Pelastavatko pk­-yritykset Suomen?

Yrittäjähenkinen Etelä­-Pohjanmaa on sinnitellyt työllisyydessä muuta maata paremmin tuloksin.

Pirkanmaalla puolestaan pk-­yrittäjät pyrkivät vähentämään nuorisotyöttömyyttä.

JPT:n tehtaalla hoidetaan myös tuotteiden suunnittelu. Pk-yritykset tukevat alueen työllisyyttä, sillä usein kaikki tuotetaan itse tai alueen alihankkijoilla.
JPT:n tehtaalla hoidetaan myös tuotteiden suunnittelu. Pk-yritykset tukevat alueen työllisyyttä, sillä usein kaikki tuotetaan itse tai alueen alihankkijoilla.

teksti ja kuvat: pasi lapinkangas

Yrittäjä Juha Nisula palasi edellisenä viikonloppuna työmatkalta Afrikasta ja seuraava viikko kuluu Saksassa. Siinä välissä työpäivän pituus on ollut vähintään 14 tuntia.

- Tällä viikolla olen tullut joka aamu seitsemältä töihin ja ollut kotona aikaisintaan illalla ysiltä, Nisula laskeskelee.

Nisula pyörittää Ilmajoella JPT-­Industria Oy -­nimistä yritystä, joka keskittyy etenkin rehuteollisuuden prosessitoimittajuuteen. Yhtenä päätuotteena ovat rehunvalmistuslaitokset.

Vuonna 2007 kolmen hengen perustama eteläpohjalaisyritys on toiminut Ilmajoella vuodesta 2010. Kahdeksassa vuodessa henkilöstö on kasvanut yli 40 työntekijään.

Maaperä on otollinen yritystoiminnalle, sillä Suomen Yrittäjien listauksessa Ilmajoki on maan neljänneksi paras kunta yrittää.

Nisulan mukaan kunnan ihmiset ovat sitoutuneita ja antavat kaikkensa yritysten aseman parantamiseksi.

- Erityisesti arvostan kunnan puolelta sitä, etteivät ihmiset ole ”virkamiehiä”, vaan yrittäjähenkisiä. Voin soittaa yritysasiamiehelle vaikka kello kahdeksan illalla. Hän välittää yritysmaailmaa koskevaa tietoa, mikä minulta jäisi muuten näkemättä.

Nisulan mielestä kunta arvostaa kaikkia yrityksiä tasapuolisesti, eikä keskity valtion tavoin vain suuriin kasvuyrityksiin ja yhteen tulevaisuuden teollisuusalaan.

- Etenkin pk­-yrittäjä on todella yksin. Valtiolta on turha odottaa mitään turvaa. Jos kunnan kanssa joutuisi taistelemaan samalla tavalla, voisi haistattaa pitkät koko touhulle. Valtio voisi tulla ottamaan mallia Ilmajoelta, miten katsotaan omaa etua.

Sata työpaikkaa
kahdessa vuodessa

Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikosken mukaan yrittäjien ja päättäjien välille on rakennettu hyviä puhevälejä sekä luottamusta systemaattisesti kymmenen vuoden ajan.

- Lasiseen norsunluukaappiin ei saa lukkiutua, Pirttikoski kiteyttää.

Pirttikosken mukaan kunnan ja yrittäjien välillä on kohtalon yhteys. Ilmajoella ensi vuoden peruspalveluiden valtionosuus on ensimmäistä kertaa miinuksella, 150 000 euroa, mikä näkyy 800 000 euron vajeena budjetissa.

Kunnanjohtajan mukaan kunnallisveron korottamisen sijaan tervein tie on edistää yrittäjyyttä, mikä pitää ihmiset töissä ja synnyttää uusia työpaikkoja.

- Kuntien tulevaisuus on yrittäjien käsissä. Heitä on kohdeltava silkkihansikkain ja hopealautasella.

Ilmajoen yritysten yhteisöverotuotto on reilu miljoona euroa, mikä vastaa 0,75 prosenttia kunnallisveroprosentista. Myös kiinteistövero tuo euroja kunnan kassaan.

