iso vaalinumero

Jättipaketti kunnista

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kuntien historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta ruoditaan Tulevaisuuden kunta -suurteoksessa lähes 60 kirjoittajan voimin.

Kaija Majoinen (vas.), Inga Nyholm ja Marianne Pekola-Sjöblom neuvottelivat videoyhteydellä Arto Haverin kanssa viime hetken viilauksista suurteokseen. Kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen.
Kaija Majoinen (vas.), Inga Nyholm ja Marianne Pekola-Sjöblom neuvottelivat videoyhteydellä Arto Haverin kanssa viime hetken viilauksista suurteokseen. Kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen.

Martta Nieminen kuva: Seppo Haavisto

Juuri julkaistu Tulevaisuuden kunta -teos on jättipaketti, josta pitäisi olla hyötyä kaikille kunnista kiinnostuneille – on sitten valtuutettu, kunnan virkamies, asiantuntija tai vaikkapa ihan tavallinen kuntalainen.

Noin 560-sivuiseen opukseen on kirjoittanut lähes 60 asiantuntijaa, niin tutkijoita kuin käytännön puolen tuntijoitakin.

- On haluttu laaja joukko pohtimaan ja jäsentämään sitä, mitä tulevaisuuden kunta ja sen tekeminen ovat. Tässä on paljon aineistoa, jota voidaan hyödyntää eri näkökulmista eri tilanteissa, vaikkapa kunnan strategiaa tehdessä, sanoo tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta.

Kirja antaa aineksia nostaa asioita esille niin kuntatasolla kuin kansallisellakin tasolla.

Majoinen muistuttaa, että on monenlaisia käsityksiä siitä, että mitä eri asiat tarkoittavat.

- Toivomme, että tämä kirja auttaisi parhaimmillaan yhteisen sävelen löytämistä, hän sanoo.

Majoisen lisäksi toimituskuntaan kuuluivat kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta, neuvotteleva virkamies Inga Nyholm valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta sekä tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Toimituskunta kysyi eri teemojen mukaan kirjoittajiksi niin tutkijoita kuin käytännön asiantuntijoitakin.

- Olin yllättynyt, että niin suuri kirjoittajajoukko innostui. Kaikki halukkaat eivät lopulta mahtuneet mukaan, Haveri kertoo.

- Se osoittaa sen, että tulevaisuuden kunta itsessään on niin houkuttava asia, että sen eteen halutaan tehdä töitä, Majoinen lisää.

Valmiuksia tulevaan epävarmuuden ajassa

Haveri luonnehtii suurteosta ”lukemistoksi”. Koska aineisto on hyvin monipuolista, kirja on jaoteltu niin, että lukija voi perehtyä vaikka vain itseään kiinnostaviin kohtiin.

Inga Nyholmin mielestä kirja antaa myös luottamushenkilöille valmiuksia valmistautua tulevaan, ”vaikka onkin epävarmuutta eikä tiedetä mitä tapahtuu”.

- Tämä antaa työkaluja pohdintaan, mitä sote- ja maakuntauudistus ja kunnan roolimuutos tarkoittavat luottamushenkilönkin näkökulmasta.

Kirjassa avataan paljon käytettyjä, mutta hieman epämääräisiä käsitteitä, kuten elinvoima, yhdyspinta tai kumppanuus.

Kirjassa on esimerkiksi monta artikkelia siitä, mitä kumppanuus on ja kenen kanssa kannattaisi tehdä yhteistyötä.

Pitää olla ymmärrystä historiasta ja tästä päivästä

- Jotta voi rakentaa tulevaisuuden kuntaa, pitää olla myös ymmärrys siitä, millainen kunta on ollut ja millainen se on nyt, muistuttaa Marianne Pekola-Sjöblom.

Sen takia kirjassa on paljon kuvauksia myös siitä, miten kunnat ja eri toimijat toimivat kunnissa ennen ja nykyisin.

- Lähdetään siitä, mistä on tultu, missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa. Ei voi suunnistaa seuraavalle rastille, jos ei tiedä, millä rastilla on nyt, Majoinen tähdentää.

Idea teoksesta syntyi syksyllä 2015 Kunnallistieteen päivien yhteydessä.

- Jo silloin kunnan roolimuutos herätti aika suurta huolta. Mietittiin mitä kunnille jää ja jääkö tehtäviä riittävästi, Nyholm kertoo.

Toisaalta hän muistaa, että oli myös odottava tunnelma.

- Sellainen, että tämähän voi tarjota jotakin uusia mahdollisuuksia. ♦

Inga Nyholm, Arto Haveri, Kaija Majoinen & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) (2017):

Tulevaisuuden kunta. Acta nro 264. Suomen Kuntaliitto, Tampereen yliopisto ja valtiovarainministeriö. Helsinki.

