hän

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen patistaa ehdokkaita ulos, jotta äänestäjät pääsisivät heitä tapaamaan. Myös sosiaalinen media on tärkeä. - Ollaan edes somessa yhteydessä äänestäjiin.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen patistaa ehdokkaita ulos, jotta äänestäjät pääsisivät heitä tapaamaan. Myös sosiaalinen media on tärkeä. - Ollaan edes somessa yhteydessä äänestäjiin.

Vaalipaineet

eivät hellitä

Vaalien ylin virkamies, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen jännittää kuntavaalien sujumista. Maakuntavaalien valmistelu on samaan aikaan täydessä vauhdissa.

Martta Nieminen kuvat: Liisa Takala

Vaalijohtajana kohta 14 vuotta työskennellyt Arto Jääskeläinen johtaa oikeusministeriössä tiimiä, joka valmistelee kaikki vaaleihin liittyvät tärkeät asiat. Tiimiin kuuluu 12 henkilöä ministeriöstä ja Oikeusrekisterikeskuksesta.

Äänestysprosentti huolettaa häntä. Sen kohottamiseen hänellä on vanhanaikainen keino.

- Kunnan sisällä pitäisi käydä keskustelua niistä asioista, jotka ovat siinä omassa kunnassa tärkeitä, hän sanoo.

Valtakunnanpoliitikkojen kuntavaalipuheet pyörivät hänen mielestään liikaa ylätasolla.

- Nämä ovat kuitenkin kuntavaalit, jotka käydään jokaisessa kunnassa erikseen. Ehdokkaiden pitää lähteä ulos, ja äänestäjien pitää heitä siellä tavata.

Jääskeläinen pitää myös sosiaalista mediaa tärkeänä.

- Ollaan edes somessa yhteydessä äänestäjiin. Äänestäjille pitää luoda ymmärrys siitä, miksi on tärkeää osallistua kuntavaaleihin. Myös vaalikoneet ovat näppäriä keinoja sekä ehdokkaalle että äänestäjälle ottaa kantaa kunnassa tärkeisiin kysymyksiin.

Edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,3. Siitä alaspäin ei mielellään saisi mennä.

- Täytyy olla realisti. Jos me vetäisemme näissä vaaleissa kuutosella alkavan luvun, niin se on jo hyvä tulos, Jääskeläinen sanoo.

Koska kuntavaalit ovat ovella, Etelä- Esplanadin varrella ollaan tietysti vaalivalmiudessa. Jääskeläisen vaatimattoman työhuoneen pöydällä on läjä vaaleihin liittyviä ohjeita ja paksu Kuntalaki-kirja.

Jos vaaleissa mokataan, selityksiä kysytään häneltä.

Jääskeläinen pohtii, voiko kiistely sote- ja maakuntauudistuksesta viedä tavallisen kansan innon äänestää. Hän toivoo, että ei. Onhan valtuustoilla alkuvaiheessa samat tehtävät kuin aiemminkin, mutta toimivalta tullee muuttumaan.

- Valtuustoille jää kuitenkin edelleen sen verran tekemistä, että kannattaa lähteä valitsemaan valtuutettua. Ei ole ihan yhdentekevää keitä valtuustossa istuu.

Hänen mielestään valtuustot pitää valita jatkossakin vaaleilla.

- Koska toimivaltaa jää, on paikallaan, että valtuusto valitaan vaaleilla.

Maakuntavaalien kireä aikataulu huolettaa

Jääskeläisen vaalijohtajakaudella on ollut melkein joka vuosi jotkut vaalit – ja sama tahti jatkuu lähivuosinakin. Vain vuosi 2020 on vapaa vaaleista.

Kevään kuntavaalien jälkeen kolme seuraavaa vaalia saattavat olla tuplavaaleja.

Ensi vuoden alun tuplavaaleiksi suunnitellaan presidentinvaalia ja maakuntavaaleja sillä oletuksella, että sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait hyväksytään kesään mennessä.

Jääskeläistä kiireinen aikataulu huolestuttaa.

- Esimerkiksi vaalitietojärjestelmää on jouduttu tekemään valmistelun pohjalta, ikään kuin lainsäädäntö olisi jo voimassa. Viime vuonna tehtiin jo osa työstä ja tämä kevät painetaan ihan täysillä.