Tärkeintä on
työllistävä vaikutus

Uudet yritykset ovat luoneet kahden vuoden aikana 80­ 100 uutta työpaikkaa, mikä on Pirttikosken mielestä kova luku 12 000 asukkaan kunnassa.

- Kunnallisverotuotto on 37 miljoonaa euroa, josta yritysten työllistämien osuus on vähintään puolet.

Pirttikosken mukaan kunnan on vastavuoroisesti luotava mahdollisimman hyvät puitteet yrittämiselle.

- Emme tarjoa ilmaisia tontteja tai starttirahoja, vaan edullisia teollisuustontteja hyviltä paikoilta ja mahdollisimman toimivat peruspalvelut.

Pohjalaiset pitävät
kiinni työntekijöistä

Vuonna 2011 Etelä-­Pohjanmaalla oli 11 160 yritystä, jotka työllistivät yli 40 200 henkilöä.

Yritykset toivat tuloveroa maakuntaan noin 280 miljoonaa euroa. Yritysten osuus kunnallisveroista oli lähes puolet.

- Yrittäjyydellä on ollut aina positiivinen arvo Etelä­-Pohjanmaalla. Kaikki lähtee asenteesta. Aktiivinen itsensä likoon laittaminen on näkyvää. Jos jotain sovitaan, niin sitä lähdetään myös toteuttamaan, Etelä­-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää summaa.

Pk-­yrityksissä työnantajan ja henkilöstön välinen suhde on sitoutuneempaa kuin isoissa yrityksissä, työntekijöistä pidetään kiinni vaikeinakin aikoina.

Sillanpään mukaan yritysten yhteiskuntavastuu korostuu maakunnassa.

- Juttelin Lapualla 80 henkeä työllistävän yrittäjän kanssa, joka kertoi edellisestä lomautuksesta. Se oli vuonna 1992. Lomautuksia voitaisiin kyllä tehdä, mutta työntekijöiden perheiden tukeminen koetaan tärkeänä.

Etelä-Pohjanmaan työpaikat ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana pk­-sektorille.

Halu pitää työntekijät töissä heijastuu myös työllisyysluvuissa.

- Etelä-Pohjanmaa on selvinnyt työllisyyden osalta paremmin, sillä työttömyys ei ole noussut samassa suhteessa muuhun maahan verrattuna. Tästä on iso kiittäminen pk-yrityksiä, Sillanpää kertoo.

Elinkeino-, liikenne­- ja ympäristökeskuksen (Ely) työllisyyskatsauksen mukaan syyskuussa Etelä­-Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli 9,1 prosenttia. Vaikka työttömien määrä nousi viime vuoden syyskuusta yli kuusi prosenttiyksikköä, lukema oli toiseksi alin Manner­-Suomessa. Koko maassa työttömien osuus oli syyskuussa 12 prosenttia.

Työpaikat pysyvät,
jos omistajia löytyy

Etelä­-Pohjanmaan Yrittäjät teetti viime keväänä raportin pk­-yrittäjien vaikutuksesta aluetalouteen.

Vaasan yliopiston professorin Vesa Routamaan raportista ilmenee, kuinka yritysten työllistämisvaikutus ja verotuotto ovat alueen kunnissa ratkaisevassa roolissa. Etenkin jos katsotaan, etteivät julkishallinnon työpaikat varsinaisesti tuota taloudellista lisäarvoa.

Jotta työttömyysluvut saataisiin pidettyä aisoissa myös jatkossa, on perusteollisuuden jatkuvuudesta pidettävä huolta.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman hankkeen avulla maakunnan kunnat ovat sitoutuneet tukemaan yrityksiä omistajanvaihdoksessa. Ensi vuoden alusta alkavan kolmivuotisen pilotin rahoituksesta 15 prosenttia tulee kunnilta ja loput Yrittäjiltä.

- Kyseessä on valtakunnallisesti ainutlaatuinen projekti, mikä on myös osoitus täällä vallitsevasta yrityslähtöisestä asenteesta, Sillanpää toteaa.

