iso vaalinumero

Matkailu ja kaivostoiminta ovat tehneet Kittilästä menestyvän pohjoisen kunnan.
Matkailu ja kaivostoiminta ovat tehneet Kittilästä menestyvän pohjoisen kunnan.

Kansa antaa

tuomion Kittilässä

Levitunturin juurella on äärimmäisen jännittävä vaalitilanne. Kuntalaiset saavat sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin.

Jorma Ylönen kuvat: kaisa sirén

Kittilän kuntavaalit ovat äärimmäisen kiinnostavat ja arvaamattomat kuluvan vaalikauden tapahtumien jäljiltä.

Levin hissikauppojen epäselvyyksistä liikkeelle lähtenyt tapahtumien ketju johti kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamiseen marraskuussa 2014.

Laittomaksi todettua irtisanomista seurasi virkarikosepäily, jonka kohteena on suurin osa kuluvan kauden valtuutetuista. Valtuusto halvaantui, ja siitä seurasi lopulta vastaavia tilanteita varten säädetty laki, lex Kittilä.

Ennen vaaleja tuskin vielä tiedetään, seuraako virkarikosepäilyistä syytteitä luottamushenkilöille.

Kuntalaiset saavat siten vaaleissa ensimmäisinä sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin.

Yrityksellä oma lista

Kittilän vaalien jännitys tiivistyy siihen, kuinka suureksi puolueisiin sitoutumattoman Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän äänisaalis kasvaa.

Ryhmittymän listalla on yhdeksän nimeä. Sen keskeinen tekijä on vasemmistoliitossa tähän asti vaikuttanut valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys. Hän on ollut erotetun kunnanjohtajan Anna Mäkelän näkyvin tukija. Hän on myös vastustanut useita niistä kunnan päätöksistä, jotka ovat sittemmin kaatuneet hallinto-oikeudessa.

- Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän tavoitteena on, että Kittilässä palataan hyvään hallintoon ja luotettavaan päätöksentekoon, Yritys sanoo.

Yritys korostaa, että aloite ryhmän perustamiseen tuli kuntalaisten puolelta. Hän oli jo aikeissa luopua kuntapolitiikasta vuosikymmeniä kestäneen valtuustouran jälkeen.

- Kaikki on nyt äänestäjien käsissä. Jatkuuko nykyinen meno, vai ryhdytäänkö Kittilässä hoitamaan kunnan asioita siten kuin pitäisi.

”Kittilällä menee hyvin”

Kittilän valtapuoluetta keskustaa edustava kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala ei usko alkuunkaan, että vaaleissa tapahtuisi vallanvaihdos.

- Miksi tapahtuisi, sillä Kittilän asiat eivät ole lainkaan huonosti. Kittilä on poikkeuksellisen hyvässä vedossa oleva pohjoinen kunta. Se kasvaa, kehittyy ja investoi, ja sen talous on kunnossa, Rajala sanoo.

Rajalan mielestä on ylipäänsä väärin puhua Kittilästä eripuraisena ja riitaisena kuntana.

- Päättäjäthän eivät ole koskaan ole olleet näin yksituumaisia kuin tällä kaudella.

Keskustan ehdokaslista on lyhentynyt viime vaaleista, mutta silti suurin osa kuluvan kauden valtuutetuista ja varavaltuutetuista hakee jatkokautta.

Rajala uskoo keskustan säilyttävän asemansa.

- Kun olen ihmisten kanssa kylillä puhunut, niin sellainen tuntuma on jäänyt, että keskustalaiset äänestävät yhä keskustaa. Veikkaan, että saamme 12 paikkaa eli saman verran kuin meillä nyt on.

Kuntalaislista sotea vastaan

Kittilän vaaleja värittää myös toinen sitoutumaton lista. Perussuomalaisista vaalikauden aikana irtautuneen Akseli Erkkilän Kuntalaislistalla on viisi ehdokasta.

Erkkilän ryhmittymä on maaseutuhenkinen, syrjäkyliä ja kunnan palveluja puolustava. Erityisesti Erkkilää sapettaa sote-uudistus, jonka hän pelkää kurittavan Kittilää kovalla kädellä.

- Luottamus eduskuntapuolueisiin on mennyt. Ne ovat kaikki olleet mukana laatimassa erilaisia sote-uudistuksia, joiden kaikkien tarkoituksena on ollut palveluiden keskittäminen.

Kunnanjohtajasotkuun Erkkilän porukka ei keskity.

- Me olemme sen yläpuolella. Kun kunnalla on yli 40 miljoonan vuosibudjetti, ei pidä takertua kinaamaan 140 000 euron erorahasta. ♦

Tutkija:

Kuntalaiset haluavat mennä jo eteenpäin

Politiikan tutkija, pohjoisiin

konflikteihin perehtynyt Tapio Nykänen arvioi, että suurin osa kittiläläisistä haluaisi jo ottaa askeleen eteenpäin.

- Kittilä ei merkitse heille vain kunnanjohtajan irtisanomiseen liittyvää hässäkkää, vaan ennen muuta omaan elinympäristöön liittyviä konkreettisia asioita, kuten kouluja, päiväkoteja ja elinkeinojen kehittämistä.

- Voi siten olla, että kuntalaiset eivät rankaise päättäjiään vaaleissa siten kuin kauempaa asiaa tarkkailevat olettavat, Lapin yliopistossa politiikkatieteiden yliopistonlehtorina työskentelevä Nykänen sanoo.

Julkisuus uuvuttaa

Kittiläläiset ovat alkaneet Nykäsen mukaan väsyä myös siihen, että kunta on jatkuvasti julkisuudessa esimerkkinä huonosti toimivasta kuntahallinnosta.

