot
käyttöön ensin

Kontiolahden kunta työsti syys-lokakuussa henkilöstösäästöjä yt-neuvotteluissa. Kunta lomauttaa ensi vuonna kuukausipalkkaiset kahdeksaksi ja tuntipalkkaiset kuudeksi päiväksi. Säästää pitää puoli miljoonaa euroa. Kunnalla työskentelee 650 henkilöä.

- Yt:t olivat uusi asia Kontiolahdelle: edelliset olivat joskus 1990-luvun lopulla. Osapuolet tekivät tarkkaa taustatyötä. Työnantaja pyrki tiedottamaan asiasta suoraan henkilöstölle, esimiehille ja henkilöstöjärjestöille niin avoimesti kuin mahdollista, kunnanjohtaja Jere Penttilä kertoo.

Neuvotteluissa ei löytynyt yhteistä näkemystä, mutta silti Penttilä pitää prosessia onnistuneena.

- Ne olivat oikeat neuvottelut, joissa etsittiin aidosti vastausta.

Penttilä kertoo, että työnantaja sai ammattijärjestöiltä hyvää ja ajankohtaista tietoa. Selväksi kävi myös, että paikalliset työntekijäjärjestöjen edustajat ovat vaikeassa asemassa, kun he olisivat halunneet vapaaehtoisia ratkaisuja ja lomarahojen vaihtamista, mutta keskusjärjestöt eivät tällaiseen myönny.

Faktat

Lomautusten ja irtisanomisten
määrä lisääntyy

KT Kuntatyönantajat arvioi vuosi sitten, että tänä vuonna 88 kuntaa ja kuntayhtymää käy yhteistoimintaneuvotteluita henkilöstösäästöistä.

Lomautettavien määrän KT arvioi nelinkertaistuvan: 41 kuntaa arvioi joutuvansa lomauttamaan 31 400 työntekijää keskimäärin 11 päiväksi. Tätä suurempiin lomautuksiin kuntasektori on joutunut viimeksi 1990-luvun alun laman aikaan.

Myös irtisanomisten KT arvioi lisääntyvän. Arvion mukaan 36 kuntatyönantajaa irtisanoo tämän vuoden aikana yhteensä noin 1 000 henkilöä. Vuonna 2013 irtisanotuksi joutui 15 kunnassa yhteensä noin 300 henkilöä.

KT julkistaa toteutuneet luvut ja arvion ensi vuodelle 17. joulukuuta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL julkisti lokakuun lopussa koosteen ajanjaksolta vuoden alusta lokakuun alkuun. Sen mukaan yt-neuvotteluita henkilöstösäästöistä oli käynyt yhteensä 85 kuntaa tai kuntataustaista yhteisöä.

JHL:n mukaan lokakuun alkuun mennessä 15 kuntaa ja neljä kuntataustaista yhteisöä oli lomauttanut henkilöstöään. Samana ajankohtana 17 kuntaa tai kuntataustaista yhteisöä oli päätynyt irtisanomisiin. Irtisanottuja on ollut yhteensä noin 250.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Faktat

Lomautusten ja irtisanomisten
määrä lisääntyy

KT Kuntatyönantajat arvioi vuosi sitten, että tänä vuonna 88 kuntaa ja kuntayhtymää käy yhteistoimintaneuvotteluita henkilöstösäästöistä.

Lomautettavien määrän KT arvioi nelinkertaistuvan: 41 kuntaa arvioi joutuvansa lomauttamaan 31 400 työntekijää keskimäärin 11 päiväksi. Tätä suurempiin lomautuksiin kuntasektori on joutunut viimeksi 1990-luvun alun laman aikaan.

Myös irtisanomisten KT arvioi lisääntyvän. Arvion mukaan 36 kuntatyönantajaa irtisanoo tämän vuoden aikana yhteensä noin 1 000 henkilöä. Vuonna 2013 irtisanotuksi joutui 15 kunnassa yhteensä noin 300 henkilöä.

KT julkistaa toteutuneet luvut ja arvion ensi vuodelle 17. joulukuuta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL julkisti lokakuun lopussa koosteen ajanjaksolta vuoden alusta lokakuun alkuun. Sen mukaan yt-neuvotteluita henkilöstösäästöistä oli käynyt yhteensä 85 kuntaa tai kuntataustaista yhteisöä.

JHL:n mukaan lokakuun alkuun mennessä 15 kuntaa ja neljä kuntataustaista yhteisöä oli lomauttanut henkilöstöään. Samana ajankohtana 17 kuntaa tai kuntataustaista yhteisöä oli päätynyt irtisanomisiin. Irtisanottuja on ollut yhteensä noin 250.

Esa Jokinen
Esa Jokinen
Hannu Joensivu
Hannu Joensivu