Pirkanmaalla lupaus
3 000 työpaikasta

Yrittäjien aluejärjestö on pyrkinyt parantamaan työllisyyttä pk-yrittäjien kautta myös Pirkanmaalla. Viime vuoden alussa aloitetussa kampanjassa alueen pk­-yritykset pääsevät tarjoamaan nuorille töitä.

- Haluamme tarjota nuorille edes lyhyen työn, Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jari Jokilampi toteaa.

Yrittäjä voi antaa lupauksen työpaikasta kampanjan kotisivuilla. Työnhakija pystyy paikallistamaan kartasta työn sijainnin ja luonteen. Sivustolla pyritään myös helpottamaan pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointia.

- Isoilla yrityksillä on henkilöt rekrytointia varten, pk-­puolella rekry ei ole edes jokavuotista, Jokilampi sanoo.

Tavoitteena on saada yli 4 000 työtarjousta alle 30­-vuotiaille nuorille. Yli 200 yritystä on antanut lupauksen lähes 3 000 työpaikasta, jotka sisältävät vakituisia ja määräaikaisia töitä, kesätöitä, oppisopimuksia ja työkokeiluja. Paikoista 1 800 on täytetty.

Jokilammen mielestä töitä on tarjottu kohtuullisesti.

- Työpaikoissa tulee tuskin olemaan räjähdysmäistä kasvua, sillä talvikausi on alkamassa.

Jokilampi painottaa, ettei nuorten auttaminen voi olla yrityksille pelkkä itseisarvo.

- Yritykset työllistävät tarpeeseen.

Kampanjalla halutaan nostaa yritysten profiilia työllistäjinä. 95 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista on syntynyt pk­-yrityksiin.

- Yritämme vahvistaa ajatusta, että pk­yritykset pitävät kiinni työpaikoista, kun samalla isot yhtiöt järjestävät massairtisanomisia, Jokilampi mainitsee.

Kampanja järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin, TE­-toimiston ja Ely-­keskuksen kanssa ja se jatkuu ainakin ensi kesään.

Kaupunki tarjoaa
lisää työpaikkoja

Pirkanmaan kampanja on helpottanut kesätyön hakijoiden tilannetta. Menneenä kesänä kesätyöpaikkoja tarjottiin aiempaa useammalle, noin 600 nuorelle. Lisäksi talvityöpaikkojen määrä kasvaa.

Myös Tampereen kaupunki on sitoutunut tarjoamaan lisää työpaikkoja.

- Pyrimme tarjoamaan ensi vuonna yhä enemmän työpaikkoja, myös muilla työllistävillä tavoilla, vaikka taloustilanne hankaloittaa työllistämistä, nuorisotakuun projektipäällikkö Maria Virtanen kertoo.

Heikko talous­ ja työllisyystilanne ovat pahin tulppa nuorten työllistämiselle myös Pirkanmaalla.

Talouskurimus on jarruttanut myös työllistämiskampanjan puhtia. Avoimille työmarkkinoille työllistyneitä alle 25­-vuotiaita oli syyskuussa 115 viime vuotta vähemmän ja 400 vähemmän kuin toissavuonna.

Kampanjan aikana palkkatukityöjaksojen määrä on kuitenkin kasvanut. Syyskuuhun mennessä työjaksoja oli alkanut 1 100, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Yli 80 palkkatukityöllistetyistä sijoittui yrityksiin.

Lisäksi sanssi­kortin palkkatukipäätöksiä on kirjattu syyskuuhun mennessä yli 200 enemmän kuin koko viime vuonna. Myös oppisopimusten, työkokeiluiden ja starttirahojen määrä on kasvanut.

- Työllisyystakuun näkökulmasta jokainen löydetty ja täytetty paikka on helpottanut nuorten vaikeaa työllisyystilannetta, Virtanen toteaa.

Virtanen näkee, että nuorisotakuu sisältää myös asumis-, harrastus­-, osallistumis­- ja palvelutakuun, joilla kaikilla tähdätään nuorten pitämiseen opiskelu­- ja työkykyisinä.