Kirjan voi ostaa osoitteesta www.kuntaliitto.fi/kirjakauppa.

Ilmainen pdf-julkaisu löytyy osoitteesta kuntaliitto.fi.

Tulevaisuuden kunnasta keskusteltaessa käytetään usein seuraavia käsitteitä:

HYVINVOINTI

Hyvinvoinnin kokemus koostuu ihmisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista ja merkitsee heille erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat elinvoimaisen kunnan edellytys. Väestön hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin.

Hyvinvointitehtävä on laaja-alainen ja edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat sekä maakunta.

ELINVOIMA

Elinvoimalla tarkoitetaan kuntien kykyä uudistua sekä generoida työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Elinvoimaisuuden edistäminen kunnissa käsittää laajasti ne toimenpiteet, joilla kunta vaikuttaa yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten toimintaan elinvoiman saavuttamiseksi.

KUMPPANUUS

Kumppanuus on pitkälle vietyä yhteistyötä, jossa toimijoilla on yhteisiä intressejä ja keskinäisiä riippuvuuksia. Toimijoiden tavoitteet ovat yhteisiä. Toiminta perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen, toimivaan ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä siihen, että kumppanuuden kautta saadaan molemmin puolin aitoa lisäarvoa.

YHDYSPINTA TAI RAJAPINTA

Yhdyspinta tai rajapinta tarkoittaa kahden tai useamman organisaation toiminnallista yhdys- tai rajapintaa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä termiä on käytetty erityisesti kuvaamaan sellaista toimintaa ja tehtäväkokonaisuuksia, joissa järjestämisvastuuta on sekä kunnalla että maakunnalla (esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen).

Yhdyspintoja voi syntyä myös muiden kuin kahden itsehallintotason välille, esimerkiksi järjestäjän ja palveluntuottajan välille. Sujuvat palveluprosessit edellyttävät, että erityisesti yhdyspinnoilla tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta sovitaan selkeästi kuntien ja maakuntien välillä.

Yhteistyöllä ja sopimalla työnjaosta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja palveluaukkojen syntymistä. Voidaan myös rakentaa toiminnallisia palvelukokonaisuuksia ja järjestää kustannustehokkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut – sekä käytännöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiseen, kaavoitukseen ja maapolitiikkaan.

Koonnut: Tulevaisuuden kunta -teoksen toimituskunta

Tulevaisuuden kunnasta keskusteltaessa käytetään usein seuraavia käsitteitä:

HYVINVOINTI

Hyvinvoinnin kokemus koostuu ihmisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista ja merkitsee heille erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat elinvoimaisen kunnan edellytys. Väestön hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin.

Hyvinvointitehtävä on laaja-alainen ja edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat sekä maakunta.

ELINVOIMA

Elinvoimalla tarkoitetaan kuntien kykyä uudistua sekä generoida työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Elinvoimaisuuden edistäminen kunnissa käsittää laajasti ne toimenpiteet, joilla kunta vaikuttaa yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten toimintaan elinvoiman saavuttamiseksi.

KUMPPANUUS

Kumppanuus on pitkälle vietyä yhteistyötä, jossa toimijoilla on yhteisiä intressejä ja keskinäisiä riippuvuuksia. Toimijoiden tavoitteet ovat yhteisiä. Toiminta perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen, toimivaan ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä siihen, että kumppanuuden kautta saadaan molemmin puolin aitoa lisäarvoa.

YHDYSPINTA TAI RAJAPINTA

Yhdyspinta tai rajapinta tarkoittaa kahden tai useamman organisaation toiminnallista yhdys- tai rajapintaa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä termiä on käytetty erityisesti kuvaamaan sellaista toimintaa ja tehtäväkokonaisuuksia, joissa järjestämisvastuuta on sekä kunnalla että maakunnalla (esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen).

Yhdyspintoja voi syntyä myös muiden kuin kahden itsehallintotason välille, esimerkiksi järjestäjän ja palveluntuottajan välille. Sujuvat palveluprosessit edellyttävät, että erityisesti yhdyspinnoilla tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta sovitaan selkeästi kuntien ja maakuntien välillä.

Yhteistyöllä ja sopimalla työnjaosta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja palveluaukkojen syntymistä. Voidaan myös rakentaa toiminnallisia palvelukokonaisuuksia ja järjestää kustannustehokkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut – sekä käytännöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiseen, kaavoitukseen ja maapolitiikkaan.

Koonnut: Tulevaisuuden kunta -teoksen toimituskunta