talous

Leena Vuori pulahtaa Tammijärvellä avantoon, jonka kunnan rakennustarkastaja on tehnyt. Uimareiden tukikohtana on kunnan omistama rantasauna.
Leena Vuori pulahtaa Tammijärvellä avantoon, jonka kunnan rakennustarkastaja on tehnyt. Uimareiden tukikohtana on kunnan omistama rantasauna.

luhangan

ihme

Manner-Suomen vähäväkisin kunta on merkillinen tilastokukkanen. Kunnassa asuu vain 759 ihmistä. Heistäkin 40 prosenttia on täyttänyt 64 vuotta. Silti kunnan talous on hyvällä mallilla.

Merja Ojansivu kuvat: Lauri Rotko

Kun Luhangan kirkonkylän raitilla hetken katselee elämän menoa, enimmäkseen siellä liikkuu vanhempaa väkeä.

- Kyllä. Olemme yksi maan suhteellisesti vanhusvoittoisimpia kuntia, sanoo Luhangan kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Kärnä, 33, kesk.

Viime vuonna Luhangan väestönmuutos oli tasan nolla. Toissa vuonna syntyi yksi lapsi. Sitä edellisenä vuonna uusia luhankalaisia syntyikin peräti kymmenen.

Kärnä tunnustaa, ettei kunta ole ihan perusjanalla. Jos kunnan tilannetta arvioi pelkästään väestötilastojen valossa, niin heikolta näyttää.

Kunnan väestön ikääntyminen ei välttämättä merkitse perikatoa. Asiaa voi katsoa toisestakin kulmasta.

Kärnän mielestä ikäihmiset eivät suinkaan ole katastrofi kunnalle. Juuri ikäihmiset pitävät yllä kunnan vilkasta harrastustoimintaa.

Iäkkäämpi väki pyörittää useita Luhangan yhdistyksiä ja harrastuspiirejä Martoista kuoroon ja leijoniin.

Kuntaan myös muuttaa keski-ikäisiä ihmisiä pääkaupunkiseudulta ja muualta maasta. Moni pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva eläkeläispariskunta on rakentanut hulppean kakkoskodin Luhankaan.

Kärnä sanoo ihailevansa tapaa, jolla varttuneet kuntalaiset pitävät huolta toisistaan. Hänestä ikäväestö on valtava rikkaus eikä rasite lainkaan.

Elävät kylät tärkeitä

Entä terveydenhoitomenot? Niiden luulisi olevan aikamoiset iäkkäässä kunnassa.

Luhangan kunnanjohtajalla Reijo Urtilla on Kärnän tapaan valoisa kuva kuntalaisista. Hän sanoo, että luhankalaiset ovat iäkkäitä, mutta maksavat veroja ja ovat pysyneet terveinä.

Vanhusväestön suuri osuus ei kunnanjohtajaakaan hirvitä. Perusteeksi hän esittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menot, jotka olivat vuonna 2015 yhteensä hiukan alle 2 000 euroa asukasta kohti. Se on varsin kohtuullinen summa.

Kunnan kulut ovat kasvaneet viime vuodet maltillisesti, ja Urtin mukaan viiden viime vuoden aikana kulukehitys on vakiintunut. Talouden vakaudesta kertoo jotain se, että kunnallisveroprosentti on ollut vuosina 2003–2015 koko ajan tasan 19. Vuodelle 2016 veroprosentti laskettiin 18,50:een, ja samalla luvulla mennään tämäkin vuosi.

- Kuntaan on saatu muuttamaan lapsiperheitäkin ja aktiivisia eläkeläispariskuntia, kunnanjohtaja iloitsee.

Urtti sanoo, ettei kunnan pystyssä pitäminen ole itsetarkoitus. Hänen mielestään kylien elinvoimaisuus on tärkeämpää kuin itseisarvoinen kunnallishallinto. Luhanka koostuu pääosin kahdesta kylästä, Tammijärvestä ja kirkonkylästä, ja niiden välillä on pitkä matka metsää.

Kaksi kolmannesta luhankalaisista asuu Tammijärvellä, ja sinne rakennetaan parhaillaan uutta alakoulua. Kirkonkylän koulu lakkautettiin, kun jäljellä oli enää viisi oppilasta. Tammijärven koululle tulee tätä nykyä oppilaita myös naapurikunnista – Jyväskylästä (Korpilahdelta), Joutsasta ja Hartolasta.

Rantatontit pelastivat

Viime vuoden verotuksessa Luhanka nousi tilastokukkaseksi pienimmällä efektiivisellä veroasteella. Se tarkoittaa, että kuntalaisten vähennysten jälkeen maksama todellinen veron määrä on pienempi kuin missään muussa Suomen kunnassa.