- Vaikka nuoria olisi kuinka ohjattu oikeisiin paikkoihin, koulut käytynä ja todistukset kädessä, niin innostus lopahtaa nopeasti, jos ei ole töitä.

Pitkittyvä työttömyys lisää nuorten toimeentulotuen saantia

Suurimmalla osalla nuorista toimeentulo-ongelmat ovat vähäisiä. Pieni joukko nuoria kuitenkin elää pelkästään toimeentulo- ja asumistukien varassa.

Nuorten toimeentulo koostuu useista lähteistä, mutta tulotaso saattaa silti jäädä alhaiseksi. Monella nuorella toimeentuloturvaetuudet ovat pääasiallinen toimeentulon lähde. Etuuksilla on keskeinen rooli muun muassa opiskeluun, työttömyyteen ja lasten kotihoitoon liittyvissä elämäntilanteissa.

Kelan tutkimusosaston tutkimuksessa arvioitiin nuorten toimeentuloturvan riittävyyttä. Tehdyissä laskelmissa asumismenot nousivat keskeiseksi syyksi toimeentuloturvan riittämättömyyteen. Mitä suuremmat olivat asumismenot, sitä varmemmin osa asumismenoista täytyi kattaa toimeentulotuella.

Pääasiallisin syy toimeentuloturvaetuuksien käyttöön nuorilla oli opiskelu. Alle 25-vuotiaista nuorista 37 prosenttia sai opintotukea vuoden 2009 marraskuun lopussa ja melkein puolet sai jotain Kelan maksamaa ensisijaista etuutta. Näiden lisäksi asumistukea sai 34 prosenttia nuorista, toimeentulotukea 6 prosenttia ja molempia 4 prosenttia nuorista.

Työmarkkinatukea useana vuonna saaneiden joukossa toimeentulotukea saaneiden osuus kasvoi. Työttömyyden pitkittyessä nuoret olivat siis yhä heikommassa taloudellisessa tilanteessa.

Tarkastelun perusteella suuri osa nuorista on mukana työelämässä, ja heillä toimeentulo-ongelmat ovat vähäisiä. Hankalassa tilanteessa ovat kuitenkin tulottomat nuoret, koska he eivät saa lainkaan ensisijaista toimeentuloturvaa. Tämä johtuu usein koulutuspakosta eli alle 25-vuotiaan velvollisuudesta hakeutua koulutukseen saadakseen työmarkkinatukea. 24 ikävuoteen mennessä löytyi ikäluokittain kaikkiaan noin pari sataa nuorta, jotka elivät koko nuoruusajan pelkästään toimeentulo- ja asumistukien varassa.

Vesa Ylönen kirjoittaa nuorten toimeentuloturvan tutkimuksesta Kelan tutkimusblogissa: www.kela.fi/tutkimusblogi.

Faktat

Etelä-Pohjanmaan työllisyys:

1. Etelä­-Pohjanmaa: 69,3 % (2013)

2. Koko maa: 68,5 % (2013)

Työttömien osuus työvoimasta:

1. Etelä­-Pohjanmaa: 9,1 % (Syyskuu 2014)

2. Koko maa: 12 % (Syyskuu 2014)

Verotulot:

1. Etelä­-Pohjanmaa: 561,6 miljoonaa € (2011)

2. Koko maa: 19,067 miljardia € (2011)

Sosiaalimenot:

1. Etelä­-Pohjanmaa: Ei tilastotietoa

2. Koko maa: 56,7 miljardia € (2011)

Tampereen nuorten työttömyys

Tampereella alle 25-­vuotiaita työttömiä nuoria oli syyskuussa 2 763. Kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta on 6,6 prosenttia. 25–­29 ­vuotiaita vastavalmistuneita oli työtä vailla 313, mikä 6,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaava.

Kuluneen vuoden aikana nuorisotakuuseen kuuluvien nuorten työttömyysjaksoista keskimäärin 60 prosenttia päättyi ennen kolmen kuukauden määräaikaa.

Koko maassa työttömiä alle 25-­vuotiaita oli syyskuussa 41 715, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime syyskuussa. Alle kolmikymppisiä vastavalmistuneita oli työttömänä 3 211, mikä on reilut 300 viime vuotta enemmän.

