iso vaalinumero

Kirjoita!

Puhu puolestani!

Jaa esitteitä!

Leivo!

Ahkera vaalityöntekijä on kullanarvoinen monille kuntavaaliehdokkaille. Esittelemme kolme vapaaehtoisesti vaalityötä tekevää.

Eero Karisto

Vaalityötä tekee Suomessa näinäkin päivinä arviolta kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia. He kirjoittavat, leipovat ja jakavat esitteitä – uupumatta. Joillakin ehdokkailla on jopa satoja henkilöitä tukiryhmissään.

Esitteen tarjoajia kohtaava kulkija ei tule aina ajatelleeksi, että kampanjoivat ihmiset tekevät usein vapaaehtoistyötä, josta eivät saa konkreettista palkkiota.

Jossakin joku voi päätyä johonkin kunnalliseen luottamustehtävään, mutta nykyisin niitä ei yleensä riitä edes kaikille ehdokkaille.

Taustaltaan kampanjatyöntekijät voivat olla politiikan uusia harrastajia tai konkareita, jotka antavat tilaa nuoremmille poliitikoille.

Perinteisintä vaalityötä on esitteiden jakelu. Suurissa keskuksissa niitä jaetaan eniten kadulla ohikulkijoille. Mutta siellä, missä ohikulkijoita ei juuri ole, esitteitä jaellaan postiluukkuihin.

Esitteiden rinnalle on tullut kampanjointi sosiaalisessa mediassa. Tukiryhmäläiset auttavat tekstien luomisessa tekemällä pohjatyötä ja levittämällä ehdokkaansa tekstejä ja videoita esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä.

Kampanjatyötä tehdään siis kadulla, rappukäytävissä, palavereissa ja entistä enemmän kotona tai missä vain koneen äärellä.

Kampanjatyöntekijät auttavat tilaisuuksien järjestämisessä ja rakentavat verkostoja ehdokkaiden tueksi.

Jotkut vapaaehtoiset osallistuvat yleisesti puolueensa tai useamman ehdokkaan vaalityöhön.

Rutinoituneella kampanja-aktiivilla voi olla kolmenkin erilaisen ehdokkaan esitteitä kädessään. Hän arvioi jokaisen ohikulkijan ja päättää sen mukaan, kenen ehdokkaan esitettä tarjoaa.

Kampanja-aktiivien motiivina on halu vaikuttaa, mutta vaalityö on myös sosiaalisesti palkitsevaa.

- Demokratia on niin tärkeä asia, että sen eteen mielellään näkee vähän vaivaakin. Yhdessä tekeminen ja toimiminen tärkeäksi kokemansa asian puolesta on jo sinänsä mukavaa ja palkitsevaa, sanoo rovaniemeläinen Esa Pasma.

- Ehdottomasti parasta vaalikampanjassa on seurallinen osa vaalityötä. Yhdessä tekeminen ja onnistuminen, vaikka vain pienempien tapahtumien osalta, tuo mahtavan yhteisöllisyyden tunteen. Politiikka on paras tuntemani joukkuepeli, sanoo salolainen Olli Salomaa.

Halu vaikuttaa saa myös helsinkiläisen Elina Viinikan kirjoittamaan tekstejä ja leipomaan torttuja.

Pitkäjänteistä työtä ehdokkaan hyväksi

Elina Viinikka, 31, osallistuu jo toista kertaa vihreiden varapuheenjohtajan Maria Ohisalon

vaalityöhön Helsingissä. Edellinen kerta oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, jolloin ehdokas jäi noin sadan äänen päähän eduskuntapaikasta.

Viinikka aikoo olla Ohisalon tukiryhmässä myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hän on sitoutunut ehdokkaaseen, joka luo poliittista uraa.

Viinikka aktivoitui politiikkaan opiskelujen alkaessa ja liittyi vihreisiin vuonna 2011.

Vihreys oli Viinikan oma löytö. Kotiseudulla Kauhajoella, keskellä keskustalaista Etelä-Pohjanmaata, siihen ei ollut virikkeitä eikä kotonakaan politiikkaa puhuttu.

Aluksi hän kertoo seuranneensa sivusta ja miettineensä, mihin osallistua.