Jos eduskunta päättäisi dramaattisista muutoksista lakipakettiin, se vaikeuttaisi vaalijohtajan mielestä maakuntavaalien järjestämistä. Esimerkiksi joidenkin ehdottama Uudenmaan maakunnan jakaminen vaalipiireihin aiheuttaisi ”todella suuria riskejä”.

- Jos maakunta eduskuntakäsittelyssä jaettaisiinkin vaalipiireihin, jouduttaisiin jo tehty tietojärjestelmätyö aloittamaan osittain alusta hyvin kiireisessä aikataulussa.

Hän muistuttaa maakuntauudistuksen ideasta.

- Uusimaa on kyllä iso vaalipiiri, 1,6 miljoonaa äänioikeutettua, mutta maakuntauudistuksen filosofia on nimenomaan maakunnan kokonaisuus. Ei ole tarkoitus, että maakuntavaltuustoon syntyy alueellisia kuppikuntia, jotka valvoisivat vain oman alueensa etua.

Seuraavat tuplavaalit olisivat ehkä eduskunta- ja europarlamenttivaalit vuonna 2019. Puoluesihteereiden työryhmä pohtii nyt eduskuntavaalien siirtämistä europarlamenttivaalien yhteyteen.

Europarlamenttivaalien ajankohtaa ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon. Normaalisti vaalit pidettäisiin sunnuntaina 9. kesäkuuta 2019, mutta siihen sattuu helluntai. Edellisellä kerralla oli sama juttu, mutta jäsenvaltiot sopivat silloin vaalien aikaistamisesta kahdella viikolla.

Vuonna 2021 ”normivaaleiksi” tulisivat samanaikaiset kunta- ja maakuntavaalit huhtikuussa, jos siis sote- ja maakuntauudistus toteutuu.

- Nämä vaalit olisivat sitten jatkossa aina yhdessä neljän vuoden välein.

Tuplavaaleista on myös haittaa

Jääskeläinen varoittaa, että tuplavaaleissa tulee aina sekaannuksia.

Kun Kainuussa järjestettiin vuonna 2004 ja 2008 maakuntavaalit kuntavaalien yhteydessä, hylkäysprosentit olivat huimia, joissakin kunnissa 6–7 prosentin luokkaa.

- Oli normaalia kirkkovenettä ja muuta, mutta erittäin paljon sitä, että kahden vaalin numerot olivat menneet sekaisin.

Jääskeläinen on nyt kirjoittanut lakiehdotukseen, että mahdollisissa ensi tammikuun tuplavaaleissa maakuntien ehdokkaiden numerot alkavat vasta numerosta 22. Alkunumerot jäävät presidenttiehdokkaille.

- Eihän se sekaannuksia tietenkään täysin estä, hän hymähtää.

Sekaannusta pyritään estämään myös sillä, että kahden vaalin äänestysliput ovat eriväriset.

Kun maakuntavaalit pidetään vuonna 2021 yhdessä kuntavaalien kanssa, edessä voi olla Jääskeläisen mukaan sotkuja enemmänkin.

- Silloin ei pystytä toteuttamaan numeroiden eriyttämistä eli sekä kuntavaaliehdokkaiden että maakuntavaaliehdokkaiden numerot pitää aloittaa kakkosesta niin kuin oli Kainuussa.

Nettiäänestyksessä isoja riskejä

Kauniaisten, Karkkilan ja Vihdin kokeilu sähköisestä äänestyksestä vuoden 2008 kuntavaaleissa osoittautui fiaskoksi. Runsaat 200 ääntä jäi vahvistamatta teknisten puutteiden takia ja vaalit jouduttiin uusimaan normaalilla tavalla.

Se oli epäonnistunut kokeilu, mutta tekniikka kehittyy ja ihmiset ovat tottuneet nettiasiointiin. Sähköinen äänestys onkin monen haaveissa.

Muutama vuosi sitten työryhmä ehdotti, että nettiäänestystä voisi käyttää kunnallisissa kansanäänestyksissä, koska niissä on vähän riskejä.