Vuoden aikana keskimäärin reipas 68 prosenttia alle 25-­vuotiaiden työttömyysjaksoista päättyi ennen kolmen kuukauden määräaikaa. Vastavalmistuneilla 25–­29 ­vuotiailla sama luku oli keskimäärin 60 prosenttia.

Lähteet: Pirkanmaan TE-toimisto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, THL.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Vahva teollinen perusta ensiarvoisen tärkeää

kilpailukyvylle ja kehitykselle

Teollisuuden uudistumiselle välttämättömien innovaatioinvestointien väheneminen talouskriisin aikana on vakava uhka Euroopan tulevaisuudelle, arvioi Euroopan unionin alueiden komitea lausunnossaan EU:n teollisuuspolitiikkapaketista. Huolenaiheena alueiden komitea pitää rakenteellisten muutosten hidasta täytäntöönpanoa.

- Vahva teollinen perusta on ensiarvoinen Euroopan kilpailukyvylle ja vakaalle kehitykselle. Kilpailuetumme maailmantaloudessa perustuu ennen kaikkea kestäviin, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin, toteaa alueiden komitean lausunnon valmistelusta vastannut komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula, kok.

Komitea suuntaa ehdotuksensa myös 300 miljardin euron kasvua ja työllisyyttä tukevan investointipaketin täytäntöönpanoon. Tarvitaan entistä tehokkaampia, sekä julkisen että yksityisen sektorin paremmin kattavia rahoitusvälineitä. Investoinnit edellyttävät myös uusia innovaatiovälineiden ja infrastruktuuri-investointien yhdistelmiä, joihin liittyy teollisten prosessien uudistamista sekä korkeakoulujen ja teollisuuden tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uusia muotoja. Teollisuustuotannon elvyttämistä voidaan nopeuttaa parantamalla digitaaliteknologian ja verkkopalveluiden käyttöä.

Lähes joka neljäs yksityisen sektorin työpaikka EU-alueella on teollisuudessa ja edellyttää usein korkeaa ammattitaitoa.

Jokainen valmistusteollisuuden uusi työpaikka synnyttää 0,5–2 työpaikkaa muille aloille.

Lausunnossaan alueiden komitea arvioi että asiantuntijapalvelujen, kuten rahoituksen, viestinnän, vakuutustoiminnan ja osaamisvaltaisten liike-elämän palvelujen merkitys kasvaa teollisuustuotteiden tuotannossa. Tämä selittää osaltaan palvelujen kasvavan osuuden kansantalouden kokonaistuotoksesta.

Komitea esittää, että EU:n tulisi ottaa käyttöön uusia yhteistyö- ja rahoitusmekanismeja, joilla uusinta eurooppalaista teknologiaa ja muuta osaamista saadaan vaativiin ja suuriin perusteollisuuden uudistamishankkeisiin erityisesti vaikean työttömyyden paikkakunnilla.

Vakaus ja ennustettavuus on edellytys sille, että teolliset investoinnit toteutuvat EU:n alueella. Tämän vakauden ja ennustettavuuden pitää toteutua niin paikallis- kuin aluehallinnon tasolla sekä kansallisella ja EU:n tasolla.

Liputustoiminnalla turvaverkko nuorille

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran liputustoimintamalli on ollut käytössä Mikkelissä vuoden alusta lähtien. Espoossa kokeilu aloitettiin toukokuussa.

Tarkoituksena on parantaa nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä.

Sitran johtavan asiantuntijan Kimmo Haahkolan mukaan lainsäädäntö ja asenteet ovat luoneet muureja organisaatioiden välille.

- Asiat eivät ole monopolisoitavissa. Yhteistyön tarve on kiistaton, on vain kyse, kuinka nopeasti toimintatapoja voidaan muuttaa. Kyseessä ei ole raha­-asia, vaan asennekysymys.

