Poliittisen toiminnan johtaminen

yhä vaativampaa

Sekä keskikokoisen kaupungin että pienen kunnan hallituksen puheenjohtajat kaipaavat tehtäväänsä koulutusta.

Luottamus koetaan tärkeäksi niin virkamiesjohtoon kuin muihin luottamushenkilöihin päin.

Poliittisen toiminnan johtaminen on yhä vaativampaa yhä monimutkaistuvassa kokonaisuudessa, sanoo Hämeenlinnan kaupunginhallituksen osa-aikainen puheenjohtaja Sari Rautio, kok.

- Ajankäyttö, henkilökohtaiset ominaisuudet, osaaminen, kaikkien tarve lisääntyy.

- Työ on puheen johtamista, päätöksenteon johtamista, poliittisten prosessien johtamista, työnantaja- ja esimiestyöskentelyä, edustamista ja kuntamarkkinointia. Eli innostavaa ja kiinnostavaa, mutta erittäin vaativaa.

Puheenjohtajan keskeiseksi tehtäväksi hän määrittelee poliittisen kokonaisjohtamisen

- Se edellyttää muun muassa kykyä hahmottaa strategisesti tärkeät kokonaisuudet, mutta myös kykyä ohjata poliittista päätöksentekoprosessia hallitusti eteenpäin, sanoo 68 000 asukkaan Hämeenlinnan kaupunginhallitusta johtava Rautio.

Pienemmän, 5 700 asukkaan Teuvan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Leppäniemi, kok., ei näe kovin suuria muutoksia luottamushenkilöpuheenjohtajan roolissa.

- Vanhoilla tyyleillä meillä mennään.

- Voi olla, että puheenjohtajan rooli täsmentyy, kun tulee enemmän ennakoivaa valtaa.

Leppäniemi kertoo kyllä olevansa jo nyt mukana erilaisissa keskusteluissa. Usein niin, että samoja asioita käsitellään monessa eri vaiheessa.

- Iltakoulumaisia keskusteluja käydään paljon, hän sanoo.

Yrittäjänä toimiva Leppäniemi kokee ajankäytön todella haastavaksi. Yksi ongelma on luottamustehtävin ajankäytön epäsäännöllisyys

- Tasapainottaminen on vaikeaa.

Kaikkia koulutus
ei kiinnosta

Rautio ja Leppäniemi ovat käyneet FCG:n ja Kuntaliiton kuntapuheenjohtajakoulutuksen.

- Koulutusta on kyllä saatavilla, sanoo Rautio.

- Kun on itse aktiivinen. Tarvitaan verkostoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Kotoa ne eivät tule hakemaan.

Jukka Leppäniemi on tyytyväinen koulutustarjontaan.

- Melkein liikaakin on tarjolla.

- Mutta päättäjät eivät aina ole innostuneita lähtemään eivätkä sitten antaisi halukkaittenkaan osallistua.

- Se vastahanka kyllä sotii minun ajatteluani vastaan. Jos joku on valmis käyttämään aikaansa ja haluaa kehittää itseään näissä hommissa.

Koulutuksen tasoon molemmat ovat tyytyväisiä.

- Erinomainen, suosittelen kaikille. Erityisesti oli hyvä että harjoitukset ja esimerkit tulivat elävästä elämästä, sanoo Rautio.

Työnjaon yhteinen
määrittely tärkeää

Luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon suhteessa ja työnjaossa on Teuvalla Leppäniemen kokemusten mukaan onnistuttu hyvin.

- Hyvin on sujunut mielestäni molemmin puolin.

Raution mukaan olennaista on, että työnjako määritellään yhdessä.

- Päätökset tehdään valmistelusta mutta ennakkokeskustelut on käytävä. Toimiva kaksoisjohtaminen vaatii luottamusta ja selkeää tavoitteellista toimintaa.

Osa-aikainen luottamushenkilö on asioiden äärellä paljon paremmin kuin hallituksen tai valtuuston rivijäsen.

Aiheuttaako se hankauspintoja?

- Avoimuus ja ennakoivat keskustelut ja strategiset linjaukset ovat välttämättömiä, Rautio sanoo.

- Se edellyttää toimintakulttuurin kehittämistä sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden keskuudessa.

Leppäniemen kokemusten mukaan yhteistyö muiden luottamushenkilöitten kanssa sujuu hyvin ja luottamus on kunnossa.

- Mutta oma rooli on otettava huomioon. Paljon otetaan yhteyttä ja monilla on omia intressejä.

- Luovimalla siinä selviää.

- Pitää myös myöntää tietämättömyytensä ja ottaa selvää, Leppäniemi sanoo.

Faktat

Uusi tutkimusraportti: Kuntalaiset ja kunnat muutoksessa

Kuntalaiset ja kunnat muutoksessa -tutkimusraportti on julkaistu. Tutkimus selvitti kuntalaisten näkemyksiä omasta kunnastaan ja sen palveluista vuosina 2011 ja 2008.

​Tutkimusaineiston pohjalta on tarkasteltu muun muassa sitä, miten kuntalaiset arvioivat oman kuntansa palvelujen hoitoa ja saavutettavuutta, kunnan päätöksenteon toimivuutta, omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan sekä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta omaan kuntaansa sekä muihin alueellisiin kokonaisuuksiin.