Sipilän hallitus linjasi kuitenkin viime lokakuussa, että nettiäänestys otetaan tavoitteeksi sekä vaaleissa että kansanäänestyksissä. Linjausta toteutetaan ensi vaiheessa siten, että oikeusministeriön asettama työryhmä laatii asiasta esiselvityksen tämän vuoden aikana. Jääskeläinen on ryhmän varapuheenjohtaja, mutta vaikuttaa melko varovaiselta hankkeen suhteen.

- Esiselvitys valmistuu loppuvuodesta. Sen jälkeen hallituksella on mahdollisuus katsoa mitä tehdään. Joko mennään eteenpäin tai asia pannaan jäähylle. Missään tapauksessa netissä äänestäminen ei kuitenkaan ehdi toteutua tällä vuosikymmenellä, hän sanoo.

Muualla maailmassa sähköistä äänestystä nykyään varotaan.

- Viro on ainoa valtio maailmassa, jossa voi netissä äänestää kaikissa vaaleissa.

Ranskassa ulkoranskalaisilla on ollut mahdollisuus äänestää netissä kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa, mutta tämän kevään presidentinvaaleissa ei enää voi.

- Ranska lopettaa nettiäänestyksen ainakin tilapäisesti. Hollanti taas päätti järjestää äskeiset vaalinsa kokonaan manuaalisesti ja laski äänetkin käsin.

Ja mistä tämä kaikki johtuu? Tietysti turvallisuudesta.

- Halutaan varmistaa, että ei tehtäisi kyberhyökkäyksiä, jotka saattaisivat vaarantaa vaalien toimittamisen, Jääskeläinen selventää.

Viroa ei tunnu turvallisuus huolettavan eikä Liettuaa, joka haluaisi kehittää sähköistä äänestämistä.

- Tässä alkaa olla vain Baltian maat ja Suomi, jotka jotenkin roikkuvat mukana nettiäänestämisessä. Kaikki muut maat meistä länteen alkavat poistaa jo käytössä olevia menetelmiä.

Jääskeläisen mielestä suomalaistenkin pitäisi olla varovaisia.

- Varovaisuus on valttia, sillä nettiäänestys on selkeä riski.

Nettiäänestyksessä sähköiseen uurnaan voidaan tehdä tietomurtoja jopa niin, ettei niitä edes huomata. Esimerkiksi uurnaan on murtauduttu.

Harmia aiheuttavat myös palvelunestohyökkäykset, jotka ovat melko helposti toteutettavissa.

- Pannaan sinne niin paljon liikennettä, että nettiäänestysjärjestelmä ei vain toimisi. Silloin ei voisi netissä äänestää.

Palvelunestohyökkäyksillä on kiusattu Suomessa pankkeja, ministeriöitä ja eduskuntaakin.

Nettiäänestystä perustellaan usein sillä, että äänestysinto saataisiin nousuun.

Jääskeläinen muistuttaa, että Virossa sähköinen äänestys ei ole nostanut äänestysprosenttia millään lailla.

- Virossa äänestysprosentti Riigikogun vaaleissa oli viimeksi 64, kun me saimme viimeksi 70 prosenttia ihan tällä sulkakynämenetelmällä.

Jääskeläinen ihmettelee myös väitettä, että nettiäänestys lisäisi nuorten aktiivisuutta. Viron kokemukset eivät vahvista sitäkään.

Toisaalta hän näkee nettiäänestämisessä hyviäkin puolia.

- Äänestäminen kätevöityisi ja viranomaistyö vähenisi. Kaiken kaikkiaan minusta on hyvä, että esiselvitys tehdään ja siinä listataan asian hyödyt ja haitat.

Äänestäjillä väärä kuva pormestarin valinnasta

Jääskeläinen asuu Helsingissä ja seuraa tietysti kiinnostuksella kotikaupunkinsa vaalikamppailua. Helsingissä kuntavaalikeskustelua hallitsee hänen mielestään liikaa pormestarin valinta.

- Median rummuttaminen pormestarista menee aika pitkälle. Nyt pitäisi kertoa selkeästi äänestäjille mistä on kysymys. Kuntavaalit käydään niin Helsingissä kuin kaikkialla muuallakin ihan niin kuin ennenkin. Äänestäjät valitsevat valtuuston, ja vasta vaalien jälkeen valtuusto valitsee pormestarin. Puolueiden pormestariehdokkaiden henkilökohtaisilla äänillä ei ole merkitystä pormestarivalinnassa.