Toimintamalli sisältää yhteisen tietojärjestelmän, jossa ammattilaiset voivat ”liputtaa” lapsen tai nuoren puolesta viemällä tuen tarpeessa olevan yhteystiedot järjestelmään. Jos kaksi työntekijää on kirjannut saman yhteystiedon, syntyy lippupari. Tämän jälkeen perheelle ehdotetaan tapaamista kyseisten ammattilaisten kanssa. Tapaamisessa keskustellaan tilanteesta, mahdollisesta tuesta ja sen järjestämisestä.

Varhaisella yhteistyöllä halutaan auttaa lapsia ja nuoria vielä siinä vaiheessa, kun ongelmat ja kulut ovat vielä pieniä. Toiminnalla olisi mahdollista säästää vuositasolla jopa 1,4 miljardia euroa.

Mikkelissä tulokset ovat olleet niin positiivisia, että kaupunki vakinaistaa toimintamallin ensi vuoden alussa. Espoossa kokeiluaikaa on jo jatkettu.

Neuvotteluita käydään Keravan, Järvenpään, Espoon ja Oulun kanssa. Tarkoituksena on saada liputustoiminnasta valtakunnallinen ja luoda yhtenäinen palveluverkko.

- Jos ihminen katkaisee jalkansa, jokainen tietää mihin soittaa. Mutta jos nuorella on suunta hukassa, palveluntarjoajia on heti kymmeniä. Pitää rakentaa ehyt, yhtenäinen palveluverkko. Nuorille olisi yksi ainoa osoite, josta saa kaiken avun, Haahkola summaa.

Entistä tiiviimpää
yhteistyötä

Syyskuun lopulla alle 25­-vuotiaita oli työttömänä lähes 42 000, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työ­ ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Teija Felt sanoo, että luku on liian suuri.

Nuorisotakuun perusrunko on Feltin mielestä kuitenkin pidettävä samana. Ensi vuoden alussa nuorisotakuun alla käynnistyy kaksivuotinen kuntakokeilu, jossa on mukana 11 kuntaa ja kuntayhtymää.

- Kunnan, TE-toimiston ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä tullaan tiivistämään. Tarkoituksena on, että palveluita saisi mahdollisimman matalalla kynnyksellä, Felt kuvailee.

Myös sähköisten palveluiden painoarvoa kasvatetaan. Yhteyttä oppilaitoksiin ja yrityksiin lisätään, jotta töihin tai työkokeiluihin pääsisi paremmin.

Lisäksi valmiita palveluita hyödynnetään tehokkaammin.

- Esimerkiksi Oulussa on Byströmin talo, jossa kunnalta ja TE­-toimistolta on ihmisiä neuvomassa ja auttamassa nuoria. Kuka tahansa voi kävellä sisään taloon. Tämänkaltaisia palveluita on helppo hyödyntää, Felt toteaa.

Hallituksen höylältä on säästynyt nuorisotakuun 60 miljoonan euron erityismääräraha, mutta Felt ei uskalla sanoa varmaksi, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

- On vaikea sanoa, kuinka kokonaisvaltaisesti määrärahat jatkuvat. Uusi hallitus valitaan keväällä. Kesällä tilanne nähdään varmasti jo paremmin.

Faktat

Etelä-Pohjanmaan työllisyys:

1. Etelä­-Pohjanmaa: 69,3 % (2013)

2. Koko maa: 68,5 % (2013)

Työttömien osuus työvoimasta:

1. Etelä­-Pohjanmaa: 9,1 % (Syyskuu 2014)

2. Koko maa: 12 % (Syyskuu 2014)

Verotulot:

1. Etelä­-Pohjanmaa: 561,6 miljoonaa € (2011)

2. Koko maa: 19,067 miljardia € (2011)

Sosiaalimenot:

1. Etelä­-Pohjanmaa: Ei tilastotietoa

2. Koko maa: 56,7 miljardia € (2011)

Tampereen nuorten työttömyys

Tampereella alle 25-­vuotiaita työttömiä nuoria oli syyskuussa 2 763. Kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta on 6,6 prosenttia. 25–­29 ­vuotiaita vastavalmistuneita oli työtä vailla 313, mikä 6,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaava.