Mistä rahat kunnan pyörittämiseen sitten tulevat?

Vankan talouden taustalla ovat kunnan tekemät tonttikaupat Päijänteen rannalla Hepoluhdassa. Kunta kaavoitti omistamansa rantatontit omakotitaloille, rakensi alueelle asfalttitiet ja valokuituyhteydet.

Kunnanjohtajan mukaan ensimmäisinä kauppansa tekivät omarantaiset 80 000 euron rantatontit. Kunnan kassassa on rahaa sen verran, että 1,7 miljoonan euron koulu olisi voitu maksaa pääosin kokonaan kassasta. Niin ei kuitenkaan tehty, koska lainanotto on kunnalle edullisempaa.

Houkuttelevilla tonteilla ei kuntaan saatu lapsiperheitä, mutta aktiivisia keski-ikäisiä kakkosasukkaita sitä enemmän. Heiltä kunta saa kiinteistöveron, ja monet kunnan palvelut toimivat vapaa-ajanasukkaiden ostovoiman varassa.

Luhangan pieni väestö moninkertaistuu kesäisin ja ympäri vuoden myös viikonloppuisin. Väestötilasto ei kerro totuutta ihmisten määrästä, joka kunnassa pyörii.

Kultavyöhykettä

Luhanka on noussut aika ajoin julkisuuteen maaperässä lepäävillä kultavarannoillaan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kärnä hymähtää, että Luhangan alue kyllä kuuluu kultavyöhykkeeseen, mutta pienen kultapitoisuuden vuoksi sitä ei vielä kannata ryhtyä kaivamaan ylös.

Viime vuosina kunnan suurimpia elinkeinohankkeita on ollut Keski-Suomen ensimmäisen tuulivoimapuiston pystyttäminen Päijänteen rannalle. Toinen suuri hanke on valokuidun rakentaminen koko kunnan alueelle.

Luhangassa toimii oma osuuspankki, jonka asiakkaita asuu ympäri Suomea. Useimmat eivät ole koskaan käyneetkään Luhangassa, mutta se ei ole tarpeen, koska asiakkaita palvellaan verkkopalveluilla.

Luhankalaisille oma pankki on tärkeä. Paikalliset ihmiset voivat nostaa rahojaan kolmena päivänä viikossa tarvitsematta lähteä kauemmaksi asioimaan. Henkilökohtaisia aikoja asiakkaat voivat varata iltaan asti.

Luhangassa on seurattu Päijänteen vastarannalla olevan Kuhmoisten Osuuspankin aikeita fuusioitua Järvi-Hämeen Osuuspankkiin. Fuusioaikeet eivät Luhangassa ole ajankohtaisia.

Sukupolvi vaihtui

Luhangan luottamusjohto on siirtynyt pitkään vaikuttaneelta polvelta nuorempiin käsiin. Kunnanhallitusta johtava Tuomo Kärnä, 33, ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ahti Weijo, 41, kok., edustavat nuorempaa polvea.

Weijo toteaa, että nuoret milleniaalit eli vuosina 1980–2000 syntyneet arvostavat toisenlaista vapaa-aikaa ja palveluita kuin mitä hiljainen Luhanka voi tarjota.

- Moni, kuten minäkin, ajaa päivittäin töihin Jyväskylään 60 kilometrin päähän, Weijo toteaa.

Moni Luhangan kunnan palkkalistoilla olevakin asuu Joutsassa tai Jyväskylässä. Uudet työpaikatkaan eivät välttämättä tuo kuntaan uusia asukkaita.

Kunnanvaltuuston vapapuheenjohtaja Eino Polvela, kesk., edustaa 71-vuotiaana kunnan vanhaa luottamushenkilöpolvea. Hän on ollut parinkymmenen vuoden luottamusuransa aikana useissa liitosneuvotteluissa – lähinnä kuulolla.

- Rytyä on ollut aika kovastikin, hän sanoo. Jostain syystä moni naapuri on havitellut Luhankaa omakseen.

Polvela on huomannut, että Luhankaa on pidetty helppona nakkina. Sitä se ei kuitenkaan ole ollut.

Luhankaa on yritetty naittaa jopa Sysmään, mutta pitkät välimatkat ovat kaataneet hankkeet mahdottomina.

Luhanka kutsuttiin viimeksi vuonna 2007 mukaan Joutsan ja Leivonmäen kuntaliitosneuvotteluihin. Luhangan valtuusto torjui kutsun. Sen sijaan Joutsa ja Leivonmäki tekivät kuntaliitoksen vuoden 2008 alussa.