Pelin henki on se, että puolueiden välisen sopimuksen mukaan eniten ääniä saavalla puolueella on pormestarivalinnassa etulyöntiasema.

- Äänestäjille voi kuitenkin jäädä väärä kuva pormestarin valinnasta. He voivat ajatella, että valintaan voi vaikuttaa vain niin, että äänestää pormestariehdokkaita. Sitten ollaan pettyneitä, kun joku saa henkilökohtaisia ääniä hirveän määrän, mutta mahdollisesti toinen vähemmän ääniä saanut valitaan myöhemmin pormestariksi.

Jääskeläinen oli mukana suoraa pormestarivaalia pohtineessa työryhmässä pari vuotta sitten. Suorassa vaalissa äänestäjä äänestäisi nimenomaisesti pormestariehdokasta ja eniten ääniä saanut valittaisiin. Ryhmä teki pykälät valmiiksi sekä pormestarivaalista että alueellisen toimielimen valitsemisesta vaaleilla.

Uusi hallitus pani hankkeet kuitenkin jäihin, koska alkoi tehdä maakunta- ja sote-uudistusta.

Jääskeläinen ei kannata suoraa pormestarivaalia.

- Jos kuntalaisten suoralla vaalilla valitsema pormestari joutuisi ylitsepääsemättömään ristiriitaan valtuuston kanssa, valtuuston tulisi voida erottaa pormestari. Siinä on minusta hirveä ristiriita. ♦

Faktat

Arto Jääskeläinen

• Arto Jääskeläinen, 55, on syntynyt Hankasalmella, mutta on asunut Helsingissä 30 vuotta.

• Filosofian maisteri (1987) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (1995) Jyväskylän yliopistosta.

• Oikeusministeriössä erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä vuodesta 1987. Vaalitehtävissä vuodesta 1993 ja vaalijohtajana vuodesta 2003.

• Kirjoittanut kirjan Vaali- ja puoluelainsäädäntö yhdessä ministeri Lauri Tarastin kanssa.

• Perheessä on vaimo, kouluikäinen tytär ja kääpiövillakoira.

• Harrastaa urheilua (maraton, sulkapallo, sähly), musiikin kuuntelua ja lukemista.

Mitkä asiat vaikuttavat oman ehdokkaasi valintaan?

- Puolue, ehdokkaan vaaliohjelma – esimerkiksi vaalikonevastaukset – ja se, keitä on ehdolla omassa kaupunginosassani.

Missä äänestät?

- Äänestän ehdottomasti aina vaalipäivänä. Mukana on vaimo ja myös koira, joka tosin odottaa äänestyspaikan ulkopuolella.

Arto Jääskeläisen työpaikka on oikeusministeriössä Etelä-Esplanadin varrella Helsingissä.
Arto Jääskeläisen työpaikka on oikeusministeriössä Etelä-Esplanadin varrella Helsingissä.

Faktat

Arto Jääskeläinen

• Arto Jääskeläinen, 55, on syntynyt Hankasalmella, mutta on asunut Helsingissä 30 vuotta.

• Filosofian maisteri (1987) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (1995) Jyväskylän yliopistosta.

• Oikeusministeriössä erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä vuodesta 1987. Vaalitehtävissä vuodesta 1993 ja vaalijohtajana vuodesta 2003.

• Kirjoittanut kirjan Vaali- ja puoluelainsäädäntö yhdessä ministeri Lauri Tarastin kanssa.

• Perheessä on vaimo, kouluikäinen tytär ja kääpiövillakoira.

• Harrastaa urheilua (maraton, sulkapallo, sähly), musiikin kuuntelua ja lukemista.

Mitkä asiat vaikuttavat oman ehdokkaasi valintaan?

- Puolue, ehdokkaan vaaliohjelma – esimerkiksi vaalikonevastaukset – ja se, keitä on ehdolla omassa kaupunginosassani.

Missä äänestät?

- Äänestän ehdottomasti aina vaalipäivänä. Mukana on vaimo ja myös koira, joka tosin odottaa äänestyspaikan ulkopuolella.