Kuluneen vuoden aikana nuorisotakuuseen kuuluvien nuorten työttömyysjaksoista keskimäärin 60 prosenttia päättyi ennen kolmen kuukauden määräaikaa.

Koko maassa työttömiä alle 25-­vuotiaita oli syyskuussa 41 715, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime syyskuussa. Alle kolmikymppisiä vastavalmistuneita oli työttömänä 3 211, mikä on reilut 300 viime vuotta enemmän.

Vuoden aikana keskimäärin reipas 68 prosenttia alle 25-­vuotiaiden työttömyysjaksoista päättyi ennen kolmen kuukauden määräaikaa. Vastavalmistuneilla 25–­29 ­vuotiailla sama luku oli keskimäärin 60 prosenttia.

Lähteet: Pirkanmaan TE-toimisto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, THL.

JPT-Industria on panostanut omasta pussistaan 400 000–500 000 euroa kansinvälistymiseen. – Ihan vain saadaksemme työtä Suomeen, yrittäjä Juha Nisula sanoo.
JPT-Industria on panostanut omasta pussistaan 400 000–500 000 euroa kansinvälistymiseen. – Ihan vain saadaksemme työtä Suomeen, yrittäjä Juha Nisula sanoo.
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Minna Sillanpään mukaan neljännes maakunnan valtuutetuista on yrittäjiä.
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Minna Sillanpään mukaan neljännes maakunnan valtuutetuista on yrittäjiä.

Vahva teollinen perusta ensiarvoisen tärkeää

kilpailukyvylle ja kehitykselle

Teollisuuden uudistumiselle välttämättömien innovaatioinvestointien väheneminen talouskriisin aikana on vakava uhka Euroopan tulevaisuudelle, arvioi Euroopan unionin alueiden komitea lausunnossaan EU:n teollisuuspolitiikkapaketista. Huolenaiheena alueiden komitea pitää rakenteellisten muutosten hidasta täytäntöönpanoa.

- Vahva teollinen perusta on ensiarvoinen Euroopan kilpailukyvylle ja vakaalle kehitykselle. Kilpailuetumme maailmantaloudessa perustuu ennen kaikkea kestäviin, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin, toteaa alueiden komitean lausunnon valmistelusta vastannut komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula, kok.

Komitea suuntaa ehdotuksensa myös 300 miljardin euron kasvua ja työllisyyttä tukevan investointipaketin täytäntöönpanoon. Tarvitaan entistä tehokkaampia, sekä julkisen että yksityisen sektorin paremmin kattavia rahoitusvälineitä. Investoinnit edellyttävät myös uusia innovaatiovälineiden ja infrastruktuuri-investointien yhdistelmiä, joihin liittyy teollisten prosessien uudistamista sekä korkeakoulujen ja teollisuuden tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uusia muotoja. Teollisuustuotannon elvyttämistä voidaan nopeuttaa parantamalla digitaaliteknologian ja verkkopalveluiden käyttöä.

Lähes joka neljäs yksityisen sektorin työpaikka EU-alueella on teollisuudessa ja edellyttää usein korkeaa ammattitaitoa.

Jokainen valmistusteollisuuden uusi työpaikka synnyttää 0,5–2 työpaikkaa muille aloille.

Lausunnossaan alueiden komitea arvioi että asiantuntijapalvelujen, kuten rahoituksen, viestinnän, vakuutustoiminnan ja osaamisvaltaisten liike-elämän palvelujen merkitys kasvaa teollisuustuotteiden tuotannossa. Tämä selittää osaltaan palvelujen kasvavan osuuden kansantalouden kokonaistuotoksesta.

Komitea esittää, että EU:n tulisi ottaa käyttöön uusia yhteistyö- ja rahoitusmekanismeja, joilla uusinta eurooppalaista teknologiaa ja muuta osaamista saadaan vaativiin ja suuriin perusteollisuuden uudistamishankkeisiin erityisesti vaikean työttömyyden paikkakunnilla.