- Sitten varmaan Facebookissa törmäsin Marian sivuihin ja ajattelin, että siinä olisi sopiva ehdokas.

Ohisalon arvopohjaan ja tyyliin oli helppo samaistua.

Asiallinen tyyli, tutkittuun tietoon pohjautuva argumentointi, ymmärrys eriarvoisuuden kehityksen mekanismeista ja näkemys siitä, miten nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä, luettelee Viinikka perusteluja ehdokasvalinnalleen.

Tukiryhmään liittyminen oli Viinikalle sopivan matala kynnys aloittaa poliittinen toiminta. Hän innostui siitä ja aktivoitui muutenkin. Seuraavaksi tuli jäsenyys paikallisyhdistyksen hallituksessa ja tämän vuoden alusta piirijärjestön hallituksessa.

Ajatus omasta poliittisesta urasta tuntuu vieraalta.

- En ole sen tyyppinen ihminen, joka toimii valokeilassa, mieluummin olen jossain taustalla.

Hän jättää kuitenkin pienen varauksen: ei pidä koskaan sanoa ei koskaan.

Yhteiskuntatieteilijän koulutuksen saanut Viinikka voi kuvitella toimivansa politiikassa myös työkseen, esimerkiksi erityisavustajana tai puolueen palveluksessa.

Katukampanjointi vaatii totuttelua

Vaalityö palkitsee sikäli, että se on omille arvoille tärkeää työtä. Arvoksi Viinikka laskee myös pitkäjänteisyyden. Yhteydenpito jatkuu vaalien välilläkin.

Katukampanjoinnin Viinikka kokee vaativaksi, mutta kertoo, että siinä kyllä harjaantuu.

- Aluksi ei ollut kovin helppo lähestyä ihmisiä, ja on siinä totuttautumista uuden kampanjan alkaessa.

Kokemuksen myötä hänelle on jo kehittynyt silmää arvioida, kenelle esitettä kannattaa tarjota.

- Yleensä vastaanotto on yllättävän positiivista. Ikävääkin palautetta tulee, mutta sen kestää, kun uskoo omaan juttuunsa.

Katukampanjointi on vain yksi osa monipuolisesta työstä. Viinikka hoitaa 250 hengen tukiryhmässä muun muassa sisäistä viestintää, Facebook-ryhmän moderointia, osallistuu kampanjan sisältöjen valmisteluun, organisoi esitteiden jakelua ja leipoo torttuja.

Täyte-ehdokkaasta kampanja-aktiiviksi

Salolainen Olli Salomaa, 26, oli asettumassa itse ehdokkaaksi, mutta tuli toisiin ajatuksiin.

- Tärkein syy on se, että asun ja opiskelen nykyään Helsingissä, eli mikäli tulisin valituksi, mahdollisuuteni toimia valtuutettuna olisi kyseenalainen. Tosiasiassahan mahdollisuuteni päästä läpi olisivat varsin pienet, mutta argumentti pätee siltikin.

Salomaa on aiemmin ollut ehdokkaana kunta- ja seurakuntavaaleissa.

- Kummassakaan ei tullut sanottavaa menestystä, mutta olinkin tietoisesti lähinnä täyte-ehdokkaana.

Salomaa päätyi Nuutti Raassinan, kok., vaalitiimiin.

- Valinta oli aika ilmiselvä. Haluaisin, että nuoria kokoomuslaisia olisi edustamassa yksi alle 30-vuotias. Vaihtoehtoja on onneksi kolme muutakin, mutta Nuutti on minulle tutuin.

- Avustan ja neuvon erityisesti etänä mitä voin, raahaan tavaraa sekä autan materiaalien kanssa, Salomaa kuvailee rooliaan.

- Valitettavasti ehdokkaamme terveys on viime aikoina ollut heikkona ja hän on joutunut viettämään paljon aikaa sairaalassa, joten kampanjointi on vielä jäänyt vähälle. Toivottavasti pääsemme vielä näkymään tapahtumiin sekä sosiaalisessa mediassa.

Ihmisten saaminen mukaan kampanjatyöhön on Salomaan kokemusten mukaan helpompaa kuin tiiviimpi sitoutuminen poliittiseen järjestötyöhön.

Politiikan ja puolueen Salomaa omaksui jo varhain.