- Monet paikalliset pitivät aluksi hyvänä sitä, että Kittilän hallintoon liittyviä asioita tarkastellaan kriittisesti. Sittemmin etenkin Suomen Kuvalehden ahkera omistautuminen asialle on alkanut vaikuttaa monen mielestä varsin yksipuoliselta ja tarkoitushakuiselta.

- Uutiset ovat poikkeuksetta kielteisiä ja niissä esiintyvät erittäin selvät konnat ja sankarit, mikä on pantu kunnassa kyllä merkille, Nykänen sanoo.

Kittiläläiset kokevat, että media ei edes yritä huomioida tapahtumien moninaisia paikallisia ulottuvuuksia.

- Paikallisesti monet tapahtumiin liittyvät seikat nähdään paljon moniulotteisemmassa valossa - huolimatta siitä, että oman valtuustoon toimintaan ei olla tyytyväisiä, Nykänen sanoo.

Maltillisia muutoksia?

Nykänen arvioi, että Kittilän kuntavaaleissa tapahtuvat muutokset ovat maltillisia. Ehdokasasettelun perusteella suurempaan vallanvaihdokseen ei hänen mielestään ole aineksia.

- Inkeri Yrityksen lista voi yltää yhdestä kolmeen valtuustopaikkaan, mutta sen suurempi menestys olisi yllätys. Vasemmistoliiton kannatus saattaa vastaavasti jonkin verran sulaa.

Keskustaa auttaa vaaliliitto kristillisdemokraattien kanssa. KD-puolueella on vain yksi ehdokas.

- Kristillisdemokraattien Raija Palosaari on koko ehdokasasettelun jokerikortti. Hän on entinen nuorisotyöntekijä ja suosittu hahmo kunnassa. Hän saattaa keikauttaa yllättävästi asetelmia. Raija Palosaari (os. Juvonen, ent. Paasirova) ei ole sukua Levin hotelli- ja ravintolayrittäjälle Päivikki Palosaarelle ja hänen veljelleen, hissiyhtiön toimitusjohtajalle Jouni Palosaarelle. Hänen ex-miehensä on sisarusten kaukainen sukulainen.

Tapaus Kittilän vaiheita


Joulukuu 2013:
Kunnanjohtaja Anna Mäkelä tekee poliisille tutkintapyynnön mahdollisista väärinkäytöksistä kunnan osittain omistaman rinnehissiyhtiön hissikaupoissa. Kunnanhallitus peruu myöhemmin tutkintapyynnön.

Toukokuu 2014: Valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Mäkelän irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin.

Marraskuu 2014: Valtuusto erottaa Mäkelän luottamuspulan takia äänin 23-4.

Joulukuu 2014: Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys valittaa hallinto-oikeuteen Mäkelän irtisanomisesta.

Helmikuu 2016: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Mäkelän erottamisen, sillä Mäkelää ei kuultu asianmukaisesti.

Helmikuu 2016: Suomen Kuvalehti kertoo, että Mäkelän irtisanomiseen liittyvistä virkarikoksista on epäiltynä 23 valtuutettua. Valtuutettuja on kaikkiaan 27.

Kesäkuu 2016: KHO piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen, jolla kumosi Mäkelän irtisanomisen.

Joulukuu 2016: Valtuusto hyväksyy kunnan ja Mäkelän välisen sovintosopimuksen, joka sisältää 140 000 euron erorahan. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.

Joulukuu 2016: Eduskunta hyväksyy niin sanotun Lex Kittilän, jossa säädetään poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä.

Joulukuu 2016: Valtuusto päättää äänin 15-7, että Kittilä eroaa Kuntaliitosta.

Anna Mäkelä valittiin Kittilän kunnanjohtajaksi 2010. Valtuusto erotti hänet marraskuussa 2014, mutta hallinto-oikeus ja sittemmin KHO totesivat erottamispäätöksen laittomaksi.
Anna Mäkelä valittiin Kittilän kunnanjohtajaksi 2010. Valtuusto erotti hänet marraskuussa 2014, mutta hallinto-oikeus ja sittemmin KHO totesivat erottamispäätöksen laittomaksi.

Tapaus Kittilän vaiheita


Joulukuu 2013:
Kunnanjohtaja Anna Mäkelä tekee poliisille tutkintapyynnön mahdollisista väärinkäytöksistä kunnan osittain omistaman rinnehissiyhtiön hissikaupoissa. Kunnanhallitus peruu myöhemmin tutkintapyynnön.

Toukokuu 2014: Valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Mäkelän irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin.

Marraskuu 2014: Valtuusto erottaa Mäkelän luottamuspulan takia äänin 23-4.

Joulukuu 2014: Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys valittaa hallinto-oikeuteen Mäkelän irtisanomisesta.

Helmikuu 2016: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Mäkelän erottamisen, sillä Mäkelää ei kuultu asianmukaisesti.

Helmikuu 2016: Suomen Kuvalehti kertoo, että Mäkelän irtisanomiseen liittyvistä virkarikoksista on epäiltynä 23 valtuutettua. Valtuutettuja on kaikkiaan 27.

Kesäkuu 2016: KHO piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen, jolla kumosi Mäkelän irtisanomisen.

Joulukuu 2016: Valtuusto hyväksyy kunnan ja Mäkelän välisen sovintosopimuksen, joka sisältää 140 000 euron erorahan. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.

Joulukuu 2016: Eduskunta hyväksyy niin sanotun Lex Kittilän, jossa säädetään poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä.

Joulukuu 2016: Valtuusto päättää äänin 15-7, että Kittilä eroaa Kuntaliitosta.