Tutkimus perustuu 40 tutkimuskunnassa syksyllä 2008 ja 2011 tehtyihin laajoihin kuntalaiskyselyihin. Vuoden 2008 kyselyn tulokset kuvaavat tilannetta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuvaiheessa, ennen lukuisten kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden perustamista. Vuoden 2011 kysely selvittää tilannetta vaiheessa, jossa monet uudistukset ovat jo toteutuneet. Raportissa selvitetään erityisesti mitä rakenteelliset muutokset merkitsevät kuntalaisten mielipiteisiin ja kokemuksiin kuntansa palveluista ja päätöksenteosta sekä omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Vuoden 2011 kyselyyn vastasi kaikkiaan 11 268 eli 40 prosenttia kyselyn kohdejoukkoon kuuluneista 18–79-vuotiaista kuntalaisista. Kyselyn tuloksia on analysoitu sekä yksilö- että kuntatasolla. Kuntatasolla tarkasteluja on tehty kunnan koon, uudistustyypin sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Tutkimusraportti sisältää lisäksi kuntakohtaisia ja liitoskunnissa myös kunnanosakohtaisia tarkasteluja.

Kuntalaiskyselyjen osatuloksia muun muassa kuntalaisten palveluarvioista sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on aiemmin julkaistu muun muassa Acta-sarjan raportissa Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa (2011), verkkojulkaisussa Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina (2012) sekä ARTTU-ohjelman kokoomaraporteissa Parasta Artun mitalla II (2012) ja Kunnalliset palvelut ja Paras-uudistus (2013). Kuntalaiskyselyaineistoa on hyödynnetty myös lukuisissa muissa ARTTU-ohjelmaan sisältyneissä osatutkimuksissa samoin kuin Kuntaliiton Acta-tutkimuksessa Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella 2009–2012 (2014). Tutkimuksen tuloksia on raportoitu ja hyödynnetty myös oikeusministeriön julkaisussa Demokratiaindikaattorit 2013 (52/2013) sekä uuden kuntalain valmistelussa.

Tutkimus on osa Paras-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU). Seuraava kuntalaiskysely toteutetaan keväällä 2015 ARTTU 2.0-tutkimusohjelman osana.

Sari Rautio
Sari Rautio

Faktat

Uusi tutkimusraportti: Kuntalaiset ja kunnat muutoksessa

Kuntalaiset ja kunnat muutoksessa -tutkimusraportti on julkaistu. Tutkimus selvitti kuntalaisten näkemyksiä omasta kunnastaan ja sen palveluista vuosina 2011 ja 2008.

​Tutkimusaineiston pohjalta on tarkasteltu muun muassa sitä, miten kuntalaiset arvioivat oman kuntansa palvelujen hoitoa ja saavutettavuutta, kunnan päätöksenteon toimivuutta, omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan sekä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta omaan kuntaansa sekä muihin alueellisiin kokonaisuuksiin.

Tutkimus perustuu 40 tutkimuskunnassa syksyllä 2008 ja 2011 tehtyihin laajoihin kuntalaiskyselyihin. Vuoden 2008 kyselyn tulokset kuvaavat tilannetta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuvaiheessa, ennen lukuisten kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden perustamista. Vuoden 2011 kysely selvittää tilannetta vaiheessa, jossa monet uudistukset ovat jo toteutuneet. Raportissa selvitetään erityisesti mitä rakenteelliset muutokset merkitsevät kuntalaisten mielipiteisiin ja kokemuksiin kuntansa palveluista ja päätöksenteosta sekä omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Vuoden 2011 kyselyyn vastasi kaikkiaan 11 268 eli 40 prosenttia kyselyn kohdejoukkoon kuuluneista 18–79-vuotiaista kuntalaisista. Kyselyn tuloksia on analysoitu sekä yksilö- että kuntatasolla. Kuntatasolla tarkasteluja on tehty kunnan koon, uudistustyypin sekä tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Tutkimusraportti sisältää lisäksi kuntakohtaisia ja liitoskunnissa myös kunnanosakohtaisia tarkasteluja.

Kuntalaiskyselyjen osatuloksia muun muassa kuntalaisten palveluarvioista sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on aiemmin julkaistu muun muassa Acta-sarjan raportissa Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa (2011), verkkojulkaisussa Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina (2012) sekä ARTTU-ohjelman kokoomaraporteissa Parasta Artun mitalla II (2012) ja Kunnalliset palvelut ja Paras-uudistus (2013). Kuntalaiskyselyaineistoa on hyödynnetty myös lukuisissa muissa ARTTU-ohjelmaan sisältyneissä osatutkimuksissa samoin kuin Kuntaliiton Acta-tutkimuksessa Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella 2009–2012 (2014). Tutkimuksen tuloksia on raportoitu ja hyödynnetty myös oikeusministeriön julkaisussa Demokratiaindikaattorit 2013 (52/2013) sekä uuden kuntalain valmistelussa.

Tutkimus on osa Paras-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU). Seuraava kuntalaiskysely toteutetaan keväällä 2015 ARTTU 2.0-tutkimusohjelman osana.