Vakaus ja ennustettavuus on edellytys sille, että teolliset investoinnit toteutuvat EU:n alueella. Tämän vakauden ja ennustettavuuden pitää toteutua niin paikallis- kuin aluehallinnon tasolla sekä kansallisella ja EU:n tasolla.

Liputustoiminnalla turvaverkko nuorille

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran liputustoimintamalli on ollut käytössä Mikkelissä vuoden alusta lähtien. Espoossa kokeilu aloitettiin toukokuussa.

Tarkoituksena on parantaa nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä.

Sitran johtavan asiantuntijan Kimmo Haahkolan mukaan lainsäädäntö ja asenteet ovat luoneet muureja organisaatioiden välille.

- Asiat eivät ole monopolisoitavissa. Yhteistyön tarve on kiistaton, on vain kyse, kuinka nopeasti toimintatapoja voidaan muuttaa. Kyseessä ei ole raha­-asia, vaan asennekysymys.

Toimintamalli sisältää yhteisen tietojärjestelmän, jossa ammattilaiset voivat ”liputtaa” lapsen tai nuoren puolesta viemällä tuen tarpeessa olevan yhteystiedot järjestelmään. Jos kaksi työntekijää on kirjannut saman yhteystiedon, syntyy lippupari. Tämän jälkeen perheelle ehdotetaan tapaamista kyseisten ammattilaisten kanssa. Tapaamisessa keskustellaan tilanteesta, mahdollisesta tuesta ja sen järjestämisestä.

Varhaisella yhteistyöllä halutaan auttaa lapsia ja nuoria vielä siinä vaiheessa, kun ongelmat ja kulut ovat vielä pieniä. Toiminnalla olisi mahdollista säästää vuositasolla jopa 1,4 miljardia euroa.

Mikkelissä tulokset ovat olleet niin positiivisia, että kaupunki vakinaistaa toimintamallin ensi vuoden alussa. Espoossa kokeiluaikaa on jo jatkettu.

Neuvotteluita käydään Keravan, Järvenpään, Espoon ja Oulun kanssa. Tarkoituksena on saada liputustoiminnasta valtakunnallinen ja luoda yhtenäinen palveluverkko.

- Jos ihminen katkaisee jalkansa, jokainen tietää mihin soittaa. Mutta jos nuorella on suunta hukassa, palveluntarjoajia on heti kymmeniä. Pitää rakentaa ehyt, yhtenäinen palveluverkko. Nuorille olisi yksi ainoa osoite, josta saa kaiken avun, Haahkola summaa.

Entistä tiiviimpää
yhteistyötä

Syyskuun lopulla alle 25­-vuotiaita oli työttömänä lähes 42 000, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työ­ ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Teija Felt sanoo, että luku on liian suuri.

Nuorisotakuun perusrunko on Feltin mielestä kuitenkin pidettävä samana. Ensi vuoden alussa nuorisotakuun alla käynnistyy kaksivuotinen kuntakokeilu, jossa on mukana 11 kuntaa ja kuntayhtymää.

- Kunnan, TE-toimiston ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä tullaan tiivistämään. Tarkoituksena on, että palveluita saisi mahdollisimman matalalla kynnyksellä, Felt kuvailee.

Myös sähköisten palveluiden painoarvoa kasvatetaan. Yhteyttä oppilaitoksiin ja yrityksiin lisätään, jotta töihin tai työkokeiluihin pääsisi paremmin.

Lisäksi valmiita palveluita hyödynnetään tehokkaammin.

- Esimerkiksi Oulussa on Byströmin talo, jossa kunnalta ja TE­-toimistolta on ihmisiä neuvomassa ja auttamassa nuoria. Kuka tahansa voi kävellä sisään taloon. Tämänkaltaisia palveluita on helppo hyödyntää, Felt toteaa.

Hallituksen höylältä on säästynyt nuorisotakuun 60 miljoonan euron erityismääräraha, mutta Felt ei uskalla sanoa varmaksi, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

- On vaikea sanoa, kuinka kokonaisvaltaisesti määrärahat jatkuvat. Uusi hallitus valitaan keväällä. Kesällä tilanne nähdään varmasti jo paremmin.