Vuonna 2014 Luhanka osallistui Jyväskylän kaupunkiseudun erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kuntajakoselvittäjien ehdotuksessa päädyttiin malliin, jossa kuntaliitos olisi tehty työssäkäyntikriteerin pohjalta. Tällöin Luhanka jätettiin liitoskeskustelujen ulkopuolelle. Lopulta kaupunkiseudun laaja kuntaliitossuunnitelma raukesi kaikkien kuntien osalta.

Viimeksi oli tapetilla erityinen kuntajakoselvitys. Liitoskriteereitä ei kuitenkaan ollut kuin yksi, kun muilla liitoskumppaneilla kriteereitä oli enemmän.

Polvela muistaa vielä 1960-luvun, jolloin kunnassa oli 2 200 asukasta. Nyt samoihin lukuihin päästään vain kesäisin.

Tänä vuonna Luhanka viettää perustamisensa 150-vuotisjuhlia. Polvela muistuttaa, että perustamisvaiheissa Suomessa elettiin nälkävuosia. Sen jälkeen kunnassa on menty aina kohti parempia aikoja. ♦

Eero Laesterä: Luhanka on kaukana kriisikunnasta

Luhanka on säilynyt itsenäisenä kuntana ilmeisen tiukan kulurakenteen ja hyvin kohdennettujen ja riittävien valtionosuuksien ansiosta, sanoo kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.

- Tästä on seurauksena se, että kunnan veroprosentti on yksi maan alhaisimpia, kunta on hyvin vähävelkainen ja sillä on suhteellisen suuret rahavarat.

Kunnan elinvoiman voisi Laesterän mukaan kyseenalaistaa suuren muuttotappion, ikärakenteen epäedullisuuden ja väestön voimakkaan edelleen ikääntymisen vuoksi. Luhangalla ei kuitenkaan ole yhtään taloudellista kriisikunnan täyttyvää mittaria.

- Tilanne on siis hyvä ja jopa erinomainen – taloudellisesti. Kunta tulee hyötymään sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta nopeasti kasvavien sote-menojen rahoituksen siirtyessä maakunnalle.

Laesterä muistuttaa, että kuntaan jäävät ne menot, joista kunta pystyy itse huolehtimaan rahoituksellisesti. Ikääntyneistä tulee menneestä poiketen jopa rahoituksellinen voimavara – he maksavat kuntaan edelleen tuloveroa, mutta palvelut maksaa maakunta.

Luhangan kunnanjohtaja Reijo Urtti seisoo keskellä kirkonkylää. Taustalla avautuu Päijänne ja arvokkaat rantamaisemat. Rantatonttien myynti on lihottanut kunnan kassaa mukavasti.
Luhangan kunnanjohtaja Reijo Urtti seisoo keskellä kirkonkylää. Taustalla avautuu Päijänne ja arvokkaat rantamaisemat. Rantatonttien myynti on lihottanut kunnan kassaa mukavasti.
Kunnan myymän omarantaisen tontin hinta Päijänteen rannalla on noussut yksityisen omistajan tehtyä tontin pohjatyöt.
Kunnan myymän omarantaisen tontin hinta Päijänteen rannalla on noussut yksityisen omistajan tehtyä tontin pohjatyöt.

Eero Laesterä: Luhanka on kaukana kriisikunnasta

Luhanka on säilynyt itsenäisenä kuntana ilmeisen tiukan kulurakenteen ja hyvin kohdennettujen ja riittävien valtionosuuksien ansiosta, sanoo kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.

- Tästä on seurauksena se, että kunnan veroprosentti on yksi maan alhaisimpia, kunta on hyvin vähävelkainen ja sillä on suhteellisen suuret rahavarat.

Kunnan elinvoiman voisi Laesterän mukaan kyseenalaistaa suuren muuttotappion, ikärakenteen epäedullisuuden ja väestön voimakkaan edelleen ikääntymisen vuoksi. Luhangalla ei kuitenkaan ole yhtään taloudellista kriisikunnan täyttyvää mittaria.

- Tilanne on siis hyvä ja jopa erinomainen – taloudellisesti. Kunta tulee hyötymään sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta nopeasti kasvavien sote-menojen rahoituksen siirtyessä maakunnalle.

Laesterä muistuttaa, että kuntaan jäävät ne menot, joista kunta pystyy itse huolehtimaan rahoituksellisesti. Ikääntyneistä tulee menneestä poiketen jopa rahoituksellinen voimavara – he maksavat kuntaan edelleen tuloveroa, mutta palvelut maksaa maakunta.