- Kodin perintöä hyvinkin, äitini on ollut pitkään kokoomuslainen, ja itsekin olen päätynyt jo pienenä kampanjakentille.

- Olen ollut aktiivinen kokoomusnuori nyt hiukan yli kaksi vuotta ja aika hyvin päässyt mukaan kansallisenkin tason toimintaan.

Salomaa osallistuu Helsingissä ollessaan myös kokoomusnuorten puheenjohtajan Daniel Sazonovin vaalityöhön.

Konkarin osaaminen nuorempien hyväksi

Esa Pasmalla, 63, kesk., on takanaan pitkä ura Rovaniemen kuntapolitiikassa. Nyt hän tekee töitä Sanna Karhun, kesk., vaalikampanjassa.

- Olen oppinut luottamaan hänen harkintakykyynsä yhteisten asioiden hoitajana. Sanna osaa katsoa asioita eri näkökulmista ja hänen päätöksensä perustuvat tosiasioihin. Hän on myös hyvä joukkuepelaaja ja nauttii ryhmässään laajaa luottamusta, Pasma perustelee ehdokasvalintaansa.

Pasman ehdokas on kunnallisjärjestön puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja kansanedustajan avustaja.

- Entisenä kunnallisjärjestön puheenjohtajana tiedän, kuinka hankalaa oman vaalityön tekeminen on, kun samalla kantaa vastuuta myös koko puolueen menestymisestä. Aika menee yhteisiä vaali- asioita hoidellessa, eikä omalle kampanjalle juuri aikaa jää, Pasma sanoo.

Pasmalla on takanaan 20 vuotta politiikassa, muun muassa keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana, 12 vuotta valtuutettuna tai varavaltuutettuna sekä sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtajana.

- Aika oli mielenkiintoista ja antoisaa. Demokratiaan kuuluu se, että luottamustehtävien hoitajat myös vaihtuvat. Osa vanhoista jatkaa ja uusia tulee mukaan.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa hän ei enää ollut ehdokkaana, vaan toimi Rovaniemen keskustan vaalipäällikkönä ja teki töitä kaikkien ehdokkaiden puolesta.

Kampanjakokemusta Pasmalla on myös eduskuntavaaleista. Hän toiminut kaksissa vaaleissa Markus Lohen, kesk., vaalipäällikkönä. Lohi tuli valituksi molemmilla kerroilla.

Konkarin osaaminen nuorempien hyväksi

Esa Pasmalla, 63, kesk., on takanaan pitkä ura Rovaniemen kuntapolitiikassa. Nyt hän tekee töitä Sanna Karhun, kesk., vaalikampanjassa.

- Olen oppinut luottamaan hänen harkintakykyynsä yhteisten asioiden hoitajana. Sanna osaa katsoa asioita eri näkökulmista ja hänen päätöksensä perustuvat tosiasioihin. Hän on myös hyvä joukkuepelaaja ja nauttii ryhmässään laajaa luottamusta, Pasma perustelee ehdokasvalintaansa.

Pasman ehdokas on kunnallisjärjestön puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja kansanedustajan avustaja.

- Entisenä kunnallisjärjestön puheenjohtajana tiedän, kuinka hankalaa oman vaalityön tekeminen on, kun samalla kantaa vastuuta myös koko puolueen menestymisestä. Aika menee yhteisiä vaali- asioita hoidellessa, eikä omalle kampanjalle juuri aikaa jää, Pasma sanoo.

Pasmalla on takanaan 20 vuotta politiikassa, muun muassa keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana, 12 vuotta valtuutettuna tai varavaltuutettuna sekä sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtajana.

- Aika oli mielenkiintoista ja antoisaa. Demokratiaan kuuluu se, että luottamustehtävien hoitajat myös vaihtuvat. Osa vanhoista jatkaa ja uusia tulee mukaan.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa hän ei enää ollut ehdokkaana, vaan toimi Rovaniemen keskustan vaalipäällikkönä ja teki töitä kaikkien ehdokkaiden puolesta.

Kampanjakokemusta Pasmalla on myös eduskuntavaaleista. Hän toiminut kaksissa vaaleissa Markus Lohen, kesk., vaalipäällikkönä. Lohi tuli valituksi molemmilla kerroilla.